Jos lapsi ei syö ruokaa, tarjoatko sen hänelle uudelleen?

vain siksi että herra/rouva nirppanokka ei muka tykkää ja se on lapsen kyykyttämistä että tarjotaan ruokaa josta hän ei tykkää yhyy.

Vaikka tykkäänkin hernekeitosta. Siksi meillä ei tarjota hernekeittoa sekä lounaalla että illallisella. Mutta kyllä sitä meilläkin tarjotaan seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, jos sitä kerran jäi. Silloinkaan ei ole pakko syödä mutta vielä on pakko maistaa.



/ap

Se jos minä tarjoan hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti samana päivänä se on kyykyttämistä mutta jos sinä tarjoat hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti perättäisinä päivinä niin se onkin ihan okei? Mitä se nukuttu yö siihen vaikuttaa, alkaako hernesoppaa inhoava lapsi yön aikana pitää siitä?

Ihan samanlailla kuin muissakin asioissa, lapsi tarvitsee rajat. Aikuinen päättää mitä on ruoaksi ja nirsoilua/uhmailua ei palkita. Jos lapselle on ensin tarjottu ihan perusruokaa (josta lapsi tiettävästi pitää), eikä suostu syömään syystä mistä hyvänsä, niin ei sitä käytöstä sitten palkita antamalla lapselle jotain muuta. Olkoot sitten miten terveellinen välipala tahansa, niin lapsi katsoo "uhmailun/nirsoilun" onnistuneen, kun saa jotain mistä pitää enemmän kuin aiemmasta tarjoilusta.

Se jos minä tarjoan hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti samana päivänä se on kyykyttämistä mutta jos sinä tarjoat hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti perättäisinä päivinä niin se onkin ihan okei?

Jos sitä soppaa on jo maistanut ja ainakin meidän lapsilla on tapana hämmennellä sitä epämieluisaa ruokaa lautasella, niin suusta menee lusikan kautta bakteereja lautaselle ja ne lisääntyvät siinä varmasti mukavasti, kun se lämmin lautanen itsekseen jäähtyy pöydälle ennen jääkaappiin laittamista.

Se lautanen usein on aika törkyisen näköinenkin sen seussomisen jälkeen. Näin ollen meillä on ihan eri asia antaa uudestaan sitä hernekeittoa kattilasta seuraavana päivänä kuin tarjota sitä samaa lautasta joka aterialla kunnes ruoka on syöty.

ei-ap

Ei meillä ole kukaan koskaan kipeäksi tullut sen takia että samalta lautaselta tarjotaan kaksi kertaa.



Ja jos lasta ottaa päähän se että lautanen on hänen seussomisensa jäljiltä sotkuinen niin voi voi. Olisi syönyt ensimmäisellä kerralla temppuilematta.

Yleensä joka tapauksessa laitetaan ruokaa niin, että päivällisruoka on myös seuraavan päivän lounas.



Jos lapsi ei ole syönyt päivällistään, niin laitan lautasen jääkaappiin ja tarjoilen lounaalla. En toden totta usko, että parivuotias kykenee erottamaan, onko lautanen sama vai ei... Varsinkin, kun kaikkien lautasilla on sitä samaa sapuskaa. Eikä tietenkään ruuasta tehdä mitään sellaista ihmenumeroa, että "katsos nyt, sait eilisen ruuan, syöt nyt sitten, kun ei eilen kelvannut".



Tietenkin sitten heitän ruuan pois, jos se on oikein "sorkittu", tai siinä on todella vähän enää jäljellä.



Meillä lapsi ei minun tulkintani mukaan jätä yleensä syömättä siksi, että ruoka olisi pahaa. Se mikä maistui viime kuussa, ei välttämättä maistu juuri tässä kuussa. Sitä paitsi lapsi on muutenkin todella pieniruokainen.

Vaan ihan sitä samaa saa seuraavalla kerralla kuin muutkin syövät.



Tosin yksikään omista lapsista ei ole koskaan kranttuillut ruuan kanssa eli ei ole sellaisia ajatuksia taustalla.



Inhottaa ajatellakin, että tarjotaan samaa ruokaa uudelleen... Ei se uusintalämmityksellä ainakaan paremmalta maistu!

Jos ei syö sitä mitä on tarjolla niin sitten se menee roskiin eikä tule jälkiruokaa. Eli on syömättä.

että lapset ei syö koska ruoka maistuu pahalta?

Vaan ihan sitä samaa saa seuraavalla kerralla kuin muutkin syövät. Tosin yksikään omista lapsista ei ole koskaan kranttuillut ruuan kanssa eli ei ole sellaisia ajatuksia taustalla. Inhottaa ajatellakin, että tarjotaan samaa ruokaa uudelleen... Ei se uusintalämmityksellä ainakaan paremmalta maistu!

Tarjoaisitko mummollesikin saman uudelleen? Jos hoidat huonokuntoista mummoasi eikä hänelle maistu vaikkapa tarjoamasi vuohenjuustopasta, paatko lautasen jääkaappiin ja tarjoat saman uudelleen myöhemmin? Musta tärkeää on, että ruokaa maistaa (oli se lapsi, 35v. tai 80v.).

Vertaatko oikeasti 80-vuotiasta vanhusta (joilla usein on jo makuaisti heikentynyt, ulkoilu ja liikkuminen vähäistä, ruokahalu huono) terveeseen, kasvavaan lapseen? En ymmärrä tuota vertausta kuin siinä tapauksessa, että ne kyseiset lapset on jotenkin sairaalloisia.

On aika eri asia, tarjotaanko seuraavalla aterialla taas sitä, mistä ei tykätty tai mikä jätettiin syömättä. Vai onko välissä muutamainen ateria ja sitten samaa tarjolla. Jos kyse on vain kenkkuilusta, sama saattaa mennä seuraavana päivänä. Jos ei oikeasti tykkää, ei se mene silloinkaan. Mutta ei koko perheen ruokailua muuteta yhden takia.

Lisäksi on myös tämä hygieniakysymys. Montaa kertaa ei voi sorkittua ruokaa lämmittää.

Mä haluaisin, että lapset oppivat arvostamaan ruokaa ja sen eri makuja.

Haluaisitko itse, että sinua pelätään vai arvostetaan? Mua ainakin alkais pelottaa, jos mulle tarjotaan se hernekeittolautanen, kunnes mä syön sen... se on kyykyttämistä ja turhaa vallankäyttöä. Ilmeisesti sinusta se ei ole nöyryyttämistä vaan tavallista kasvatusta.

/ap

Se jos minä tarjoan hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti samana päivänä se on kyykyttämistä mutta jos sinä tarjoat hernekeittoa josta lapsi ei pidä kahdesti perättäisinä päivinä niin se onkin ihan okei? Mitä se nukuttu yö siihen vaikuttaa, alkaako hernesoppaa inhoava lapsi yön aikana pitää siitä?

Tämä siis koskee lapsia n. iästä 3v/4v ylöspäin, ei pienempiä.

ellei se ole jo kertaalleen lämmitettyä.

miksi ei voisi tarjota? Meillä 4v tyttö on välillä tosi nirso joten usein ei koskekaan ruokaansa. Sitten vaan lautanen jääkaappiin ja myöhemmin uusi yritys. Joutuu tätä joskus alle 2-vuotiaankin kanssa harrastamaan.

Jos jokin ruoka ei maistu niin ei se varmasti maistu muutaman tunnin päästäkään.



Meillä on kaksi lasta, joista nuorempi syö oikeastaan mitä tahansa, vanhempi on varsin nirso. On kuitenkin oppinut maistamaan kaikkia ruokia. Hänellä on erittäin herkkä haju ja/tai makuaisti sekä oksennusrefleksi. Epämieluisan ruoan syöminen ei siis onnistu, vaan poika oksentaa jos yritää pakolla syödä.

tarkoitan lasta (ei ihan pienestä), joka kiukuttelee eikä sen vuoksi syö; silloin en anna muuta syötävää, vaan sanon, että sama ruoka odottaa häntä sitten esim. iltapalalla. Aina ovat lapset syöneet tämän jälkeen, sen minkä syövät.

Ja monesti onkin koko päivän syömättä. Kovapäinen 2v tyttö meillä :)

Jos hoidat huonokuntoista mummoasi eikä hänelle maistu vaikkapa tarjoamasi vuohenjuustopasta, paatko lautasen jääkaappiin ja tarjoat saman uudelleen myöhemmin?



Musta tärkeää on, että ruokaa maistaa (oli se lapsi, 35v. tai 80v.). Kun on maistanut eikä se ei maistu, ei sitä tarvitse syödä sillä aterialla enempää. Seuraavalla aterialla sitten muuta.



/ ap

Esim, jos lounaalla ruoka ei maistu, niin annan illallisella uudestaan, mutta lisään sekaan jotain "hyvää". Esim kasvissosekeittoon kaivan pakastimesta kinkkusuikaleita, niin johan maistuu.



Uuteen ruokaan tottuu vasta maisteltuaan 10-20 kertaa. Se 80 v - mummokin!