Lue keskustelun säännöt.
Jälkiviisaana: mitä olisit toivonut, että sinulle olisi kerrottu synnytyksestä etukäteen...
20.10.2009 |
...mutta ei kerrottu? Eli mikä yllätti positiivisesti, mikä negatiivisesti?
Kommentit (70)
...eli että ennen kuin avautuminen varsinaisesti pääsee käyntiin, voi kivuliaita supistuksia tulla säännöllisesti muutaman minuutin välein jopa useita päiviä tunteja kerrallaan, kunnes ne hetkeksi hellittävät. Tästä ei puhuta missään, vaan aina kuvailluun synnytystä suhteellisen ripeäksi tapahtumaksi, jossa ekat kunnolla kivuliaat supparit johtaa lapsen syntymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä olin siis erittäin yllättynyt kun kätilö ponnistusvaiheessa käskee minun olla huutamatta. Ainoana positiivisena asiana taisi tulla terve tyttö :)
en ollut koskaan kuullutkaan ja makasin kylppärin lattialla kaksi tuntia kamalassa "vatsataudissa", kunnes tajusin että taitaa vauva syntyä, kahden tunnin kuluttua oli tyttö kainalossa.
kukaan ei kertonut, että maidon nousu kunnolla rintoihin voi kestää useita päiviä. Olisin säästynyt suurelta stressiltä sairaalassaoloaikana, kun maitoa vaan ei tullut. No, kun päästiin kotiin, imetys kyllä alkoi sujua, kun maito nousi.
niin ettei sitä pysty hallitsemaan. Pelkäsin kuolevani vapinaan ja kun kerroin asiasta kavereille ja muille synnytyksen jälkeen niin vapina onkin aika yleistä ja keverini olivat kokeneet sen myös :O olin ihan ihmeissäni, että ette sitten mulle kertoneet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten vaikea toipumisvaihe, varsinkin muutamat päivät kotiutumisen jälkeen olivat, etenkin verrattuna sektion toipumisvaiheeseen. Myös valtava avautumisvaiheen kipu yllätti. Erilaista kuin ekassa, jossa ehdin siinäkin avautua ennen sektiopäätöstä.
Ja sen kuinka pitkään menee, että tuntuu normaalilta ja pystyy harrastamaan mukavasti avioasioita.
Ja toinen asia, että jälkiviisaanaa olisin halunnut sittenkin keisarinleikkauksen, enkä vääntynyttä lantiopohjaa ja näitä nikamasärkyjä myöhemmin...
en ollut koskaan kuullutkaan ja makasin kylppärin lattialla kaksi tuntia kamalassa "vatsataudissa", kunnes tajusin että taitaa vauva syntyä, kahden tunnin kuluttua oli tyttö kainalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ettei sitä pysty hallitsemaan. Pelkäsin kuolevani vapinaan ja kun kerroin asiasta kavereille ja muille synnytyksen jälkeen niin vapina onkin aika yleistä ja keverini olivat kokeneet sen myös :O olin ihan ihmeissäni, että ette sitten mulle kertoneet...
Ja siis alakautta synnytyksen jälkeen. Oli kyllä aika karseeta :s
Siis tiesin että sitä on, mutten tiennyt kestävän niin kauan.
Mää muuten sain huutaa synnytyksissäni, eikä kukaan kieltänyt.
Sekin olisi ollut mukava tietää, että välilihaa kannattaa lämmitellä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuorokausia.
Luulin, että jos synnytys alkaa, niin kyllähän se lapsi syntyy samana päivänä.
Järkytys oli, että lapsivesien menosta meni 2,5 vrk ennen kun lapsi syntyi.
ja sekin oli yllättävää, että synnytys voi päätyäkin kiireelliseen sektioon. Ymmärsin toki, että voi tulla joku hätä ja tehdään hätäsektio, mutta en ollut kuullutkaan että "tavallinen" synnytys voi lopulta päättyä sektioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se liittyy epiduraalipuudutuksen sivuvaikutuksiin.
Mutta toisaalta toisen synnytyksen kohdalla mulla alkoi se synnytys sillä hillittömällä vapinalla samalla kun supistukset alkoiva kotona.
Vauva vain tuli tuli ulos. Kolmannessa synnytyksessä tosin, mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että en sitten tiedä mistä vapina johtui, epäilen ite että suuren veri määrän menettäminen voi olla yksi syy vaikka en siis mitenkään vuotanut, mutta lähteehän sitä kropasta paljon pois kun lapsi ja istukka irrotetaan.
7
Tai, että kaikki jutut (kuten virtsanpidätys) eivät palaudu samalla tasolle kuin olivat. Pissat tulee housuun vaativassa liikunnassa ja kukaan ei voi tätä asiaa muuttaa. Fysioterapeutin luona olen käynyt n kertaa ja kun tavallisesta arjesta selviän, niin se kuulemma riittää. Lihakset ovat hyvässä kunnossa, mutta silti falskaa. Ei kai ole tarkoituskaan, että äidit juoksevat, hyppivät tai tanssivat :(
epparihaavan kova särky. Jälkisupistukset, jotka tuntui kummallisena jomotuksena selässä, niinkuin selässä olisi nikamat rikki. Se miten hitaasti tikit irtosi. Miten pitkään jälkivuotoa tuli. Synnytyksestä seurannut pitkäkestoinen ummetus. Huonontunut virtsanpidätyskyky. Niin ja se maidonnousu, se kun minulla kesti kutakuin viikon! Olin jo ihan tuskassa, että tästä ei tule mitään.
Varmaan näitä oltiin sivuttu jossain, mutta ei niitä kovin selkeästi tuotu esille.. oli siis kohtalainen yllätys.
En tiennyt olenkaan sellaisten olemassaolosta ja ne oli kipeitä :-(
Sen sijaan kullanarvoinen neuvo tuli äidiltäni, joka käski ottaa sairaalaan mukaan pussillisen kuivattuja luumuja. Eipä olis ikimaailmassa tullut muuten mieleen eikä siitä kukaan muu sanonut.