Uskovat: teille kysymys koulujen uskonnonopetuksesta.

Kukaan ei tiedä, millainen maa Suomi olisi, jos yhdeksän kymmenestä olisi kristittyjen sijaan muslimeja tai minkä tahansa muun uskonnon kannattajia. Tuskin kaikki suomalaisen yhteiskunnan ongelmat olisi kuitenkaan sillä kuitattuja, jos evlut-kirkko painuisi Suomesta kirkkohistoriaan.

Osalla uskonnottomista tuntuu olevan käsitys, että jos vain kirkko ja sen yhteiskuntaan levittäytyneet salalonkerot saataisiin ruotuun Suomessa, uskonnottomilla olisi vihdoinkin kaipaamansa uskonrauha - siis uskonnottomuusrauha. Ei uskonnollisuus ole kuitenkaan mihinkään häviämässä maailmasta - se vaihtaa vain muotoaan. Fantasia uskontojen kitkemisestä Suomesta ja maailmasta on siis pelkkä päiväuni.

Ongelma koko uskonnnon/et:n opetusta koskevassa väittelyssä on se, että yhtenäistä opetusta puolustetaan eri perustein. En usko, että ongelmaa olisi yhtenäisen opetuksen ajamiselle uskonnollisillakaan ihmisillä, mikäli uskonnollisen vakaumuksen omaamat ihmiset voisivat kokea, ettei kupletin juonena ole ajaa alas heidän perustuslaillista oikeutta uskoa vakaumuksensa mukaan.

Näissä nettikeskusteluissa ainakin valitettavasti nousee esiin paljon uskontovihaa ja uskonnollisten ihmisten pilkkaamista ("kertokaa satujanne lapsillenne kotonanne", "ei nappaa Jesse eikä joulupukki", "uskovaiset aivopesevät lapsiaan"), mikä ei osoita kirjoittajien peräänkuuluttamaa suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoista kohtaamista. Kun näin ajattelevat vanhemmat kasvattavat lapsiaan, mikä taikakeino muuttaisi nämä lapset yhtäkkiä koulussa suvaitsevaisiksi toisin ajattelevia ja uskovia kohtaan, jos olisi mahdollisuus yhteiseen opetukseen? Lapset imevät asenteet toisia ihmisiä kohtaan vanhemmiltaan ja toistavat lahjakkaasti kotoaan oppimiaan mielipiteitä.

Kannattaa intomielisessä yhteisen elämänkatsomusopetusaineen fantasioinnissa pitää takaraivossa myös se mahdollisuus, että islam vahvistaa asemaansa maailmassa. Ei ole missään luvattu, että jos luterilainen kirkko heikkenisi, tilalle tulisi "aidosti tasa-arvoinen maa uskontojen suhteen" - vastapelurina saattaisi olla islaminuskoinen todellisuus ja voi olla, että tämänhetkinen "epistä-tilannekin" näyttäisi hyvin toisenlaiselta.

islamilla pelotteluaNykyinen systeemi, jossa opetetaan omaa uskontoa kaikille, ei estä islamin uskon leviämistä. Nythän islaminuskoisille opetetaan valtion rahoilla omaa tunnustuksellista uskontoa. Eri asia on sitten se, pitäisikö meidän pelätä islamin uskoa - saati pelotella sillä toisiamme. On hyvin monenlaisia muslimeja samoin kuin kristittyjäkin. Ääriryhmiä ja ongelmia syntyy varmasti vähemmän, jos kohtelemme kaikkia lapsia ja aikuisia niin tasavertaisesti ja hyvin kuin vain mahdollista. Itse tunnen fiksuja ja mukavia muslimeja. Mielestäni he eivät ole minkäänlainen uhka minulle tai yhteiskunnalle. Suon heille mielelläni uskonvapauden. Silti olen ehdottomasti sitä mieltä, että koulussa ketään lasta tai nuorta ei saa jakaa eri ryhmiin vanhempien vakaumuksen perusteella! Koulun pitää opettaa lapsia ja nuoria elämään yhdessä erilaisuudesta huolimatta!

vaan luterilaista uskontoa. Mieluummin ev. lut. uskonto kuin joku epämääräinen yleisfilosofinen uusi oppiaine, jolla ei ole mitään todellaista pointtia. Tässä perusteluni sinulle. Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Uskontoa halukkaille ja ET:tä sitä haluaville. Valinnanvapaus kunniaan koulussakin! Edes uskonasioissa.

siihen miksei kaikille voitaisi opettaa yhteistä uskontotietoutta.

Luulenpa, että tässä on todellinen syy: tosiuskovaiset pelkäävät, että kirkko menettää asemiaan yhä enemmän. Ja tapauskovaisista on niin kiva viettää joulujuhlia seimiasetelmineen, eivätkä he muutenkaan suuremmin välitä millaista uskonnollista kasvatusta heidän lapsensa saavat.

Mitä et:n opetukseen tulee, niin siellä pohditaan arvoja huomattavasti enemmän kuin uskonnon opetuksessa.

ennen kuin aineelle on tehty opetussuunnitelmaa tai siis minkäänlaista suunnitelmaa. Oletko hieman ennakkoluuloinen?

vaan luterilaista uskontoa. Mieluummin ev. lut. uskonto kuin joku epämääräinen yleisfilosofinen uusi oppiaine, jolla ei ole mitään todellaista pointtia. Tässä perusteluni sinulle. Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Uskontoa halukkaille ja ET:tä sitä haluaville. Valinnanvapaus kunniaan koulussakin! Edes uskonasioissa.

ennen kuin aineelle on tehty opetussuunnitelmaa tai siis minkäänlaista suunnitelmaa. Oletko hieman ennakkoluuloinen?

vaan luterilaista uskontoa. Mieluummin ev. lut. uskonto kuin joku epämääräinen yleisfilosofinen uusi oppiaine, jolla ei ole mitään todellaista pointtia. Tässä perusteluni sinulle. Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Uskontoa halukkaille ja ET:tä sitä haluaville. Valinnanvapaus kunniaan koulussakin! Edes uskonasioissa.

Tyydy vaan sinä siihen Et opetukseen ja lopeta muiden painostaminen ja ahdistelu.

Kannattaisiko olla yhteydessä kansanedustajiin,

jotka säätävät lakeja? Tai äänestää eduskuntaan ihmisiä ajamaan omia etujaan? Tehokkaampaa kuin juupaseipästellä jollakin vauva-nettipalstalla...

Julkinen keskustelu on nimenomaan tehokkaampaa. Yleisesti ottaen poliitikot ovat laumaeläimä, joita ohjaa ryhmäkuri ja toisaalta potiitikon omat oletukset "kansan tahdosta". Ja juuri siihen saumaan tällainen keskustelu voi vaikuttaa.

Ne ahrvat, jotka ajattelevat itse modernisti ja suvaitsevaisesti (ja toimivat sen mukaan) eivät yleensä pääse läpi, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Miettikääpä nyt vaalirahakohuakin, aika moni poliitikko on muuttanut mielensä nykysysteemistä sitä mukaan, kun media on nostanut haloota. aiheesta

mitä ei ole esim. näissä uskonto pois maailmankartalta - keskusteluissa ei olisi tullut esiin? Jos et usko, kannattaa selata aiempia keskusteluja - sieltä löytyy juuri tämän tyyppisiä "tieteellisiä" kannanottoja.

Ihmetyttää tämä uskonnottomien haukkuminen, kun ilkeimmät ja ennakkoluuloisimmat viestit tulevat säännönmukaisesti uskovilta.

jos ateistit/ uskonnottomat pääsisivät sen laatiman (mikäänhän ei tätä estä, kirjamarkkinoille vain!)? Kohupaljastuksia: Joulun suuri salaisuus petosta! Veriset yksityiskohdat ristiretkistä! Aivotutkijan todistuspuheenvuoro: usko pelkkää aivofysiokemiaa! Uskovaisuus sumentaa älyn! Uskovat vanhemmat riski lapsen mielenterveydelle! Prometheus-leirin ylistys! Media-analyysi: Luterilaisen kirkon kaatoyritys lähellä onnistua! Ja paljon muuta rakentavaa ja keskeistä...

keskustelu erilaisista lähtökohdista käsin? Miten meidän aikuisten keskustelussa näkyvät yhteiset arvot, ihanteet ja säännöt? Me kasvatamme lapsemme myös ns. kohtaamaan eri tavoin ajattelevia. Koululla on aika kova homma poisopettaa lapset siitä, millaiset asenteet he ovat kotonaan oppineet toisinuskovia kohtaan.

Mitä ongelmallista siinä olisi, jos kaikki lapset yhdessä pohtisivat samassa ryhmässä eettisiä kysymyksiä? Täytyyhän meillä olla yhteisiä arvoja, ihanteita ja sääntöjä vakaumuksesta riippumatta!

Huomaa kyllä kuinka heikossa tää kristittyjen usko onkaan. Kun on pelkkää tapauskovaisuutta, niin ei ole rahkeita opettaa lastaan. Sysätään (sekin) vastuu yhteiskunnalle!

Huomaa kyllä kuinka heikossa tää kristittyjen usko onkaan. Kun on pelkkää tapauskovaisuutta, niin ei ole rahkeita opettaa lastaan. Sysätään (sekin) vastuu yhteiskunnalle!

Riippumatta siitä opettavatko vanhemmat ja seurakunta lapsia uskonasioissa vai eivät nykyinen uskonnonopetus on oikein hyvä asia kaikin puolin. Ei mitään järkeä muuttaa toimivaa opetusta muutaman vouhkaleen tähden. Ko. vouhkaleet saavat vapaasti mennä ET opetuksen pariin, emme ole käännyttämässä heitä emmekä heidän lapsiana väkisin.

Uskontotunneilla käsitellään paljon muitakin uskontoja ja yleisesti aihetta kulttuurisesti sopivalla tavalla.

Yhteiskunta muuten tuskin opettaa lapsia kovin tunnustuksellisesti vaan kyllä se opetus enemmänkin pyörii siellä yleisen Raamattutietouden ja muun sellaisen parissa.

ei ole varsinaista uskontokasvatusta koska se on tunnustuksetonta. Kuuluu mielestäni yleissivistykseen koska koko länsimainen historia on niin vahvasti kytköksissä kristinuskoon.



Usko, se, mikä meillä vanhemmilla on ja jonka toivoisimme välittyvän myös lapsillemme, sitä en kuvittele saatavan sieltä koulun uskonnontunneilta vaan kotoa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

sellainen joka sopii kaikille? Kyllähän jokaisen suomalaisen lapsen tulisi saada koulusta yleissivistykseen kuuluva tietous kristinuskosta. Selvästikään nykyinen oppiaine ei sovi kaikille ja ole riittävän tunnustukseton. (On tunnustuksellista opettaa esimerkiksi Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo totuutena.)

ei ole varsinaista uskontokasvatusta koska se on tunnustuksetonta. Kuuluu mielestäni yleissivistykseen koska koko länsimainen historia on niin vahvasti kytköksissä kristinuskoon.

Usko, se, mikä meillä vanhemmilla on ja jonka toivoisimme välittyvän myös lapsillemme, sitä en kuvittele saatavan sieltä koulun uskonnontunneilta vaan kotoa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

sellainen joka sopii kaikille? Kyllähän jokaisen suomalaisen lapsen tulisi saada koulusta yleissivistykseen kuuluva tietous kristinuskosta. Selvästikään nykyinen oppiaine ei sovi kaikille ja ole riittävän tunnustukseton. (On tunnustuksellista opettaa esimerkiksi Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo totuutena.)

ei ole varsinaista uskontokasvatusta koska se on tunnustuksetonta. Kuuluu mielestäni yleissivistykseen koska koko länsimainen historia on niin vahvasti kytköksissä kristinuskoon.

Usko, se, mikä meillä vanhemmilla on ja jonka toivoisimme välittyvän myös lapsillemme, sitä en kuvittele saatavan sieltä koulun uskonnontunneilta vaan kotoa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

sitten liikunnassa ei voi olla esim tanssia johon osa lapsista ei voi osallistua uskonnollisista syistä. Tai teatteri/elokuvaretkiä yms. Minusta on paljon parempi systeemi että jos on joku pikkuporukka joka ei halua osallistua johonkin niin heille järjestetään jotain muuta tilalle.

sellainen joka sopii kaikille? Kyllähän jokaisen suomalaisen lapsen tulisi saada koulusta yleissivistykseen kuuluva tietous kristinuskosta. Selvästikään nykyinen oppiaine ei sovi kaikille ja ole riittävän tunnustukseton. (On tunnustuksellista opettaa esimerkiksi Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo totuutena.)

ei ole varsinaista uskontokasvatusta koska se on tunnustuksetonta. Kuuluu mielestäni yleissivistykseen koska koko länsimainen historia on niin vahvasti kytköksissä kristinuskoon. Usko, se, mikä meillä vanhemmilla on ja jonka toivoisimme välittyvän myös lapsillemme, sitä en kuvittele saatavan sieltä koulun uskonnontunneilta vaan kotoa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

siis kirjaa siihen sellaisia tavoitteita ja sisältöjä, jotka sinun mielestäsi kaikille oppilaille pitäisi olla. Miten se eroaa nykyisistä uskonnon ja et:n opetussuunnitelmista?

Nyt tämä keskustelu velloo yleisellä "sit oppilaat sais niinku tietoo eri uskonnoist ja oppis olee toistensa kans". Miten tämä toivomus toteutuu käytännössä? Kuinka paljon aineeseen käytettäisiin tunteja eri luokka-asteilla ja millaisen yliopistotutkinnon suorittanut opettaja olisi sitä pätevä opettamaan?

Eli sinä olet leimannut uuden aineen epämääräiseksi ja "pointittomaksi" ennen kuin aineelle on tehty opetussuunnitelmaa tai siis minkäänlaista suunnitelmaa. Oletko hieman ennakkoluuloinen?

vaan luterilaista uskontoa. Mieluummin ev. lut. uskonto kuin joku epämääräinen yleisfilosofinen uusi oppiaine, jolla ei ole mitään todellaista pointtia. Tässä perusteluni sinulle. Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Uskontoa halukkaille ja ET:tä sitä haluaville. Valinnanvapaus kunniaan koulussakin! Edes uskonasioissa.

Siis mikä on tunnustuksellista ja mikä tunnuksetonta?

Ei. Me emme tahdo tunnuksetonta opetusta kun kerran tunnustuksellinen on jo tarjolla! sellainen joka sopii kaikille? Kyllähän jokaisen suomalaisen lapsen tulisi saada koulusta yleissivistykseen kuuluva tietous kristinuskosta. Selvästikään nykyinen oppiaine ei sovi kaikille ja ole riittävän tunnustukseton. (On tunnustuksellista opettaa esimerkiksi Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo totuutena.)

ei ole varsinaista uskontokasvatusta koska se on tunnustuksetonta. Kuuluu mielestäni yleissivistykseen koska koko länsimainen historia on niin vahvasti kytköksissä kristinuskoon. Usko, se, mikä meillä vanhemmilla on ja jonka toivoisimme välittyvän myös lapsillemme, sitä en kuvittele saatavan sieltä koulun uskonnontunneilta vaan kotoa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Käytännössä ei. Tämä näkyy jo kirjojen tasossa. "Me kristityt" vs. muut. Esim. ristiretket sivuutetaan vielä yläkoulun kirjoissa aika nopeasti, mutta muiden uskontojen julmuuksia kyllä opetetaan hartaasti terrorismia ja jihadia myöten.

Joulustakin unohdetaan mainita sen ihan aito alkuperä (ehkä yläasteen kirjoissa se saattaa olla jossain sivulauseessa) ja keskitytään vain Jeesuksen syntymään.



Jos opetus olisi aidosti tunnuksetonta, se sopisi kaikille.

Nykyisen ET:n opetussuunnitelma on varsin hyvä. Lisäisin ehkä hiukan lisää kristinuskopainotteisuutta (laajemmin kirkkohistoriaa, länsimaisen ja suomalaisen tapakulttuurin syntyä sekä moraali + etiikka isojen uskontojen näkökulmista nykyisen uskonnottoman näkökulman lisäksi).

Sen uskonnollisen näkökulman voisi jättää vanhempien vastuulle. Edes jotakin vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa kasvatuksen eteen. Etenkin kun kyse on niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin USKO.

Siis en nyt kyllä käsitä mistä täällä vouhotetaan! Nimenomaanhan se koulun uskonnon opetus on sitä,että siellä opitaan monista eri uskonnoista. Kyllä minä ainakin opin peruskoulussa,mitä ovat islamin tai hindulaisuuden perusteet.Ihme hysteria taas päällä täällä!

jos ateistit/ uskonnottomat pääsisivät sen laatiman (mikäänhän ei tätä estä, kirjamarkkinoille vain!)? Kohupaljastuksia: Joulun suuri salaisuus petosta! Veriset yksityiskohdat ristiretkistä! Aivotutkijan todistuspuheenvuoro: usko pelkkää aivofysiokemiaa! Uskovaisuus sumentaa älyn! Uskovat vanhemmat riski lapsen mielenterveydelle! Prometheus-leirin ylistys! Media-analyysi: Luterilaisen kirkon kaatoyritys lähellä onnistua!

Ja paljon muuta rakentavaa ja keskeistä...

Nykyinen opetus on virallisesti tunnuksetonta. Käytännössä ei. Tämä näkyy jo kirjojen tasossa. "Me kristityt" vs. muut. Esim. ristiretket sivuutetaan vielä yläkoulun kirjoissa aika nopeasti, mutta muiden uskontojen julmuuksia kyllä opetetaan hartaasti terrorismia ja jihadia myöten. Joulustakin unohdetaan mainita sen ihan aito alkuperä (ehkä yläasteen kirjoissa se saattaa olla jossain sivulauseessa) ja keskitytään vain Jeesuksen syntymään. Jos opetus olisi aidosti tunnuksetonta, se sopisi kaikille. Nykyisen ET:n opetussuunnitelma on varsin hyvä. Lisäisin ehkä hiukan lisää kristinuskopainotteisuutta (laajemmin kirkkohistoriaa, länsimaisen ja suomalaisen tapakulttuurin syntyä sekä moraali + etiikka isojen uskontojen näkökulmista nykyisen uskonnottoman näkökulman lisäksi). Sen uskonnollisen näkökulman voisi jättää vanhempien vastuulle. Edes jotakin vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa kasvatuksen eteen. Etenkin kun kyse on niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin USKO.

Jos aikaa on muutama tunti enemmän kristinuskoon: Kumpi on olennaisempaa: tuntea kristillisten kirkkojen toimintaa nykypäivänä vai niiden historiallisia kehitysvaiheita? Molemmat ovat toki tärkeitä yleissivistyksen kannalta, mutta onko tämä historian korostuksen takana ajatus, että oppiaine olisi jotenkin neutraalimpi tai tieteellisempi kuin jossa siinä opetettaisiin esimerkiksi kirkon oppia tai seurakuntaelämää (joita molempia tutkitaan myös yliopistossa)?

Nykyisen ET:n opetussuunnitelma on varsin hyvä. Lisäisin ehkä hiukan lisää kristinuskopainotteisuutta (laajemmin kirkkohistoriaa, länsimaisen ja suomalaisen tapakulttuurin syntyä sekä moraali + etiikka isojen uskontojen näkökulmista nykyisen uskonnottoman näkökulman lisäksi). Sen uskonnollisen näkökulman voisi jättää vanhempien vastuulle. Edes jotakin vanhemmat voisivat tehdä itse lapsensa kasvatuksen eteen. Etenkin kun kyse on niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin USKO.

Lainattu Uskonnonopettajien liiton sivuilta:



Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.



Uskonnon opetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.



Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.



Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija



hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin



hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä



kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä osaa arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä



kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa



ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen



hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.





Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja ja uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelyn suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.





EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO



PAKOLLISET KURSSIT



1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



tietää, millainen ilmiö uskonto on ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana



ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan



saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen



tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta



oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.



Keskeiset sisällöt



uskonnon määrittely ja tutkiminen

uskonnon ydinkysymykset

uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

Raamattu pyhänä kirjallisuutena

yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin



2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa



tuntee kirkon opin muotoutumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa



ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa



osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

Keskeiset sisällöt



kristillisen kirkon synty

alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

lännen kirkko keskiajalla

idän kirkon kehitys

reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli tämän päivän maailmassa

kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu



3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun

ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan

saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja hän osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin

ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

Keskeiset sisällöt



ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

hyvän ja pahan käsitteet

kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

yksilöeettisiä kysymyksiä

yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä



SYVENTÄVÄT KURSSIT



4. Uskontojen maailmat (UE4)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.

Keskeiset sisällöt



Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.



uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi

uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit ja rituaalit

uskontojen suuntaukset

uskonnot ja yhteiskunta



5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.



Keskeiset sisällöt



muinaissuomalainen uskonto

Suomen kirkkohistorian yleislinjat

luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan



******



Miksi tällaisten oppisisältöjen opetus sälytettäisiin vanhemmille? Kenellä (paitsi teologeilla/ uskontotieteilijöillä) riittää koulutus opettaa em. asioita?