Jos lapsi ei syö ruokaa, tarjoatko sen hänelle uudelleen?

mutta oletan, ettei lapsi syö, koska ei ole nälkä ei siksi, ettei tykkää.



Meidän vajaalla vuoden ikäisellä allergikolla on sen verran vähän sopivia ruokia, ettei edes voi tarjota pahemmin "jotain muuta", jos aikoo saada edes kohtalaisen tasapainoisesti päivän ruoat.

Olkoon syömättä jos ei maistu mutta en mä ala tekemään monta eri ruokaa sen takia että lapset nirsoilee. leipää ja salaattia saa niin ettei nälkäiseksi tarvi jäädä; jos ei nekään kelpaa niin sit mulle on ihan sama onko heillä nälkä vai ei.

vaikka maistaisi 50 kertaa. Suurin osa ihmisistä on joku ruoka josta ei pidä, olipa ikä mikä tahansa. Minäkään en ole oppinut pitämään oliveista vaikka kuinka olen yrittänyt. Ja toisaalta halloumista pidin heti ensi maistamisella.

Joten tämä "Uuteen ruokaan tottuu vasta maisteltuaan 10-20 kertaa" on niin potaskaa kuin olla ja voi.

Sanokaa nyt vielä että opetatte lapsillenne että pahaa ruokaa ei ole. ArRRRG!!!! Pahaa ja huonoa ruokaa on vaikka kuinka paljon.

Esim, jos lounaalla ruoka ei maistu, niin annan illallisella uudestaan, mutta lisään sekaan jotain "hyvää". Esim kasvissosekeittoon kaivan pakastimesta kinkkusuikaleita, niin johan maistuu.

Uuteen ruokaan tottuu vasta maisteltuaan 10-20 kertaa. Se 80 v - mummokin!

kokkitäti

Inhoan itsekin kaikkien jämien syömistä, joten yritän annostella vain vähän... Samoin ruokia ei tehdä jättimäisiä kattilallisia vaan sen verran mitä tarvitaan.

Vaan samaa ruokaa annan kuin muutkin syövät. Ei meillä ole pakko syödä, tosin en samalla aterialla tarjoa mitään toista ruokaakaan.

Tarjoan mutta oletan, ettei lapsi syö, koska ei ole nälkä ei siksi, ettei tykkää.

Joskus laitan päivällisen lasten eteen, mutta kumpikin sanoo että ei ole nälkä. Ovat siis syöneet erityisen täyttävän välipalan päiväkodissa. Saatan sitten lämmittää nuo samat ruoka-annokset tunnin päästä uudestaan kun nälkä on herännyt. Usein onneksi sanovat että ei ole nälkä vielä jo ennen kun olen lapannut ruoat lautaselle.

T: 5

Tietysti tämän tarjoamisen voi tehdä niin monella tavalla.



Mutta mun mielestä on _nöyryyttämistä_, että ihmiselle (oli ikä mikä hyvänsä) laitettaisiin sama lautanen eteen uudelleen. "Et syönyt edellisellä aterialla, eiköhän nyt ala maistua!"



Mä olen maistanut vuohenjuustoa vähintään 20 kertaa ja ei vaan ole mun ruoka.



Ei meilläkään tehdä lapsille omia ruokia. Mutta se riittää, että MAISTAA. Seuraavalla aterialla on joka tapauksessa jotain muuta, koska lounas ja välipala ovat eri tyyppisiä aterioita. Enkä muutenkaan tarjoa lounaalla ja illallisella samaa sapuskaa muullekaan perheelle.



/ap

Tuossa ei ole sitä nöyryyttämistä vaan sitä, että oltiin vielä kylläisiä.



/ap

Uuteen ruokaan tottuu vasta maisteltuaan 10-20 kertaa.

Olen varmasti maistanut esim. pakasteherneitä ja maitoa satoja tai jopa tuhansia kertoja. Pahoja ne silti ovat. No, nykyisin pystyn sentään syömään niitä oksentamatta, ala-asteella oksensin juuri ko. ruoka-aineet.

En kertakaikkiaan käsitä MIKSI ruoalla pitää rangaista ja nöyryyttää. Senhän altistaa syömishäiriöille! Sitäkö äidit haluaa lapsille?

yleensä ruoan maku muuttuu huonommaksi säilytyksen myötä. Jos lapsi ei pidä jostain ruoasta ensimmäisellä maistamisella niin en ala häntä sillä kiusaamaan. Minulle riittää se että ruokaa maistaa.

Jonain toisena päivänä saatan tarjota samanlaista ruokaa ja silloinkin lapsen tarvitsee maistaa sitä.



Joskus laitan toki semmoista ruokaa joka säilyy hyvänä parikin päivää. Silloin sitä syö koko perhe parina päivänä. Aamiaisella kuitenkin siinäkin tapauksessa tarjotaan aamiaista jne.



Periaatteeni on että jokaisella ruokailulla lapset syö samaa ruokaa kuin muutkin.

Ruoka laitetaan pöytään ja jokainen saa sitten valita syökö sen vai ei. Toki pari kertaa kehtotan lasta syömää, mutta jos ei maistu niin ei maistu. Seuraavalla aterialla on sitten eri ruoka.



Minä noudatan mummoni filosofiaa: työlle pakko, muttei ruualle!

Uuteen ruokaan tottuu vasta maisteltuaan 10-20 kertaa.

Olen varmasti maistanut esim. pakasteherneitä ja maitoa satoja tai jopa tuhansia kertoja. Pahoja ne silti ovat. No, nykyisin pystyn sentään syömään niitä oksentamatta, ala-asteella oksensin juuri ko. ruoka-aineet.

Minä en ole koskaan oppinut pitämään perunan mausta. Vieläkin se yököttää vaikka olen jo nelikymppinen.

Lapsena ja nuorena söin olosuhteiden pakosta perunaa päivittäin. Olisihan siihen makuun pitänyt tottua jos olisi tottuakseen.

Se, että sinä et siitä ruuasta pidä ei tarkoita että se ruoka on pahaa. Se kyseinen ruoka voi olla jonkun toisen herkkuruokaa. Minä olen siis opettanut lapsilleni, että ruuasta ei koskaan sanota, että se on pahaa. Voi sen sijaan sanoa, ettei tykkää. Esim. minä en itse pidä ollenkaan kinkkukiusauksesta, mutta esikoinen rakastaa sitä ja söisi sitä aina. Toiset tykkää, toiset ei.

Ja meillä ei ole pakko syödä. Jos ei syö nyt niin seuraavan kerran saa syömistä seuraavalla ruualla.

Sanokaa nyt vielä että opetatte lapsillenne että pahaa ruokaa ei ole. ArRRRG!!!! Pahaa ja huonoa ruokaa on vaikka kuinka paljon.

mutta jos ei syo, jatetaan monesti ruoka poytaan odottamaan koska tunnin-parin paasta tulee usein kova nalka ja silloin ruoka jo maistuukin.

jos lapsi ei syö jollain aterialla...



Kyllä ne meillä on yleensä vaan ihan jotain normaalia perusruokaa, mitä lapset joskus syö ja joskus sitten taas ei maistu. En koe että olis mitään kauheeta kidutusta ja nöyryytystä tarjota jauhelihakastiketta toistamiseen.



Eri asia sitten jos jotain sammakonsisälmyksiä yökkää jo nähdessäänkin, siinä kaivaa vaan verta nenästään jos yrittää pakottaa syömään lautasen tyhjäksi.

En koe että olis mitään kauheeta kidutusta ja nöyryytystä tarjota jauhelihakastiketta toistamiseen.

Siis sitä samaa lautasella lojunuta ruokaa jota lapsi on haarukalla tökkinyt ja sekoittanut salaatin kanssa yököttäväksi sotkuksi. Toki samaa ruokalajia voi tulla uudestaankin pöytään.

Se, että sinä et siitä ruuasta pidä ei tarkoita että se ruoka on pahaa. Se kyseinen ruoka voi olla jonkun toisen herkkuruokaa. Minä olen siis opettanut lapsilleni, että ruuasta ei koskaan sanota, että se on pahaa. Voi sen sijaan sanoa, ettei tykkää. Esim. minä en itse pidä ollenkaan kinkkukiusauksesta, mutta esikoinen rakastaa sitä ja söisi sitä aina. Toiset tykkää, toiset ei.

Ja meillä ei ole pakko syödä. Jos ei syö nyt niin seuraavan kerran saa syömistä seuraavalla ruualla.

Sanokaa nyt vielä että opetatte lapsillenne että pahaa ruokaa ei ole. ArRRRG!!!! Pahaa ja huonoa ruokaa on vaikka kuinka paljon.

Poltapa pinaattikeitto pohjaan ja syö se hymyillen jä väitä että hyvää on!

Pohjaan polttaminen ei ole ainoa keino tehdä pahaa ruokaa. Surkeat, jo miltei pilaantuneet raaka-aineet, liian lyhyt/pitkä kypsennys, epäonnistunut mausteyhdistelmä, siinäpä niitä on konsteja.

Pahaa ja huonoa ruokaa on vasrinkin tämä maa pullollaan, joukkoruokailussa varsinkin tarjotaan niin ala-arvoisen makuista ruokaa, että alan ihmisenä hävettää.

kokkitäti, taas

siksi että se on käynyt lautasella. Pitäisiköhän teidän joskus pestä ne lautaset?

En koe että olis mitään kauheeta kidutusta ja nöyryytystä tarjota jauhelihakastiketta toistamiseen.

Siis sitä samaa lautasella lojunuta ruokaa jota lapsi on haarukalla tökkinyt ja sekoittanut salaatin kanssa yököttäväksi sotkuksi. Toki samaa ruokalajia voi tulla uudestaankin pöytään.

paitsi jos seuraavana välipala tai iltapala niin jugurttia, kaakaota ym. jos on sanon että en voi antaa kun et syönyt ruokaa, kyllä se ruoka usein sitten menee. Siis en jätä jämiä seuraavalle aterialle jos jotain on syönyt, jos ei mitään niin sitten jätän.



Muuten menisi pelkkää välipalaa ym. koska nämä pärjäävät varsin hyvin ilman lämmintä ruokaakin. Syövät vaan enemmän leipää ja jugurttia sitten ja sitten ruualla taas ei olekaan niin nälkä. Ruoka on heidän mielestään joka päivä pahaa, ihan sama mitä se on. Muutenkin tytöt 4 ja 6v syövät muutenkin tosi vähän ja painoa voisi olla enemmänkin, aika hoikkia ovat.