Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
outoja kohtauksia
10.11.2009 |
hei haluaisin kysäistä onko kellään muilla ollut tällaisia oireita vai liekkö tämä jotain skitsofreniaa tai mitä ihmettä lie.
Nuorempana sain outoja kohtauksia, kun pyöräilin kouluun tai kävelin. Tuli äkillisesti olo että autot menivät nopeasti niinkuin kelaisi filmiä tai hitaasti sammaltaen. Itku kurkussa olin monet kerrat ja aina tiesin kun tämä ns. "kohtaus" oli tulossa. Kerran kesällä mansikanpoiminnassa sain kyseisen "kohtauksen" juuri kun vierustoverini puhui minulle jotain. En saanut hänen puheestaan mitään selvää, kun se kuulosti siltä kuin olisi mennyt kelaamalla eteenpäin (aku ankka ääni) tai jotain.
Sen jälkeen kouluun mennessä tarvitsin korvalappustereot koska näissä se musiikki meni jotenkin tahdissa.
Äidilleni puhuin aiheesta vasta hiljattain ja hän oli kauhuissaan.
Isälläni on ollut taipumusta johonkin outoon myös.
Hän ei muistanut kerran mitä oli tekemässä ja heräsi vaatekaapista tietämättään mitä siellä teki!
Ja tiedoksi vielä tämä EI ole provo!
Yritän vaan saada selville onko kukaan kuullut vastaavasta ja pystyisi jotain kertomaan mitä tämä voisi olla.
Nykyään näitä minulla ei ole enää ilmaantunut.
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy ottaa unideprivaatio-EEG ennen kuin noita pystyy arvioimaan sen pidemmälle.
Kun menet lääkäriin, ota mukaan teksti, jossa olet tarkasti kuvannut tyypillisen/tyypillisiä kohtauksia. Jos on jotain ennakoivia oireita, altistavia tekijöitä, jälkioireita tms., ne kannattaa mainita myös. Ja suvussa esiintyvät vastaavat tapaukset ja sukurasitteet.
kun luin tämän niin vasta nyt tajusin että minullakin on joskus samankaltaisia tuntemuksia, ei muistaaksen enää vuosiin. Eli nuorempana, n. 10 vuotta sitten. Välillä joku ajatus jotenkin jäi junnaamaan paikoilleen, ja sitten tuntui että aika jotenkin hiiidaastuuuu. Se oli inhottavan tunuista, ja siitä pystyi ravistautua eroon nimenomaan jonkun keskustelun, tai musiikkiin keskittymisen avulla. En oikeastaan ole ikinä ihmetellyt niitä, ennenkuin nyt. Miksiköhän luulin että se oli ihan tilanteeseen kuuluvaa.. En tiedä. Nyt kun mietin niin se tuntui liittyvän aina sellaiseen täydelliseen hiljaisuuteen, eli jos mistään ei kuulunut ääniä, ja olin esin uppoutunut johonkin tylsään työhön, kuten inventaarioon yms.. Tai jos ympärillä kuuluvat äänet olivat jotain todella tasaista, esim hurinaa.
Kuulostaako kenestäkään muusta tälläinen tutulta?
öö.. ne muistaakseni alkoivat ala-aste iässä ja loppuivat kun olin jotain 13-14 vuotias.. eli ylä-asteella. Sen jälkeen ei noita "maailma menee nomeaa tai hitaasti" kohtauksia ole ollut, mutta kuten luin äsken tästä depersonalisaatiosta niin siihen viittasi tuo mielialan muutokset, keskittymisvaikeudet ja tuo epätodellisen tuntemista on ollut vieläkin.
En tiedä viittaako tämäkin kyseiseen juttuun, mutta joskus olen huomannut lukiessani kirjaa tai lehteä, että olen voinut monta sivua lukea ja sitten säpsähdän kun en muista kyseisistä sivuista mitään ja minun pitää palata taaksepäin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että saatan lukea uutisia tai muuta mielenkiintoista juttua ja juutun yhteen lauseeseen. Kyseistä lausetta jankkaan mielessä ja ääneen monta kertaa, mutta en "älyä" sen merkitystä en silleen tajua mitä se tarkoittaa ja joudun kysymään joltakin neuvoa ja sitten se onkin joku ihan helppo juttu. En tiedä nyt meneekö tämä jo asian vierestä, mutta tällaisia oireita on itselläni ollut oikeastaan aina.
AP
kun luin tämän niin vasta nyt tajusin että minullakin on joskus samankaltaisia tuntemuksia, ei muistaaksen enää vuosiin. Eli nuorempana, n. 10 vuotta sitten. Välillä joku ajatus jotenkin jäi junnaamaan paikoilleen, ja sitten tuntui että aika jotenkin hiiidaastuuuu. Se oli inhottavan tunuista, ja siitä pystyi ravistautua eroon nimenomaan jonkun keskustelun, tai musiikkiin keskittymisen avulla. En oikeastaan ole ikinä ihmetellyt niitä, ennenkuin nyt. Miksiköhän luulin että se oli ihan tilanteeseen kuuluvaa.. En tiedä. Nyt kun mietin niin se tuntui liittyvän aina sellaiseen täydelliseen hiljaisuuteen, eli jos mistään ei kuulunut ääniä, ja olin esin uppoutunut johonkin tylsään työhön, kuten inventaarioon yms.. Tai jos ympärillä kuuluvat äänet olivat jotain todella tasaista, esim hurinaa.
Kuulostaako kenestäkään muusta tälläinen tutulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä oli hiljaista niinkuin jollain muullakin oli ollut. Ja yleensä luin, kirjoitin tai esim. neuloin silloin. Minulle tuli sellainen kummallinen olo että yritin tehdä kyseistä tekemääni asiaa erittäin nopeasti, vaikka samaan aikaan tajusin että en voi tehdä sitä nopeammin. Vaikea selittää, mutta sekavaa se oli, joskus kohtauksia tuli melko useinkin, mutta en koskaan puhunut niistä kenellekkään.
Yleensä oli hiljaista niinkuin jollain muullakin oli ollut. Ja yleensä luin, kirjoitin tai esim. neuloin silloin. Minulle tuli sellainen kummallinen olo että yritin tehdä kyseistä tekemääni asiaa erittäin nopeasti, vaikka samaan aikaan tajusin että en voi tehdä sitä nopeammin. Vaikea selittää, mutta sekavaa se oli, joskus kohtauksia tuli melko useinkin, mutta en koskaan puhunut niistä kenellekkään.
sitten se oma ääni päässä sanoi ettei tämä ole todellista, että älä hätäile kyllä se kohta loppuu ja jotenkin oli olo, että tulen hulluksi.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä on esiintynyt useasti vieläkin, että joskus kun katson vaikka kotona huoneesta toiseen niin se välimatka on jotenkin lyhyempi, että voisin koskettaa toisen huoneen pöytää tai pidempi, että se matka näyttää todella vaivalloiselta enkä millään jaksaisi lähteä kävelemään toiseen huoneeseen.
AP
sitten se oma ääni päässä sanoi ettei tämä ole todellista, että älä hätäile kyllä se kohta loppuu ja jotenkin oli olo, että tulen hulluksi.
AP
Ihan samalta kuulostaa. Olis kyllä mielenkiintoista saada tietää ihan diagnoosi tähänkin. T:33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntuu nimenomaan näin jälkikäteen että, itsekin taisin tehdä just jotain keskittymistä vaativaa asiaa, mutta sitten mieli jotenkin vaan karkasi, ja jotenkin rupesi junnaamaan, ihankuin se ajatus, sana tai äänimaailma olisi ruvennut jotenkin hidastumaan... Eli tuuntuuui etttää kaaiikki jotenkiin hiidastuuui. Ja joutui ihan töitä tekemään että pääsi tuosta epämiellyttävästä tunteesta. Jotenkin tuntui että se johtui joko keskittymisestä, tai sitten nimenomaan siitä ettei millään kyennyt keskittyä tekemään mitään. Vaikee selittää. Luulen että Tuommoiset kohtaukset ei ole mitenkään epätavallisia, ehkä liittyvät johonkin tiettyyn luonteenpiirteeseen?
#29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsena niin muistan sairaalassa kokeneeni juuri tuollaista kehoon liittyviä hallusinaatioita. Siis en nähnyt mitään, mutta kun makasin silmät kiinni, niin tunsin kuinka käteni "kasvoivat" koko huoneen kokoiseksi. Jälkeenpäin olen kokenut samaa tunnetta ihan muutaman kerran. Olen yhdistänyt sen henkiseen stressitilaan...
Onpa ikävän kuuloisia oireita. Meillä on 4 lasta joista 2 sanoo joskus että kädet tuntuvat painavilta kuin kivet. Ja että kädet kasvavat ylisuuriksi. Tämän jälkeen tulee aina kuume, eli toi oireilu ennakoi selkeästi kipeäksi tulemista. Voisko olla samaa kuin mitä edelliset on kertonu?
aikuisiälläkin, enkä itseäni vielä mielisairaaksi tituleeraa :) Tenttiin lukiessa tuli joskus sellainen vaiva, että lukemani teksti muuttui jotenkin melodiaksi päässäni. No eihän siitä lukemisesta mitään tullut. Max. pari päivää tällainen oire saattoi vaivata. Koin lähinnä, että stressikierroksilla mennään...
tuntuu nimenomaan näin jälkikäteen että, itsekin taisin tehdä just jotain keskittymistä vaativaa asiaa, mutta sitten mieli jotenkin vaan karkasi, ja jotenkin rupesi junnaamaan, ihankuin se ajatus, sana tai äänimaailma olisi ruvennut jotenkin hidastumaan... Eli tuuntuuui etttää kaaiikki jotenkiin hiidastuuui. Ja joutui ihan töitä tekemään että pääsi tuosta epämiellyttävästä tunteesta. Jotenkin tuntui että se johtui joko keskittymisestä, tai sitten nimenomaan siitä ettei millään kyennyt keskittyä tekemään mitään. Vaikee selittää. Luulen että Tuommoiset kohtaukset ei ole mitenkään epätavallisia, ehkä liittyvät johonkin tiettyyn luonteenpiirteeseen? #29
Eikös tuo ole vähän sellainen Alice in Wonderland -oire?
lapsena niin muistan sairaalassa kokeneeni juuri tuollaista kehoon liittyviä hallusinaatioita. Siis en nähnyt mitään, mutta kun makasin silmät kiinni, niin tunsin kuinka käteni "kasvoivat" koko huoneen kokoiseksi. Jälkeenpäin olen kokenut samaa tunnetta ihan muutaman kerran. Olen yhdistänyt sen henkiseen stressitilaan...
Onpa ikävän kuuloisia oireita. Meillä on 4 lasta joista 2 sanoo joskus että kädet tuntuvat painavilta kuin kivet. Ja että kädet kasvavat ylisuuriksi. Tämän jälkeen tulee aina kuume, eli toi oireilu ennakoi selkeästi kipeäksi tulemista. Voisko olla samaa kuin mitä edelliset on kertonu?
Itse sairastan epilepsiaa. Ja epilepsiakohtauksia on MONTAA eri "lajia". Itsellä kouristuskohtauksia, ystävällä (johon tutustuin aikoinaan sairaalassa) poissaolokohtauksia.
Mene ihmeessä lääkärin juttusille vaikka sulla ei näitä kohtauksia ole moneen vuoteen ollutkaan.
Onhan se hyvä silti tutkia.
Mulla myös on tota, että ei muista mitä on lukenut ja joutuu lukemaan sivun uudestaan (oli muuten hankalaa lukea kokeisiin kouluaikoina).
Tämä johtuu lukihäiriöstä (eli luetun ymmärtämisen vaikeudesta), testi tehty aikoinaan!
Myöskin on ollut tota, että ei tiedä mikä jokin esine on nimeltään. Tämä oli pahinta vielä silloin kun kohtauksia oli paljon.
Esimerkiksi en jonkin hedelmän nimeä, piti ihan kysyä vanhemmilta että mikä tämä on ja niinkin selkeä kuin omena. Eli sanat ja niiden merkitys unohtui totaallisesti.
Suosittelisin menemään lääkäriin. Mulla tuli ekana mieleen epilepsia (oisko sulla ollut sitten lapsuusiän epilepsia).
lapsena niin muistan sairaalassa kokeneeni juuri tuollaista kehoon liittyviä hallusinaatioita. Siis en nähnyt mitään, mutta kun makasin silmät kiinni, niin tunsin kuinka käteni "kasvoivat" koko huoneen kokoiseksi. Jälkeenpäin olen kokenut samaa tunnetta ihan muutaman kerran. Olen yhdistänyt sen henkiseen stressitilaan...
Onpa ikävän kuuloisia oireita. Meillä on 4 lasta joista 2 sanoo joskus että kädet tuntuvat painavilta kuin kivet. Ja että kädet kasvavat ylisuuriksi. Tämän jälkeen tulee aina kuume, eli toi oireilu ennakoi selkeästi kipeäksi tulemista. Voisko olla samaa kuin mitä edelliset on kertonu?
Alue: Aihe vapaa
itselläni ei enää esiinny noita oireita.
Oli vain nuorempana niitä ja ei ole esiintynyt yli 10-vuoteen niin en nyt usko että ne ykskaks tulisi takaisin. Minä vaan olen miettinyt tätä asiaa aina aika ajoin, että oliko tämä minun päässäni oleva juttu vai tapahtunut oikeasti muillekin ihmisille.
AP