Lue keskustelun säännöt.
Mitä on tapahtunut lukiossa viimeisen neljän vuoden aikana?
29.10.2009 |
Olen vasta aloittanut liiketalouden opettaja eräässä pk-seudun ammattikorkeakoulussa. Olen niin uusi, etten osaa itse arvioida opiskelijoiden tasoa. Mutta toiset osaavat.
Kaikki, ihan kaikki, sanovat, että nykyopiskelijoiden taso on mennyt alaspäin. Eräskin opettaja oli neljä vuotta toisissa töissä ja palasi tänä syksynä takaisin opettajaksi. Hän sanoi, että opiskelijoiden taso on paaaljon huonontunut neljässä vuodessa. He eivät osaa kirjoittaa esseitä, eivät lue tentteihin, eivät etenkään lue, jos kirja on englanninkielinen - yksinkertaistettuna he eivät halua tehdä töitä opiskelujen eteen.
Kuulen tätä samaa viestiä joka puolelta, eli pakko on uskoa, että lukiossa on tapahtunut jotain. Taantuman takia kouluun on kova kilpailu, eli syy ei voi olla siinäkään, että kaikki tallaajat hyväksyttäisiin.
Kommentit (26)
ja nykykulttuurissa viestintämuotona ovat tekstiviestit, mese, sähköpostit ym. jotka kehittävät ainoastaan puhekieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omana lukioaikani (12 vuotta sitten) luettiin vain vanhanaikaisesti kirjoja. Ja sehän kehittää myös omaa kirjoitustaitoa.
ja minä tiedän tarkalleen milloin koulun taso laski, siis silloin kun somalit tulivat Suomeen ja ne laitettiin kielitaidottomina häiriköimään normi kouluihin. Sen jälkeen ei kukaan ainakaan poikani luokalla oppinut yhtään mitään. Muutimme pois ko. alueelta ja sain hänet hyvään kouluun ja lukioon. Onneksi.
minä olen käynyt peruskouluni 1908-luvulla. SILLOINKIN luokissa oli sekaisin kaikki ja kaikentasoiset oppilaat ilman sen kummempia erityisopetusresursseja. Meidän luokalla oli yksi poika, joka ei osannut kunnolla lukea vielä yläasteelle mennessä. Sitten mentiin jonkinsortin keskiarvoisen oppimistavoitteen ja menetelmän mukaan. Tuloksena oli, että minä sain kokeista numeroita tyyliin "11" ja "12". Todistukseen tietysti tuli vain 10, koska virallisesti ei sen enempää voinut antaa. Nuo koenumerot oli kai opettajien ainoa keino kertoa, että huomasivat minun pystyvän enempäänkin. Kyllä se riitti minulle. Olen edelleen sitä mieltä, että TODELLA lahjakas lapsi ei tarvitse ylimääräistä patistusta tai sparraamista, hän kehittyy lahjoineen joka tapauksessa. Keskiverrot saattavat tarvita. Mä myös muitan, että ensimmäiset esitelmät ja esseevastaukset kirjoitettiin vasta lukiossa. Sen sijaan nykyään viideluokkalainen poikani joutuu jo kokeissa sorvaamaan esseevastauksia ja on pitänyt esitelmiä ja laatinut portfolioita. Paremmat mahdollisuudet siis nykyluokissa on totetutta amonipuolisia opetusmenetelmiä ja piilo-opetussuunnitelmaa. Siitä huolimatta, että tuollakin luokalla on integroituna ainakin kaksi erityisoppilasta (joista oma asperger-poikani on toinen - hänen oppimiskykynsä takia luokan tahtia ei kyllä taritse hidastaa, mutta opetusmenetelmiä on tietysi joskus tarvinnut vähän soveltaa). Nykyään minä opetan ylioipstossa. Ja joo, kyllähän se opettajana hieman harmittaa, kun osa jengistä on evvk. MUTTA, nyt mietintään vähän: niin meidänkin ikäluokastamme oli kun silloin 10 vuotta sitten opiskeltiin. Luentokursseja suoritettiin kaverin muistiinpanoilla menemättä yhdellekään luennolle. Meilläkin oli yhden kaverin kanssa jako siitä, kumpi käy mitkäkin kansantaloustieteen luennot. Sitten vaihdettiin muistiinpanoja ennen tenttiä. Eikä mekään hei kaikkia tenttikirjoja koskaan luettu, kyllähän niistä nyt arvasi aika hyvin, että mitä niissä sanotaan. Vastaustekniikka peittää aika hyvin sen, ettei mitään tiedä, jos nyt ei erehdy satuilemaan sellaisia juttuja jotka selvästi ovat joko oikein tai väärin. Ensisilmäyksellä ero minun, ja näiden nykylusmujen välillä on se, että minä lusmusin ihan hiljaa, koettaen olla kiinnittämättä opettajakunnan huomiota siihen, että en lukenut enkä tullut luennolle ja niin edelleen. Mutta olihan silloinkin niitä ääliöitä, jotka sanoivat ääneen tuonkin asian. Muistelen jopa proseminaarissa yksi tyyppi jätti seminaarin kesken kun piti lukea englanninkielinen 3 sivun harjoitus... OIKEASTI ero on vain siinä, että nykyään me opettajina huomaamme vain ne, jotka sanovat ääneen, etteivät lue. me emme näe niitä, jotka tekivät kuten me, eivätkä sanoneet sitä ääneen. Tai niitä, jotka lukivat.
etta Suomessa on korkea koulutuksen taso. USA:laisesta yliopistosta olisitte lentaneet pellolle koko joukko. On esim. luentopakko.
Vain 20-30 % ihmisistä oppii vanhanaikaisilla luennoilla. SIKSI on toisiakin opiskelutapoja.
ja itseopiskeluna. Totuus on, että eihän siinä mitään opi. Tai ehkä se, joka ryhmätyön päävastuun on kantanut, osaa siitä omasta aiheestaan jotain, mutta ne ryhmän siipeilijät eivät opi mitään. parhaiten oppii "vanhanaikaisilla" oppitunneilla. Ei nykyajan "mukavilla" tunneilla, joilla tehdään ryhmäpohdintoja ja muita ryhmäjuttuja. Yök. Onneksi olen kouluni käynyt ja oppini saanut.
Voisiko nämä olla syitä:
- Motivaation puute, joka johtuu siitä että nykypäivänä suurin osa työpaikoista menee ihan oikeasti suhteilla. Todistuksella tms. ei ole mitään merkitystä --> miksi vaivautuisi lukemaan koulussa?
- ryhmätyöt ym. Niissä ei opi mitään.
- Huonosti kasvatetut, villit ja kurittomat lapset jotka meluavat koululuokissa, vievät oppimismahdollisuudet muilta.