Lapseni laihtuu koska ei suostu syömään sitä mitä on tarjolla.

Ja silloin on naurettavaa vouhkata "kuolkoot nälkään", koska sellaisesta kärsivä mieluimmin kuolee nälkään!



Itsekään en voinut syödä epämiellyttäviä koostumuksia lapsena, esim. mitään "klimppistä". Monella inhoa herättää "sotkuinen" ruoka, eli ruoka-aineet on sekoitettu keskenään "mössöksi".



Tutkikaapas hieman asiaa.

Onko teillä muilla ruokanirsoissa lapsissa as-tai as-piirteisiä lapsia. Noille kun se on jopa lähes diagnoosinen piirre. Hedelmät ja kasvikset ovat kovan totuttelun tulos, eikä ruoka-aineita saisi missään nimessä sekoittaaa ja lautaseltakin ne syödään yksi kerrallaan(esim. ensin perunat, sitten liha jne).



T: as-piirteisen nuorenn äiti, joka jo voiton puolella taistelussa.

Onko teillä muilla ruokanirsoissa lapsissa as-lapsia tai as-piirteisiä lapsia. Noille asseille kun se on lähes diagnoosinen piirre, että on vaikeuksia ruokien kanssa. Hedelmäen ja kasvisten syömään opettelu on työn takana ja muutenkaan eri ruoka-aineita ei saisi sekoittaa keskenään eli liha / kala itsekseen ja lisukkeet lautasen toiseen nurkkaan. Sitten syödään aina yksi kerrallaan aineet pois.



T: as nuoren äiti, joka jo voiton puolella tässä taistelussa

että ruoka-aineet eivät saa sekoittua. Kastikkeet on kauhistus, tosin sitä ne ovat myös ihan hyvin syövälle lapsellemme. Jos ruoka on selvästi erottuvina ainesosina, esim. tässä on perunaa, tässä lihapullaa, tässä kurkkua niin hän saattaa syödä vähän jotain. Mutta esim. makaronilaatikko ei käy. Muita as-piirteitä hänessä ei ole. T: joku aiempi vastaaja, olikohan nro 9

ja hyvä syömään, sen jälkeen alkoi vaihe että vain herkut ja jogurtit, soppa, yms kelpaavat.

ikää 1.5v. Tyttö on tosi hoikka (74cm ja 8.9kg), on paljon allergioita eikä muutenkaan ole ahmatti. Siksi on tosi kurjaa kun näitä nirsoilukausia tulee. Tein tässä vähän aikaa sitten niin kun viikko oltiin nirsoiltu eikä juuri mitään mennyt ruoalla vatsaan ja paino oli taas laskussa, että annoin päivän ajan soijajugurtteja ja sitä leipää (meidän tytön herkut) niin paljon kuin napaan meni. Yllätys yllätys, vatsa venyi ja tottui päivässä siihen, että saa taas paljon "ruokaa" eli apetta vatsan täydeltä ja seuraavana päivänä tytöllä olikin jo aamupalalla kunnon nälkä, sama jatkui lounaalla jne. Kaikki upposi. Eli voithan kokeilla tätä jos paino alkaa laskemaan eikä ruoka silti maistu. vaikka ymmärrän kyllä kun olisi niin kiva että routa porsaan kotiin ajaa ja syöminen onnistuisi ihan normaalisti.

Meillä on toiminut tämä sama ideologia. Jos lapsen antaa olla syömättä, niin tottuu pieneen ruokamäärään ja paino laskee laskemistaan (ollaan oltu lastenlääkärilläkin tämän takia). Sitä vastoin jos vatsan saa täyteen ja venymään parin päivän ajan, niin tottuu ja ruoka uppoaa paremmin.

Valitettavasti vain meillä ollut alusta asti nirsoja lapsia ja edelleen koululaisinakin aika nirsoja. Kyseessä ei ole mitään kausia. Toinen lapsi söisi vain pelkkää lihaa ja toinen taas ei koskisikaan lihaan. Samoin toinen ei syö herkkuja lähes ollenkaan ja toinen söisi lähinnä herkkuja. Heillä makuaisti on todella erilainen. Ei ainakaan ole siitä kiinni mihin on totutettu kun ovat samassa perheessä syömässä samaa ruokaa.

Meillä ei nirsoilla ole asperger -piirteitä, mutta toisella epäilen ylitarkkaa hajuaistia. Kun olen todennut että ruoka on syötävä tykkäsi tai ei, niin saa nieleskellen ja vähän ykläten ruoan alas kun pitää nenästään kiinni (on muuten kamalaa katsottavaa se syöminen).

Meillä perimä ei helpota nirsoilua. Itse en lapsena pystynyt syömään perunoita, opin syömään niitä vasta 30v:na, lisäksi edelleenkään aikuisena alas ei mene margariini, kahvi tai maito. Lapsena myös muistan kuinka en tajunnut nälkää ennen kuin jouduin olemaan kaksinkerroin kippurassa kovan kivun vuoksi. Mieheni poti lapsena anemiaa. Omista vanhemmistani isälläni oli lapsena riisitauti (hänen lähes samanikäinen siskonsa ei sitä potenut).

Näistä lähtökohdista voi sanoa että on hieman haastavaa pitää tiukkaa linjaa. En osaa suhtautua lasten syömiseen normaalisti ja en oikeasti tiedä mikä olisi oikea tapa suhtautua. Sen verran kuitenkin muistan omasta kokemuksestani että lapselle on varsinaista kidutusta jos saa samaa ruokaa välipalallakin joka ei mennyt ruoalla alas (ja tietenkin muu perhe syö muuta ruokaa). Pakkokeinot eivät ole parhaita opettamaan ruoan syömistä, mutta joskus kyllä mietityttää ellä millä sitä sitten saisi alas?

Miksi aikuisen ihmisen PITÄISI syödä perunaa, kahvia, maitoa tai margariinia?!?!?!?!