Millaisia eroja on keskenään eskarin aloittavissa kotihoidetuissa ja

on hankalampaa sopeutua ryhmään.

En ole itse huomannut, eikä eskarinkaan puolelta tullut mitään kommenttia että olisi jotenkin erilaista.

Se kyllä riippuu ihan lapsesta.

Joillain on elämä muutenkin vaikeaa.

on hankalampaa sopeutua ryhmään.

Lapseni eskariryhmässä lapsi joka ei meinaa millään sopeutua ryhmään ja ollut hoidossa 2-vuotiaasta.

on hankalampaa sopeutua ryhmään.

Arvasin tään, mutta voin kulta pieni kun tuo ei pidä alkuunkan paikaansa kaikkien kohdalla!

Meille ainakin ovat kaikki eskariopet sanoneet lapsistamme, että he ovat paljon rauhallisempia ja jaksavat paremmin keskittyä kuin ikätoverinsa...ja meidän lapset ovat arvatenkin olleet kaikki kotihoidettuja;)

Kotihoidetuilla on hankalampaa sopeutua ryhmään.

Kotihoidetut käy yleensä kerhoissa, ja ne kestävät yleensä 2-3 tuntia, kyllä sielläkin ollaan ryhmässä. Ja yleensä kerhoryhmät ovat pienempiä kuin pk-ryhmät.

Piti pariin kertaan hitaasti lukea että ymmärsin oikein.

Voi kun tekisi mieli huomauttaa tuosta otsikon kömmähdyksestä :-)

on hankalampaa sopeutua ryhmään.

Arvasin tään, mutta voin kulta pieni kun tuo ei pidä alkuunkan paikaansa kaikkien kohdalla! Meille ainakin ovat kaikki eskariopet sanoneet lapsistamme, että he ovat paljon rauhallisempia ja jaksavat paremmin keskittyä kuin ikätoverinsa...ja meidän lapset ovat arvatenkin olleet kaikki kotihoidettuja;)

eli että kotilapset helpompia, jaksavat kuunnella, keskittyä, käyttäytyä. Ei mitään taitoja kotilapsilla missä olisivat jäljessä,päinvastoin.

että esikouluaisille tuli samasta koulurakennuksesta tuleva opettaja viikottain. Hän piti ns. "äidinkielen tunnin" ja eskariope meni puolestaan pitämään tuntia opettajan luokkaan.



Olin siinä esikoulussa työsä silloin, mutta oma esikouluikäiseni ei ollut hoidossa tai esikoulussa hoidon järjestyttyä muuten. Silloin sai esikouluopetusta vain jos lapsi oli kokopäivähoidossa, emmekä tarvinneet.



Joka tapauksessa opettaja tutustutti esikouluikäiset mm. kirjaimiin, tunti viikossa. Lasten kannalta hyvä kun tutustuivat opettajaan jo nyt.



Koulu alkoi ja meidänkin lapsi aloitti. Näitä lapseni lailla olevia "kotilapsia" oli 7 oppilasta. Kouluun tuli toimittaja tekemään juttua tästä kokeilusta. Lehdessä luki mm. kuinka esikoululaiset tutustuivat syksyllä sekä keväällä äidinkieleen. Kukaan heistä ei osanut lukea kun sitä vastoin kaikki kotona hoidetut lapset osasivat, minun lapseni siinä joukossa. Toki esikoululaiset olivat tutustuneet kirjaimiin ja lukemisen saloihin ettei oppiminen tununut niin vieraalta, mutta näin luki lehdessä ja totta se oli.



Lapseni sai heti kaksi oikein hyvää ystävää ensiluokalla ja ystävyys on jatkunut näihin päiviin asti. Kotona oli jo useampi kouluun lähtijä ollut esimerkkinä tulevasta opintiestä, ei ollut vaikeuksia.



Muutkin kuusi kotilasta sopetuivat hyvin ilman esiopetusta ja kokopäivähoitoa, saivat tehdä tasonsa mukaisia tehtäviä aulassa sillä aikaa kun opettaja opetti muita lukemaan.



Lapseni alkoi myös kirjoittaa ennen koulun alkua. Hän piirteli kotona samassa tilassa jossa olin tai muita. Hän halusi usein laittaa puhekuplan ja kyseli sitten mikä kirjain tulee seuraavaksi...yhtenä kertana sanoi ettei tarvitse kertoa enää, kun muistaa sen lopun. Näin alkoi kirjoittaminen pikku hiljaa jonkun ollessa joka pystyi tarvittaessa vuorovaikutukseen lapsen kanssa.



Päiväkodissa ei niin vaan aleta perehtymään kirjoituksen saloihin lapsen mielijohteesta suunnitellun päiväohjelman takia. Toki lapsille näytetään kun aikaa tulee esim. päiväunien jälkeen,tai kun tullaan tekemästä sitä tai tätä jne. Eri asia on, onko lapsi silloin enää kiinnosunut vaan kiinnostus on saattanut mennä ohi johtuen lasten ns. herkkyyskausista. Tällöin lapsen mieli on erityisen vastaanottavainen kiinnostuksen kohteena olevaan asiaan. Herkkyyskausi ei ole kaikilla lapsilla samamanikäisenä, se vaihtelee.

kotona hoidetulla, eskarivuosi meni erittäin hienosti (eskari oli koululla jossa sitten aloitti tänä vuonna ekaluokan). Osasi eskari ryhmänsä ainoana lukea ja kirjoittaa täysin. Osasi alusta asti toimia hienosti ryhmässä, tutustui, ja kaverustui useiden eskarikavereiden kanssa helposti. Koko vuoden tuli vain positiivista palautetta, kuinka reipas, ja sosiaalinen lapsi on.



Että en todellakaan allekirjoita tuota, että sopeutuminen olisi hitaampaa/hankalampaa kotona hoidetulla.



Enemmän päiväkodissa pitkään olleilla oli ongelmia eskarin, ja koulun alun kanssa. Toki heitä olikin/onkin enemmän.