Lue keskustelun säännöt.
mä en jaksa enää mieheni kannabismia
14.11.2009 |
rupes huutaa ja jankuttaa mulle, ku sanoin ettei polttais kannabista töissä. "missä sitte poltan jos ei töissä?" Oon kuulemma niin asennevammanen, kun en halua että polttaa töissä tai lasten läsnäollessa kotona. Ku ei hän mene siitä niin sekaisin, niin pitäisi sitten hyväksyä. Mä oon niin väsynyt tähän.
Vielä muutama kuukausi sitten oli ollut vähän aikaa polttelematta ja yritti saada mua hyväksymään polttelun harrastuksenaan ihan vaan silloin tällöin ja ei tietenkään töissä ja ei lasten läsnäollessa.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin miksi se polttelu on ongelma?
Oletko joku hamppuhörhö?
ku ensin ite puheli että se polttelis vaan silloin tällöin.Oli ihan varma että hänen harrastuksensa ei häiritse enää meidän elämää. Nyt polttelee taas päivittäin. Muuttuu kiukkuseks, välinpitämättömäks ja ajatukset alinomaa kannabiksessa.Asian tiimoilta on ollu ongelmia jo vuosia. Yhestä duunista saanu potkut.
En oo estelly ku on poltellu kotona silloin ku lapset nukkuu. En ymmärrä mitä hän vielä vaatii. Kannabistien pitäisi hänestä saada poltella töissä ja ilmeisesti hän tahtoo sauhutella lasten hereillä ollessa kotona. En tajuu miksi hän muuten rupee mulle huutamaan. Kannabistille ei riitä mikään.
Ja ne potkut nyt tässä olisi pienin murhe. Ahdistava ilmapiiri meillä on pahin asia.
t.ap
Itse olen ehdottomasti kannabiksen laillistamisen kannalta, mutta kuten MIKÄ TAHANSA asia maailmassa, senkin käyttö voi mennä överiksi. Ihan siinä missä syöminen, seksi, järjetön röökin vetäminen tai mikä vaan, hommasta tulee liian tärkeä, eikä osaa olla ilman yhtään eikä missään. Miehellesi on varmaan käynyt just näin, eikä tohon taida auttaa kuin se, että hänelle itselle tulisi mitta täyteen, tajuaa, ettei oikeasti ole järkeä olla tötsyissä koko ajan.
Sen pitäisi olla kiva ajanviete ja rentoutumiskeino sopivana hetkenä, eikä liioitella tolla tavalla. Pidemmän päälle, siis kuukausien/vuosien päivittäisellä runsaalla polttelulla saa itsensä hienosti passiiviseksi zombiksi, jonka lähi-eikä muukaan muisti enää oikein pelaa. Hyvänä puolena on se, että heti kun lopettaa, ihminen virkistyy samantien ja niistä harvemmin poltetuistakin saa enemmän irti. On kannabiksen tuhlaamista ja väärinkäyttöä tehdä siitä jatkuva elämäntapa, mutta joillekin käy niin. Juuri mm. tästä syystä laillistaminen olisi myös hyvä juttu, erään EU:n tutkijankin taannoin julkaistun haastattelun mukaan, eli ne harvat, jotka tekevät siitä itselleen ja muille, voisivat hakea apua ja jutella ongelmastaan muille, jos se ei olisi laitonta ja rangaistavaa. Ongelmakäyttäjiä ei ole paljon, mutta aina niitä löytyy.
Sinuna vetoaisin lapsiin, eli siihen, että jos polttaa sisällä, tuoksu tarttuu kaikkialle, myös lasten vaatteisiin, ja onko sitten kiva selittää lastensuojelulle ja poliisille isin harrastusta jos jää kiinni ulkona/töissä polttaessa? Mäkään en tajua miten se voi polttaa töissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sellainen ajatus, että kannabista voi polttaa paljon, koska se on mieto huume, eikä siihen muka jää koukkuun. Paskat, sanon minä, totta kai siihen jää koukkuun, jos jatkuvasti sauhuttelee.
Mun mielestä ongelma on (käyttäjien riippuvuuden lisäksi) myös päihdepolitiikassa: huumeista on (näköjään) vaikeaa puhua asiallisesti, koska samalla pitää myös jeesustella. Mun mielestä porttiteorioiden sun muiden hömpötysten toistelu aiheuttaa sen, että kukaan ei usko huumevalistajia. Jokainen kannabista poltellut huomaa, että kyse on todella miedosta aineesta, johon ei kovin helpolla jää koukkuun. Tämän todettuaan ihminen lakkaa uskomasta muitakin kannabiksesta sanottuja asioita.
Niin monet ovat sitä mieltä, että ongelmaa ei ole, jos polttaa vain pilveä. Olen osittain samaa mieltä, mutta kysymys onkin siitä, MITEN PALJJON ja MILLOIN sitä polttaa.
Kannabis on kuitenkin päihde, ja sen vaikutuksen alaisena - samoin kuten alkoholin vaikutuksen alaisena - ei tulisi olla esim. työpaikalla tai lasten kanssa. Ihminen, joka tämän kiistää, on päihdeongelmainen, vaikka polttaakin "vain" pilveä.
Yritä puhua vaikka näitä miehellesi. Sano, ettet haluaisi hänen työskentelevä/olevan lastenne kanssa myöskään kännissä. Kysy häneltä, tietääkö hän kannabiksen vaikutuksesta psyykeen (esim. serotoniinituotannon lamaantuminen, aivon rasvakerroksen oheneminen, unihäiriöt, kannabispsykoosi). Ja kannabispsykoosi ei todellakaan ole mitään sossun tanttojen fantasiaa, mun yksi kaveri joutui pilvenpoltosta psykoosiin, samoin yhden tuttavan lähisukulainen.
Miehesi ei selvästikään hallitse käyttöään. Hänellä on päihdeongelma.
et kannibalismi... onkohan mulla jotenkin poikkeuksellisen sairas mieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et kannibalismi... onkohan mulla jotenkin poikkeuksellisen sairas mieli?
En tiedä mitä kommentoisin, mutts vastasin nyt kuitenkin.
Ajattelin tätä omalle kohdalleni, mitä tapahtuisi jos lapsen kaveri tulisi meille kylään tai tapaisimme lapsen kaverin vanhempineen ulkoilemassa. Meillä on huumekoira ja takuuvarmasti merkkaisi perheen. Mitäs sitten? Jos siitä ei kerrottaisi eteenpäin, niin ainakin yhteydenpito meidän puoleltamme loppuisi siihen.
Kovilla panoksilla pelaatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt on provo, mutta leikitiään että tommonen tilanne olis oikeasti olemassa.
Jos jonkun laittoman asian takia on saanut jo kertaalleen potkut ja nyt tekee sitä uudelleen työaikana, sanoisin että morjens, eti ittelles uus eukko.
Kannabista pitäisi käyttää kuten alkoholia: harvoin, sopivia määriä (ei liikaa!) ja hyvässä seurassa. Ei todellakaan päivittäin, lasten seurassa tai työaikana. Jos ei äijällesi mene kaaliin niin harvinaisen typerä ja addiktoitunut on. Kerran addikti, aina addikti. Uskoontulo taitaa olla se ainoa keino selvitä, et onks sekään mahtavaa.
Pakko kysyä, missä ihmeessä se on töissä?