Lue keskustelun säännöt.
mikä ihme on elämän tarkoitus, jos on vain vastoinkäymisiä??
10.11.2009 |
Jos on elämän joka alueella vastoinkäymisiä, esim. perheenjäsen kuolee, saa työpaikasta potkut tai ei ole töitä, ihmissuhteissa ei onnistu..
En ymmärrä miksi ihminen sitten on tänne luotu. Miksi jotkut saavat nauttia onnesta joka alueella, ja toisilla ei onnistu mikään riippumatta omista teoista??
Elämä on niin epäreilua!
Kommentit (38)
sieltä vastoinkäymistenkin silmästä niin elämänlaatusi paranee. Näin olen itse suhtautunut jatkuviin vastoinkäymisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli uskot vaan, että sulla on kaikki huonosti ja muilla menee hyvin.
aina löytyy elämästä hyviä asioista!
Tää kyllä mun mielestä todistaa, että mitään jumalaa ei ole. Koska mikä ihmeen tarkoitus kärsimyksellä on? Mitään kohtuutta ei ole, vaan tosiaan tuntuu että lisää kurjuutta vain tulee omalle kohdalle.
Meillä on myöskin ollut viime aikoina paljon vastoinkäymisiä, pahimpana lapsen sairaus ja kuolema.
Mä en ole ap, mutta mikä ihmeen onni löytyy siitä, että puoliso tai lapsi kuolee?
Yksilö syntyy osaksi populaatiota ja oma tarkoitus on luotava/löydettävä itse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harva ystävä voi pimittää toiselta esim. oman perheenjäsenen tai itsensä vakavan sairauden tai kuoleman.
Elämäntilanne on tämä:
Olen 30v, sinkkuna vasten tahtoani koska en vain löydä sitä oikeaa en sitten millään ja saan jatkuvasti kohdata rankkoja pettymyksiä miesten suhteen, oman perheenkin haaveen saa pian jättää...
Työpaikka on, mutta en viihdy siellä. On todella paljon asuntolainaa, joten en pysty opiskelemaan uuteen ammattiinkaan. Asunnon myynti ei ole vaihtoehto.
Ystävät ovat pettäneet pahasti ja olen todella yksinäinen, vaikka pari ystävää onkin. Näemme harvoin.
Olen aina masentunut ja ahdistunut, elämässä ei suju mikään. Joskus vain en todellakaan ymmärrä miksi minut on tänne luotu!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sulla on ystäviä, sulla oli aika tämän ihmisen kanssa jne lumen tulo, auringon lampö, vastapaistetun pullan maku suussa.. elämä!
Olen itse käynyt nämä kaikki läpi! Sairaukset, läheisten menetykset (onneksi ei vielä lapsen ja toivottavasti ei tulekaan)
Elämä on elämä, ei paha mutta elämä. aika auttaa
ihmissuhteissa? Otan osaa suruusi. Luulen myös samalla, että harva ihminen voi elää menettämättä yhtään läheistänsä. Itse ainakin ajattelen että nautin niistä hetkistä kun mitään pahaa ei ole vielä tapahtunut. Kyllä noita menetyksiä tulee. Kyse on siitä että miten selvitä niistä. Ammattiauttajat ovat olemassa niitä heikompia varten. Toiset ovat positiivisempia elämänasenteeltaan tai muuten vahvempia kuin toiset. Tietenkin saattaa käydä huono onni ja käydä kaikkea paskaa samalla kertaa. Ei kuitenkaan kannata surkutella itseä loputtomiin, vaan ennemmin miettiä keinoja joilla oman tilansa voisi muuttaa parempaan. Tässä ammattiauttajat ovat hyviä auttamaan. Tsemppiä sinulle, sure rauhassa, mutta muista että et ole yksin, meitä on 6 miljoonaa muutakin, ja joillain asiat vieläkin hullummin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli uskot vaan, että sulla on kaikki huonosti ja muilla menee hyvin. aina löytyy elämästä hyviä asioista!
kaksi perheenjäsentä ole vakavasti sairas, kenelläkään ei ole myös tilannetta, jossa ei ole ketään sukulaista lähimaastossa tukemassa. Tietysti monilla on jotain murhetta, ja jos ei ole niin AINA voi valittaa siitä 3 ylimääräisestä kilosta vyötäröllä...
ysistä voi tuntua kauhelta, että sanon näin,mutta minusta tuo ihan sitä normaalia elämää, mitä muillakin. Vastoinkäymiset ovat minun elämässäni olleet parantumatona sairautta ja ennenaikaista kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten olisi jos yrittäisit antaa jotain tähän maailmaan.
tee vapaehtoistyö lasten kanssa ja keksi miten parannat elämäsi
ja miten kehtaat tuollaisesta valittaa
olet nuori, elossa, voit tavata jonkun. mene ulos jo tee jotain jonkun muun puolesta. Mene ystäväksi jollekin yksinäiselle vanhukselle ja annatkin jotain elämälle!
on jäljellä. Että opettelee päästämään irti ja ymmärtää ettei lopulta voi ketään pitää luonaan. Että ymmärtää sen, että olemme lopulta yksin, synnymme ja kuolemme yksin jokainen meistä. Elämme elämäämme hetken rakkaiden rinnalla. Onni löytyy sieltä, missä ihminen osaa arvostaa sitä että sai elää edes sen hetken lapsensa tai puolisonsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyväksikäyttöjä, sairautta, kuolemaa, sinä et tiedä!
eli uskot vaan, että sulla on kaikki huonosti ja muilla menee hyvin. aina löytyy elämästä hyviä asioista!
kaksi perheenjäsentä ole vakavasti sairas, kenelläkään ei ole myös tilannetta, jossa ei ole ketään sukulaista lähimaastossa tukemassa. Tietysti monilla on jotain murhetta, ja jos ei ole niin AINA voi valittaa siitä 3 ylimääräisestä kilosta vyötäröllä...
Toki jokainen kokee omat vastoinkäymiset aina pahimpina eikä siinä kurjuudesta kannata kilpailla, mutta eiköhän tuo ysin kokemus ole aika normaalia elämänkulkua.
Tähän vuoteen on sattunut muutama kuolemantapaus (yksi niistä oma lapsi), työttömyys ja konkurssiuhka. Ystävät kaikkoavat surun edessä, mutta senkin kanssa elää vaikka se tietysti on kovin loukkaavaa.
ei kuullu muille. kyllä asioita voi pimittää ja aika suuri osa suomalaisista sen tekeekin
enkä ole kertonut mun sairastumisesta tai keskenmenoista.
harva ystävä voi pimittää toiselta esim. oman perheenjäsenen tai itsensä vakavan sairauden tai kuoleman.
en ole ap, mutta kommentoin. Eihän sitä voi tietääkään, mitä muilla ihmisillä on. Mutta kyllä se on ihan fakta, että joillakin sitä kärsimystä on paljon enemmän kuin muilla. Itse kun olen joillekin kertonut oman elämäni vastoinkäymisistä, aika usein saa kuulla hämmästelyä, että miten yhdelle ihmiselle voi noin paljon sattua ja samaan hengenvetoon kertovat, että onneksi itselle ei ole koskaan tullut eteen juurikaan surua.
hyväksikäyttöjä, sairautta, kuolemaa, sinä et tiedä!
eli uskot vaan, että sulla on kaikki huonosti ja muilla menee hyvin. aina löytyy elämästä hyviä asioista!
kaksi perheenjäsentä ole vakavasti sairas, kenelläkään ei ole myös tilannetta, jossa ei ole ketään sukulaista lähimaastossa tukemassa. Tietysti monilla on jotain murhetta, ja jos ei ole niin AINA voi valittaa siitä 3 ylimääräisestä kilosta vyötäröllä...
Miten kuoleman voi salata?
mielestäni en ole itsekeskeinen.
Olen aikaisemmin ollut todella ystävällinen, avulias ja liian sinisilmäinen, tullut kusetetuksi monen "ystävän" taholta ja samoin miesten.
En vain enää jaksa yrittää antaa muille, kun siitä ei saa kuin pahan mielen takaisin.
Ja teen työtäni jo vanhojen ihmisten parissa, joten yritän silti antaa heillekin parhaani.
Ahdistaa töissäkin se, että kaikilla, ihan kaikilla muilla työkavereilla on perheet ja elämät. Minun elämäni on niin köyhää, yksinäistä ja tylsääkin tylsempää.
Tiedän, että joku vastaa hanki harrastuksia ym ym. Mutta kun mikään niistä ei kiinnosta yksin!!
Tyhjään kotiinkin ahdistaa mennä joka ikinen päivä yksin.
Vihaan tätä yksinäisyyttä.
ihmiselle ei muka anneta enempää kuin jaksaa kantaa. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi joillekin tulee koko kylän verran murheita, ja jotkut mennä porskuttavat kaikki asiat hyvin, eikä tarvitse itse ponnistella minkään asian suhteen.