onko kerrostalon 1.kerroksessa asumisessa mitään vikaa

Rappukäytävään menijät haluavat jo lukkoon menneen alaoven auki. Yksinkertaista kun jaksaa vain ajatella asiaa, eikö ;-)

Rappukäytävään menijät koputtelee siis ikkunoita mutta muut kulkijat ei???

tai rivarissa?

onko ne maantasalla vai tavallaan vasta toisessa kerroksessa. Asuin kerran maantasalla ja se ei ollu kovin kivaa, kun ihmiset usein oikaisi siitä meidän ikkunoiden alta. Melkein joutui koko ajan pitämään verhoja kiinni. Ja parveke kun oli kanssa maantasalla niin koko ajan pelotti että joku sieltä jotain varastaa tai murtautuu sisään.

Rappukäytävään menijät haluavat jo lukkoon menneen alaoven auki. Yksinkertaista kun jaksaa vain ajatella asiaa, eikö ;-)

ei kai nyt kukaan oikeasti mene koputtelemaan jonkun tuntemattoman tai puolitutunkin ikkunaan jos on menossa kylään jonkun toisen luokse? EIkös se isäntä huolehdi vieraistaan yleensä... tuossa tapauksessa ei ole kyllä 1. kerroksen vika vaan ihan pässistä naapurista kyse

"yleisen" kulkuväylän lähellä. Ja kyllä siitä partsin/terassin ovesta on helppo murtautua sisälle..

että naapurustossa vapaana juoksentelevat kissat voivat kiivetä parvekkeelle. Ja aukinaisesta parvekeenovesta nämä elukat voivat vielä tulla sisällekin. Olen kokenut, kyllä otti päähän!

missään slummissa tai kaupungin keskustassa en menisi kovin alas asumaan turvallisuussyistä. Olen asunut kerrostalossa maan tasalla ja joskus on pelottanut kun joku tulee jyskyttämään ikkunoita yöllä jotta avaisin rappukäytävän oven...

kun talonmies saattoi koska tahansa tulla leikkaamaan ruohoa ikkunan taakse.

Kerrostalo-ostajat olkaa tarkkana; 1 kerros on usein "maantasalta seuraava", jos on 1 kerros, mutta ei maan tasalla saa monia etuja kuten ei (mahdollisen) hissinodottelurumbaa, portaikon kipuamista, yhden kerroksen jaksaa kuka tahansa työikäinen kävellä lapsineen.

Me asumme 1. kerroksessa kolmiossa (ei maantasalla) ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Yhtiöjärjestyksestä laskettuna maksetaan melkein 80 euroa vähemmän, kuin 6-kerroksessa asuva sama kolmio. Tuleva putkiremontti nostaa kuilua vielä monella tonnilla, koska yhtiöjärjestys perustuu osakkeiden lukumäärään, osakkeiden määrä kasvaa kerrosluvun mukaan.

Ulko-oven jatkuva ramppaus ja kenkien kopistaminen talvisin ehkä ärsyttävimmät. Verhoilla saa omaa rauhaa. Hyvänä puolena on se, ettei alakerrassa asu ketään. Ei tarvitse varoa kaikkea meteliä. Lyhyt matka ulko-ovelta kotiin, pystyy välttämään kaikki naapurit. Muuttaminen helpompaa.

Kerrostalo on sosiaalinen hierarkkia. Ihmiset ovat konkreettisesti pinossa. Ylimpänä paras, alimpana heikoin, juuri peliin mukaan päässyt. Muut sähläävät siinä välillä.

Me asumme 1. asuinkerroksessa, ei siis maan tasalla. Yhtäkään yllä mainituista häiriötekijöistä en ole huomannut. Näkymät ikkunoistakin kivat, eikä tänne voi 'kurkkia' sisälle. Hyvää on se, että ulos meneminen, kantaminen ja esim auton pakkaaminen ovat helppoja. Samoin varastokomeroihin, punttisalille ja uima-allasosastolle.

Minun bassot kuuluvat äläkertaan helpommin. Alakertaan kantautuvia ääniä saan vaimennettua kivivillalla ja muilla äänielementeillä. Katto on paljas kun lattialla on paksuja mattoja. En kutsuisi yläkertaa automaattisesti parhaaksi. Uusissa asunnoissa on ihan hyvät äänieristykset. Lasten juoksut silti kuuluu. Yläkertaan kuuluvat helpommin puhe ja verhojen vetäminen.

Meidän talon 1. kerros. on muutaman portaan katutasoa korkeammalla ja siellä on kaksi asuntoa. Pienempi on luiskan kohdalla, eli jokainen, joka menee roskikselle tai työntää lastenvaunuja tai vetää kauppakärryjä, menee ihan ikkunan edestä. Ei kiva. 

Toinen, isompi, tuntuu mun mielestä kivalta. Asunnossa on sekä lasitettu parveke että oma pieni (tai ei niin pienikään) piha, jolle kulku parvekkeelta. Ne tuovat yksityisyyttä ja näkösuojaakin. Jonkinverran sosiaalisuutta se kyllä vaatii. Meidän muiden naapurien on vaikea olla pysähtymättä kun alakerran naapurit puuhaa pihallaan. Istahdetaan pihamuurille vaihtamaan kuulumisia. :) Tietysti, jos on tyly, ei tule vaivatuksi. Talon ympäristö on rauhallinen, puistomainen, talon ohi ei kulje autokatua. Eli 1. kerros voi merkitä monia asioita. 

42 huomasi vasta nyt miten vanha tämä ketju on! :D

Meidän talo on rakennettu 2000-luvulla ja äänieristys on aivan huippuluokkaa. En ole ikinä asunut näin hiljaisessa talossa. Rapusta ei kuulu yhtään mitään, seinien ja katon läpi ei mitään. 

Meidän talon ulko-oven ja hissiaulan välissä on "eteinen" ja toinen ovi, joka varmaan estää ulko-oven mahdolliset kolinat. Hissi on moderni ja hiljainen. Eli monet asiat vaikuttavat. Mua himottaisi se 1. kerroksen oma piha, mutta siinä asunnossa on liian vähän huoneita (asutaan 4:ssä/ 5). 

[quote author="Vierailija" time="22.10.2009 klo 18:51"]

"yleisen" kulkuväylän lähellä. Ja kyllä siitä partsin/terassin ovesta on helppo murtautua sisälle..

[/quote] Taajama-aluilla kyllä aika useinkin.

Minä asuin ensimmäiset 19 vuotta ekassa kerroksessa eikä ikinä ollut mitään häiriötä. Sen sijaan oli loistavaa, kun esim. ostokset pystyi nostamaan suoraan autossta sisälle, meillä oli autopaikka ihan parvekkeen vieressä. Lisäksi meillä oli pannuhuone juuri meidän alapuolella, siinä oli lattialämmityskin sitten omasta takaa. Ikinä ei mitään häiriötä ollut.

Nyt asutaan omakotitalossa, eikä tähän verrattuna ole kyllä suoraan mitään heikkoja lenkkejä.

Jännä että näin vanha ketju nousee. No, olen asunut v 2005 alkaen pohjakerroksessa pienkerrostalossa. Mulla on oma pikkupiha ja en keksi mitään huonoa. Lyhyt matka kantamusten kanssa jne. Ei ole ollut ohikulkijoista vaivaa. Lähtiessäni ulos pitemmäksi aikaa, tarkistan ikkunat ja ovet mutta ei sen kummempaa, siis että ovat kiinni ja lukossa.

Asun 2-kerroksisessa luhtitalossa maan tasalla. Meillä onneks isot kasvipuskat ikkunoiden edessä ja tiet kulkevat aika kaukana, joten ikkunan takana ei ole sisälle tuijottelijoita. Ainoa paska puoli on yläkerran idiootit, mutta sellaset saattaa osua kohdalle missä tahansa kerroksessa. Ylimmässä kerroksessakaan kun ei pääse pakoon naapurien musiikin jumputusta. Muuten ihan kiva tässä asustella.

Riippuu paikasta.

Suomalaisena arvostan yksityisyyttä ja ärsyttäähän se että ihmiset kurkkivat sisään ja lasten leikkipaikka on suoraan ikkunan edessä. Kesällä lasten vanhemmat tuijottivat minua (tuskin ilkeyttään) suoraan silmiin kun olin petaamassa sänkyä makkarissa.

Ainoa syy, miksi haluan asua tässä, on hinta. Huomattavasti halvempaa.

Ennen asuin 3.kerroksessa ja ikävöin vanhaa asuntoa. En muuta kerrostalon pohjakerrokseen enää ikinä. Tämä lienee kulttuurinen asia, mutta on kamalaa elää näyteikkunassa ja ankeaa sulkeutua verhojen taakse. Heti kun rahatilanne sallii, muuta ylemmäs.

Parvekkeelle tulee mörköjä.