Mitä tämä kertoo vanhempien suhtautumisesta lapsiinsa?

Toivoivat vain yhtä lasta,jolle antoivat kauneimmat tietämänsä nimet. Nuoremmalle ei sitten riittänyt nimiä,kun vanhempi oli jo saanut kaikki "hyvät" nimet?

ehkä se 60-merkkinen etunimi ei sittenkään ollut kätsä juttu.

Ihminen voi viisastua...

Jos on jonkun iditootin nimen antanut, voi seuraavalle antaa fiksummin

varmaan ajattelisin et on persoonallinen perhe. vähän säälittäs se lapsi kellä se Ia on nimenä kun saattaa kärsiä siitä et on niin lyhyt ja ainukainen nimi. mutta onneks lapsille voi kuitenkin keksiä lempinimiä! :)

Ehkä vanhemmat ovat sopineet keskenään, että toinen saa päättää toisen lapsen nimen ja toinen toisen.



Tai sitten tosiaan tulleet toisiin aatoksiin, että esikon nimi onkin liian pitkä.



Tai sitten pitävät molemmanlaisista versioista. Pitkistä ja prinsessaisista sekä lyhyistä ja selkeistä. Se, että tykkää suklaajätskistä ei poissulje sitä, etteikö voi tykätä lakujätskistä.



Tai voi nimille olla joku vain heille avautuva merkityksellinen taustakin. Että esikoisen nimessä on kaikki tärkeät esivanhemmat mukana ja toisen nimessä taas joku muu juttu.

Esikoisen nimen nimi on tyyliä "Vilhelmiina-Cathariina Esmeralda-Chrystall" (siis tosi pitkä nimi,en nyt uskalla sitä oikeaa nimeä tänne laittaa) ja pikkusiskon nimi on IA. Siis vain yksi nimi ja sekin noin lyhyt! Olisi nyt vaikka Tia-Maria, mutta Ia!!

lapset ovat niin eri näköisiä ja luonteisia. Toiselle sopii prinsessa nimi ja toinen on enemmän semmoinen reipas tyyppi. Näin ainakin meillä

Esikoisen nimen nimi on tyyliä "Vilhelmiina-Cathariina Esmeralda-Chrystall" (siis tosi pitkä nimi,en nyt uskalla sitä oikeaa nimeä tänne laittaa) ja pikkusiskon nimi on IA. Siis vain yksi nimi ja sekin noin lyhyt! Olisi nyt vaikka Tia-Maria, mutta Ia!!

lapset ovat niin eri näköisiä ja luonteisia. Toiselle sopii prinsessa nimi ja toinen on enemmän semmoinen reipas tyyppi. Näin ainakin meillä

olivat ihan omia persooniaan jo ihan pienenä.