Muita hyväksikäytettyjä äitejä?
Itse olen tullut hyväksikäytetyksi 4-11 vuotiaana erään sukulaismiehen toimesta. Hänkin oli silloin "lapsi" eli hyväksikäytön alkaessa 12 vuotias, päättyessä 19. Myös eräs hänen ystävänsä oli ajoittain mukana raiskaamassa.
En ole koskaan voinut puhua asiasta kenellekään. Anonyyminä kirjoittaminenkin tuntuu vaikealta.
Olen nyt 32 vuotias kahden lapsen äiti, ja nämä pedofiili-uutiset satuttavat ja saavat mut järjettömän pelon ja kauhun valtaan. Keskuudessamme on hirviöitä, jotka täytyy tunnistaa. Muuten emme voi suojella lapsiamme.
Kommentit (76)
En ole kirjoittanut aiemmin, mutta samassa veneessä ollaan.
lasten välisestä lääkärileikistä ym. käpelöinnistä. Tiedustelen tytöltä jatkuvasti että "eihän kukaan ole koskenut sua sinne, ethän anna kenenkään koskea sua sinne, sanothan äidille heti jos joku yrittää koskea sua"
ap, terapian tarpeessa.
Nyt ehdottomasti järki käteen siinä kasvatuksessa!!
Älkää pilatko lapsianne!!!
Tiedustelen tytöltä jatkuvasti että "eihän kukaan ole koskenut sua sinne, ethän anna kenenkään koskea sua sinne, sanothan äidille heti jos joku yrittää koskea sua"
-8-
Yritän kuitenkin parhaani mukaan suojella lapsiani. Ja itse asiassa, mielestäni olisi hyvä jos kaikki äidit sanoisivat lapselleen ettei sinne saa koskea kukaan ilman lupaa tai edes luvan kanssa, muut kuin äiti.
Tuo on tietenkin vielä vaikeampaa, kun itse tekijäkin on alaikäinen ja vanhemmat eivät tuollaista näe.
Neuvoisin silti puhumaan joskus asiasta jonkun ammattiauttajan kanssa. Sinun ei tarvitse hävetä mitään. Sinä olet uhri, joka ei varmasti millään tavalla rohkaisuust tms. tekijäänsä.
Minulla on yksi hyvä ystävä, jonka isäpuoli käyttyi ystävääni useiden vuosian ajan seksuaalisesti hyväksi. Tämä onneksi jäi kiinni.
Apua hakiessanne autatte paitsi itseänne, myös lapsianne sekä estätte mahdollisesti uudet uhrit!!!
kuinka nopeasti tällaiset tapaukset rikoslaissa vanhenevat? Eli voiko vielä aikuisiällä tehdä asiasta rikosilmoituksen? Vaikka milläpä sitä todistaa jos on lapsen muistot aikuisen sanaa vastaan... Tuli vaan mieleen, että mitä, jos nämä meitä satuttaneet hirviöt edelleen jatkavat toimintaansa...
tapauksissa toimitaan. Voidaanko syyttää tekijää enää mistään, ja kuinka todesta viranomaiset aikuisen naisen lapsuuden muistot ottavat.
Onko jollain kommenttia aiempaan kysymykseeni siitä, että kuinka todennäköistä on se että vaikkapa tämä/nämä minua hyväksikäyttäneet jatkaisivat lapsen raiskaamista aikuisina, kun olivat silloin tapahtuma-aikaan lapsia?
Itselläni kokemus, jossa vanhempi sukulaismies "kutittelee" ym aina kun olen pieni, en koskaan pitänyt tästä miehestä yhtään vaan inhosin enkä itse tiennyt miksi.
Kun aloin kehittyä nuoreksi naiseksi, hän liikutti halatessaan käsiään pitkään vartaloani ja kehuskeli, kuinka kaunis olen. Inhosin sitä ja kun joskus mainitsin asiasta äidilleni, äiti puolusti pappaa sanomalla, että pappa vain muistelee nuoruuttaan.
Vasta nyt papan kuoleman jälkeen äitikin myöntää, ettei tykännyt yhtään tuosta piirteestä isässään.
Lievä juttuhan tällainen häirintä on verrattuna varsinaiseen hyväksikäyttöön.
En todellakaan tiedä, mutta olen miettinyt tätä itsekin, koska tiedän parikin sellaista tapausta. Riippuu varmaan siitä, että onko kyseessä nimenomaan himo lapseen, vai kohdistuuko teko lapseen koska tämä on heikko ja puolustuskyvytön.
Isälläni oli tapana tulla tekosyiden varjolla katselemaan minua kun kävin suihkussa esiteininä ja teininä.Olin ujo ja arka enkä sanonut vastaan.Epäilen pidemmälle mennyttä hyväksikäyttöä olleen jo pikkulapsena, mutten muista kuin yhden tapauksen.
Asiasta tietää ainoastaan kaksi ihmistä.Kaikille muille joudun tavallaan esittämään kiltin tyttären roolia, tulemaan toimeen isäni kanssa vaikka enemmän kuin mitään haluaisin katkaista välit häneen.Elämäni on mennyt kokolailla pilalle asian takia.Olen käynyt vuosia terapiassa, mutta alan nyt vasta päästä itse aiheeseen.En haluaisi käsitellä asiaa ollenkaan.
käytti hyväkseen. Uskovainen mies, joka iltarukousta rukoillessaan käytti tyttöä hyväkseen. Tekee niin pahaa koko tapauksen ajattelu. Tuo toistui useamman kerran.
Äiti tiesi, mutta jatkoi elämää miehen kanssa. Miksei suojellut lasta????
Asia kuulemma sovittu perheen kesken, ei ulkopuolista apua.
Tekijä-mies edelleen hengellisissä piireissä, arvostettu hyväntekeväisyysihminen.
Mihinkään ei voi luottaa, mitä ihminen pohjimmiltaan on.
Olen lukenut, että hyväksikäyttäjämiehet ovat itse kokeneet samaa..voi olla. Ainakin seksuaalisuus vääristyy tavalla tai toisella, jos on joutunut kokemaan sellaista, mitä lapsen ei tarvitsisi koskaan kohdata.
Äidit yleensä tietävät, mutta kieltävät tilanteen tai pahimmillaan syyttävät lasta siitä.
Vaikka muut sisarukset eivät joutuisi kohteeksi, vaistoavat hekin jotain ja oireilevat sitten viimeistään aikuisiässä.
Aiheesta on kirjoja, koskettavaa luettavaa.
Ihmettelen suuresti, miten äidit voi jatkaa elämää miehen kanssa, joka tekee lapsen elämän helvetiksi.
täällä yksi. hyväksikäyttäjä isäpuoleni. Mieheni tietää asiasta, mutta hyvin suppeasti muut ympäristöstäni. En ole hakenut tähän koskaan apua, mutta asia koskettaa ja varsinkin kuullessa muiden kohtaloita, asia tulee mieleen. Tapahtuma tottakai jättänyt jälkiä, minuun uskoisin vaikuttaneen, että nuorena(siis hyvin nuorena 13-19) harrastin hyvin vapaamielistä seksiä, seksi oli minulle irrallaan rakkaudesta, kylmää panemista ilman mitään tuntemuksia. Vasta nyt oman mieheni (uuden liiton) kautta olen tutustunut rakkausseksiin, joka tuntuu jopa hyvältä. Itsetuntoni on heikko, ja pelkään että minua satutetaan, kontrolloin kaikkea ja pelkään, että en ole riittävän hyvä miehelleni ja hän jättää minut. Joskus olen soittanut tukinaisiin ja varannut istunto-ajan, mutta perunut sen. Pelkään, että mitä se tekee minulle jos otan asiat uudelleen esille. Mutta toisaalta, jäljet se on jättänyt, mutta pelkään että asian pinnalle nostaminen tekisi enemmän tuhoa, siis jatkan unohtamisen ja kieltämisen linjalla eteenpäin.
mutta olin 7 vuotta ja olin kaverin luona siellä sitten kaverin äiti tupakalla ja joku mies siellä otti sen esiin ja pyysi koskemaan siihen.... asiasta en ole kellekkään kehdannut kertoa..
kun äitini petti isäpuoltani ja harrasti irtosuhteita muiden kanssa. Nämä miehet oli kiinnostuneita myös minusta.
Mies nukkui vieressäni lapsena, äiti samassa huoneessa. Äiti ei tiennyt, tätä tapahtui kerran pari. Tai en tiedä tiesikö, äiti oli alkoholisti.
Mies pyysi runkkaamaan ja kosketteli minua.
Nyt myöhemmin äiti sanoi kerran että ei koskaan voisi antaa itselleen anteeksi jos minulle olisi tapahtunut jotain sellsita, (en muista mistä tämä tuli puheeksi) ja silloinkin vaan hymähdin että niiiiin.... äitini teki pian tuon keskustelun jälkeen itsemurhan.
Traumoja on, lapsen saannin jälkeen enemmän. pelkään myös että joku satuttaa lastani, olen nähnyt siitä jopa painajaisia. Suojelen lasta ja epäilen ehkä liikaa kaikkea.
On surullista, että vetäydytään noin pois tästä maailmasta ja elämästä. Ei muuta kuin apua hakemaan pää pystyssä. Aikuisena on vastuussa omasta itsestään ja vain itseään voi muuttaa.
On myös erittäin surullista, että rakkaus ja seksi edes pitäisi liittää toisiinsa. Tottakai seksi voi olla yksi rakkauden ilmenemismuoto, mutta eihän sillä todellakaan ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.