Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihmisellä olla oikeasti näin kiire?
10.11.2009 |
Olen nähnyt samassa kaupungissa asuvaa ystävääni viimeksi maaliskuussa. Hän ei ole ehtinyt sen jälkeen tapaamaan minua, eikä ystäväpiiristämme muitakaan. Voisitko ajatella, että sinulla olisi näin kiire, ettet ehtisi tavata koskaan kavereitasi, jos kävisit töissä, sinulla ei olisi harrastuksia ja lapsesi olisivat jo kaikki koulussa?
Kommentit (27)
Mä ymmärrän hyvin. Ei se mukavaa ole, mutta ymmärrän, sillä itselläni on mainosalalla työ ja pari pientä lasta ja mies enkä kerkeä millään, koskaan, tapaamaan (ei työn kautta tulleita)ystäviäni.
Facebookissa pidän yhteyttä ei-työ-ystäviini...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos käytät 5 min päivässä, se tekee yhdet puolen tunnin kahvitreffit ystävän kanssa joka viikko.
Jos käytät 5 min päivässä, se tekee yhdet puolen tunnin kahvitreffit ystävän kanssa joka viikko.
Mä en ole facebookissa vaan tuhlaan aikaa täällä ja monessa muussa paikassa mutta jos mä maanantaina jätän olematta viis minuuttia netissä, tiistaina jätän olematta viis minuuttia netissä, keskiviikkona jätän olematta viis minuuttia netissä jne. niin en mä olisi yhtenäkään päivänä siinä viidessä minuutissa ehtinyt kahville puoleksi tunniksi.
hänelle vaan ei ole ystävät tärkeitä.
Ihmisellä ei ole ksokaan ollut niin paljoa vapaa-aikaa kun nyt.
Tosin ns. kiireestä on tullut jokin kilpailu (paremmuudesta, tärkeydestä?). Palkintoja siitä tosin ei jaeta.
Itse olen organisoinnut elämäni niin, että muutaman päivän sisällä pystyn aina järjestämään aikaa ystävilleni, kun joku tapaamista kysyy.
jos on kovin kiire, viiden minuutin ajan säästö päivittäin tekee kaiketi viikossa 35 minuuttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei se auta mitään jos ne on eri päivinä ja tarvittaisiin yhtenäistä aikaa. Jos säästät viisi minuuttia maanantaina, tiistaina, keskiviikkona jne. niin ei se muutu puoleksi tunniksi kahvitteluaikaa lauantaina vaan lauantaina pitäisi repiä jostain puolen tunnin ajansäästö siihen, ne maanantain, tiistain, keskiviikon viisminuuttiset ovat jo kuluneet.
jos on kovin kiire, viiden minuutin ajan säästö päivittäin tekee kaiketi viikossa 35 minuuttia.
nettisurffailua facebookissa ja täällä ei voi muuttaa esimerkiksi maanantai-ilta-ajaksi, joka sopisi kahvitteluun.
Harva hoitovapaalla tai muuten normaalityötunteja tekevä ystäväni haluaa lähteä keskellä yötä kahvillekaan, vaikka minä joskus voisin vaikka pe-iltana jättää lapset miehelle ja tavata ystävän lasillisella 22 maissa.
Ihmisillä on niin erilainen elämänrytmi, ja varsinkin useamman äitiysloman jälkeen on pakko näyttää töissä, että pystyy samaan ja parempaankin kuin kaikki tiimin miehet, jotka eivät (ylläri!!) ole olleet mammalomilla.
Inhottaa kun minunkin ystäväni syyllistävät kun en ehdi heidän kanssaan yhteisiin spinningeihin tai juoruamaan edes puhelimessa keskellä päivää ('etkö voi soittaa lounastauolla?').. Millä ihmeen lounastauolla - sillä salaatillako, jonka syön koneen ääressä...?
Mutta joo - yritetään jooko ymmärtää kaikki erilaiset mammat toisiamme erilaisissa tilanteissa. Ketään on paha tuomita tietämättä toisen elämäntilanteita tarkemmin.
Hyvää yötä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nettisurffailua facebookissa ja täällä ei voi muuttaa esimerkiksi maanantai-ilta-ajaksi, joka sopisi kahvitteluun. Harva hoitovapaalla tai muuten normaalityötunteja tekevä ystäväni haluaa lähteä keskellä yötä kahvillekaan, vaikka minä joskus voisin vaikka pe-iltana jättää lapset miehelle ja tavata ystävän lasillisella 22 maissa. Ihmisillä on niin erilainen elämänrytmi, ja varsinkin useamman äitiysloman jälkeen on pakko näyttää töissä, että pystyy samaan ja parempaankin kuin kaikki tiimin miehet, jotka eivät (ylläri!!) ole olleet mammalomilla. Inhottaa kun minunkin ystäväni syyllistävät kun en ehdi heidän kanssaan yhteisiin spinningeihin tai juoruamaan edes puhelimessa keskellä päivää ('etkö voi soittaa lounastauolla?').. Millä ihmeen lounastauolla - sillä salaatillako, jonka syön koneen ääressä...? Mutta joo - yritetään jooko ymmärtää kaikki erilaiset mammat toisiamme erilaisissa tilanteissa. Ketään on paha tuomita tietämättä toisen elämäntilanteita tarkemmin. Hyvää yötä!
kiireestä huolimatta haluais tavat ystäviä, mutta ei vaan saa aikaiseksi. Voi olla niin uupunut, ellei jopa masentunut. Itse en vain jaksa pitää yhteyttä, vaikka toisaalta mieli tekisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan on hässäkkää joskus, mutta jos sitä on aina...
Ei tietenkään ole niin kiire. Kyllähän nyt vaikka huippujohtajaltakin saa audienssin, jos on riittävän hyvä asia.
Ilmeisesti ystäväsi ei halua pitää yhteyttä tai ei saa sitä aikaiseksi. Siis ystävien tapaaminen ei tunnu hänestä nyt tärkeältä.
Minusta ystävät ovat niin tärkeitä elämässä, että kyllä nyt jossain raossa voi heitä nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen ei tarvitse olla niiden kanssa???
jos ystävälläsi on kiireinen työ ja sitten haluaa vapaa-ajan olla lastensa ja miehensä kanssa?
mun mielestä ok.
nämä vuodet kutsutaan ruuhkavuosiksi
nettisurffailua facebookissa ja täällä ei voi muuttaa esimerkiksi maanantai-ilta-ajaksi, joka sopisi kahvitteluun. Harva hoitovapaalla tai muuten normaalityötunteja tekevä ystäväni haluaa lähteä keskellä yötä kahvillekaan, vaikka minä joskus voisin vaikka pe-iltana jättää lapset miehelle ja tavata ystävän lasillisella 22 maissa. Ihmisillä on niin erilainen elämänrytmi, ja varsinkin useamman äitiysloman jälkeen on pakko näyttää töissä, että pystyy samaan ja parempaankin kuin kaikki tiimin miehet, jotka eivät (ylläri!!) ole olleet mammalomilla. Inhottaa kun minunkin ystäväni syyllistävät kun en ehdi heidän kanssaan yhteisiin spinningeihin tai juoruamaan edes puhelimessa keskellä päivää ('etkö voi soittaa lounastauolla?').. Millä ihmeen lounastauolla - sillä salaatillako, jonka syön koneen ääressä...? Mutta joo - yritetään jooko ymmärtää kaikki erilaiset mammat toisiamme erilaisissa tilanteissa. Ketään on paha tuomita tietämättä toisen elämäntilanteita tarkemmin. Hyvää yötä!
molemmilla ja viikonloput pyhitämme kokonaan perheelle. Muuten pian lapsemme eivät enää tunne meitä, saati avioliittokaan kestä. Luulen että avioliitto ja perheen yhdessäolo ja oma lepääminen ehkä menee ystävien tapaamisen edelle. Itselläni ainakin menee. Tosiystävät ymmärtävät sen, ja tajuavat jos ehditään tapaamaan vaikka vaan kerran vuoteenkin joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin meilläkin on kummallakin vaativat urat, mutta kyllä mä nyt onnistun viikonloppuna sopimaan vaikka leikkipuistotreffit ystäväperheen kanssa taikka menemään iltakävelylle lasten nukkumaanmenon jälkeen taikka soittamaan jollekin ystävälle. Tai joskus voi mennä vaikka lounaallekin työpaikalla.
Enkä mä koe näiden erityisesti olevan mun lapsilta mitenkään pois.
aina kalenterista tapaamisajankohdan(ei siinä mitään), mutta se osuu AINA 3-4 kuukautta eteenpäin! Millaista on tuollainen, noin pitkälle suunniteltu elämä?
Niin meilläkin on kummallakin vaativat urat, mutta kyllä mä nyt onnistun viikonloppuna sopimaan vaikka leikkipuistotreffit ystäväperheen kanssa taikka menemään iltakävelylle lasten nukkumaanmenon jälkeen taikka soittamaan jollekin ystävälle. Tai joskus voi mennä vaikka lounaallekin työpaikalla.
Enkä mä koe näiden erityisesti olevan mun lapsilta mitenkään pois.
Käyn töissä ja lapset ovat koulussa, enkä ole himoharrastajakaan, mutta en tapaile kavereita juurikaan. Olen mökkiintynyt ja ihan tyytyväinen niin.
ja näen ystäviäni 1-2 kertaa kuukaudessa. Onpa sitten aikaa enemmän olla lasten kanssa ja omille jutuille.
Nykyään ainakin pks:lla on todella vaikea sopia kenenkään kanssa yhtään mitään. Meidänkin perheellä on menoja ja harrastuksia, mutta kyllä silti ehtisimme tapaamaan muutaman tunnin ajan viikossa ystäviämme. Ongelmana on kuitenkin se, että emme halua sitoutua näihin tapaamisiin kalenterin kanssa. Eli että esim. sovimme näkevämme kolmen viikon päästä tiistaina klo 18.30-20.15. Meidän perhe elää työ- ja harrastusmenojen ulkopuolella fiilispohjaista elämää ja teemme juttuja jaksamisen ja innostuksen mukaan.
Mitäpä jos tuo kyseinen tiistai on juuri ollut todella väsyttävä? Yhdellä on pää kipeänä, pyykkiä pitäisi pestä ja koko perhe haluaisi vaan lojua kalsareissa katsomassa leffaa koko illan? Tai ulkona on ihan mahtava sää ja koirien kanssa voisi lähteä pitkälle kävelylenkille? Koko viikon on satanut vettä, joten pitemmät lenkit ovat jääneet vähiin.
Näin meillä. Juhlapäivät ovat erikseen, mutta yleisesti ottaen nämä tapaamisten sopimiset rasittavat, kuten myös peruutukset. Emme siis tapaa kauheasti tuttavaperheitä, vaikka heidän seurassa viihdymme hyvin. Kyläilystä on tullut liian jäykkää.
Mutta ehkä hän on tosi huono organisoimaan.