Osaatko lohduttaa?
En tarkoita omaa lasta/miestä vaan jotain ei niin läheistä ihmistä.
Itse tunnen myötätuntoa ja samaistun esim työkaverin suruun, mutta olen todella huono lohduttamaan. En vaan keksi mitään järkevää sanottavaa. Lähinnä myötäilen ja voivottelen.
Työkaverin lapsi (aikuinen) oli juuri isossa ja vakavassa leikkauksessa ja työkaveri ollut koko päivän ihan poissa tolaltaan ja odottanut uutisia lapsestaan. Avautuu minulle, mutta en osaa oikein sanoa mitään muuta kuin että toivotaan parasta.
Kommentit (3)
mutta olen selittänyt sen niin, että ihan oikeasti on mahdotonta keksiä mitään merkityksellistä sanottavaa jos toisella on oikeasti vaikeaa. Apua voi tarjota, mutta sellainen "tiedän miltä sinusta tuntuu"-tyyppinen jutustelu on vähän onttoa. Tietenkin toiselta voi kysellä tuntemuksia niin että saa tilittää jos haluaa.
Olen hyvinkin empaattinen ja myötäelävä mutta en osaa oikein ilmaista sitä. Se harmittaa.
jostain syystä en vain osaa sanoa juuri mitään kun toinen suree.
ap