Miten saada mies ihastumaan itseensä?
Tai siis jos on sellainen mies joka itseä kiinnostaisi. Itse olen vain ujo ja epävarma, en keksi kysyttävää tai sitten jos mies kysyy niin vastaan lyhyesti. =( Annan varmaan töykeän ja epävarman kuvan. Alkoholia en uskalla ottaa koska silloin menee estot.
Kommentit (10)
No minusta ihastuminen vaan tapahtuu.
Sitä vaan huomaa että toinen on mukava, vaihdatte katseita, hymyilet.
Lyhyissä vastauksissa ei ole mitään vikaa! Tai edes siinä ettei aina keksi sanottavaa, joskus huomaa että on mukavaa vaikkei mitään sanotakaan.
Sun kannattaa tehdä pieniä eleitä miehelle joista näytät että hän kiinnostaa sinua, vaikka ne hymyt ja katseet, käänny hänen suuntaan, äläkä peittele itseäsi puuhkasilla käsillä.
Jos mahdollista niin koita päästä hänen luo? Ja taas katsekontaktia.
Mutta minusta on ihan hyvä jos joskus pääset sanomaan asian, pyydät ulos tms.
Eli miten sitä saisi kehitettyä. Olen vain niin ujo ja jos sanon jotain niin toinen kysyy että mitä ja se ärsyttää. Mutta tietenkin jos ei kuule. En vain ole heti se joka on itsevarma ja puhuu selvästi ja itsevarmasti.Keskityn varmaan liikaa siihen että ajattelen mitä toinen ajattelee minusta.
ap
Eiköhän suurin osa miehistä ole jo valmiiksi itseensä ihastuneita, eli ei tarvitse tehdä mitään :D
Keskityt kuuntelemaan häntä, hymyilet, luot vähän tavallista pidempiä katseita. Ja loppu onkin sitten herran hallussa, jos ei syty niin ei syty. Mutta ole oma itsesi!
Ehkä hieman häpeän ujouttani ja yritän laittaa reippaan roolia päälle, mikä töissäkin on. Häpeän näyttää että mies saa minut ujostumaan ja hämilleen.
Miehet lankeavat loveen jos heihin suhtautuu ihaillen. Eli kysyt häneltä neuvoja ja pyydät apua jne.
Palautteeksi annat ihailua ja ylistät hänen neuvokkuuttaan. Annat vaikutelman että ko mies on sinun Sankarisi.
Pitaa vain olla oma itsensa, ja osoittaa olevansa aidosti kiinnostunut toisesta (en nyt tarkoita mitaan seksuaalista, vaan ihan kiinnostusta siihen ihmiseen). Ja kannattaa tosiaan relata, jos yrittaa liikaa, se on monesti aika varma resepti siihen, etta ei kiinnosta, koska kukaan ei halua yli-intensiivista myllynkivea itselleen. Noin yleensa minusta hyva parisuhde lahtee jonkinlaisesta tasa-arvosta, eli siita etta molemmat ovat noin suurin piirtein yhta kiinnostuneita toisistaan ja kokevat itsensa yhta arvokkaiksi kuin toinen. Jos vain toinen on hirmuisen kiinnostunut ja idealisoi toista, se on yleensa (ainakin aikuisen ihmisen mielesta) aika vastenmielista.
menet esim. Näsinneulaan bongailemaan miehiä. :D Tästä on tehty oikein tutkimuksia, että miehet tulkitsevat helposti pelon aiheuttamat sydämentykytykset ja hienoisen hermostuneisuuden ihastumiseksi, jos paikalla vain on sopivasti flirtti nainen. Näin kätevää ja helppoa.
Minusta sinun ei pidä hävetä ujouttasi. Joidenkin ihmisten silmissä sekin on viehättävä piirre, esim. monien sellaisten jotka tunnistavat saman piirteen itsessään. Mihinkään ihmissuhteeseen ei pitäisi lähteä sillä asenteella, että minussa nyt on tällainen vika mutta josko nyt kuitenkin armollisesti katsoisit puoleeni. Älä asetu valmiiksi kynnysmatoksi, silloin ylitsesi kävellään. Ujous ei ole vika vaan ominaisuus.
Ystävällisyys ei varmaan haittaa asiaa :). Kyllä se ujous siitä karisee, kun toista oppii tuntemaan.