Eilen oli taas teiniäiti puistossa

Mietityttää myös nuoren tytön valmius vaativaan äitiyteen, joka ei lopukaan samalla tavalla kuin vaikka seurustelusuhde tai koulu. Lapsi on siinä ikuisesti.

täällä itkeminen ei auta mitään. Toimi!

-elättää lapsensa?

-selvittää parisuhteen ongelmat?

-kasvattaa lapsestaan terveen aikuisen?

Noihin kaikkiin kun tarvitsee elämänkokemusta...

Ja mitäs sitten, kun se elämätön nuoruus alkaa taas houkutella?

ap

Ja miten niin ei muka voisi nuori äiti kasvattaa tervettä aikuista? Mistä tiedät alkaako "elämätön" nuoruus taas houkutella?

Keskittyisit sinä kasvattamaan omaa lastasi/lapsiasi etkä kyttäisi siellä puistossa muita...

ap, taasen saa mun säälit. Niin ja en ole teiniäiti.

Hän on nyt jo 20-vuotias erittäin hieno nuori mies. Meille myös tullut lapsia lisää ja elämä on mennyt hienosti.

Että ärsyttää myös kaltaisesi vanhat kaikkitietävät äidit :((( Mikä siinä on niin hirveän vaikea ymmärtää, että nuori ihminenkin voi olla täysin vastuullinen ja aikuinen, hoitaa asiansa siinä missä iäkkäämmätkin.

en tajua sinunlaisiasi.

Itse sain esikoisen 19 v.

Toivottuna.

Nyt tuo lapsi on 15v. Eli ainakin tähän saakka olen osannut häntä kasvattaa.

On vielä sama mies. Mulla on korkeakoulututkinto. On omistusasunto arvoalueelta. On vakituiset työpaikat, ylempiä toimihenkilöitä olemme. Lapsiakin olemme hankkineet lisää.

Mitähän muuta...

niin että missä se nyt ilmenee, että elämä on tuhoon tuomittu, jos saa lapsen nuorena???

Ap toivottavasti en tunne sinua.

(Ja ps - todellakin ihmiset voivat olla nuoren näköisiä! Ja jos et osaa keskustella tuon nuoren äidin kanssa mitään, niin älä keskustele! Ehkä hänkään ei osaa keskustella sinunlaisesi kääkän kanssa.

Sitten täällä saa taas kohta lukea aloitusta, kun joku kummastelee 40v äitiä puistossa, ettei osaa keskustella mitään lähes oman äitinsä ikäisen kanssa...

teille av-mammoille ei ole mikään ikinä hyvä.)

-elättää lapsensa? -selvittää parisuhteen ongelmat? -kasvattaa lapsestaan terveen aikuisen? Noihin kaikkiin kun tarvitsee elämänkokemusta... Ja mitäs sitten, kun se elämätön nuoruus alkaa taas houkutella? ap

Anna ihmisten elää omaa elämäänsä. Mene reippaasti juttelemaan tytölle, voi olla että hän onkin ihan hyvä tyyppi! Olet aika ahdasmielinen, ap.

t. Yks äiti, jolla on lävistys ja ikää vasta 25.

se lapsi tarvitse muuta kuin äidin ja isän rakkautta,syliä ja helliä sanoja,ruokaa,puhdasta vaippaa ja vaatetta. ei ole koulutuksella tai iällä väliä onko hyvä äiti vai ei.

Mull aon kyllä hauskaa Ap:n kaltaisten ihmisten kustannuksella :D Voi että voi jollain olla ahdas mieli :P



Sain esikoiseni ollessani 19-v(18v ku raskauduin). Lapsi oli suunniteltu, syntyi avioliittoon (hääpäivä oli sovittuna jo ennen kun tulin raskaaksi), miehellä vakituinen työpaikka, minä opiskelin ja kävin sen ohella iltatöissä kunnes jäin äitiyslomalle. Lopetin tupakoinnin jo lasta yrittäessä ja täysimetin 5-kuiseksi. Lapseni ei koskaan saanut korviketta, ei tarvittu kun kerran omakin maitoni riitti. Okei, muksu oli kyllä yökylässä kerran kuussa mummolla puolivuotiaasta eteenpäin, joten laskettakoon se sitten miinukseksi. Ehkä en vanhempana olisi tarvinnut niin usein täyttä nukuttua yötä, meidän esikoinen kun oli todella huono nukkuja kolme vuotiaaksi asti.

Vein pojan tarhaan 1,5-vuotiaana ja kävin kouluni loppuun. Edelleen olen naimisissa saman miehen kanssa, ja toinen lapsikin saatiin hetki sitten.

Ja arvaas, en pidä itseäni poikkeuksena, suunnilleen näin se on mennyt minun samanikäisenä lapsensa saaneilla kavereillakin.Poikkeuksia löytyy minun kokemuksellani yhtä paljon kaikista ikäluokista.

Mä olen 34.v ja mun lapset on JO kouluikäisiä,iik!!ja mä kyllä pukeuduin farkkuihin jne.puistossa ollessani,mun mielestä ne on kivat jalassa...

Lävistykset,tatuoinnit jne on enemmän elämäntyyli kuin mikään kapina ja se ei todellakaan tee ihmisestä erilaista.Jospa kokeilisit jutella kyseisen tytön kanssa,tiiä miten paljon teilläkin olisi yhteistä.Mun kaveripiiriin kuuluu ihmisiä 18-60.v väliltä ja kyllä kaikkien kanssa jotain tulee aina juteltua.Osaan luovia keskustelua:)...Tottahan toki läheisimmät ystävät ovat lähempänä omaa ikääni...

kertyy elämänkokemusta. Ja mitä hittoa silläkin sitten tarkoitetaan? Ethän voi tietää mitä tuo äiti on tehnyt ennen äidiksi tuloaan. Kentiens asunut ulkomailla, opiskellut tms.



Muuten, en tunne yhtään alle 30-vuotiasta joka olisi polttanut raskausaikana.

että miten nuori perhe ratkaisee suhdeongelmansa niin minä nuorena(?) 21v äitinä tunnen monia 30-50v ihmisiä perhe ja ystävä piirissäni ja heillä on aivan samanlaiset ongelmat elmäsäässään ja suhteessaan kun nuoremmillakin. ja he käsittelevät niitä aivan samalla tavalla.iällä siihen ei ole merkitystä. Ei tarvitse olla avioliitossa taikka vakityöpaikka ollakseen hyvä ja kelvollinen äidiksi/perheeksi. me emme ole edes kihloissa kosa emme koe sitä vielä tarpeelliseksi,ehkä joskus.se ei muuttaisi suhdettamme muuten kuin juridisesti.

Minulla on oma asunto, vakituinen työpaikka ja isyyteensä sitoutunut aviomies.

Luulen tietäväni, mistä puhun. Nuorena lapsensa tehneet ovat tutkimustenkin valossa heikommilla tulevaisuudessa. He mm. ovat huonommin koulutettuja, eroavat todennäköisemmin, imettävät lyhyemmän ajan ja käyttävät päihteitä raskausaikana (eniten tupakoi nuoret odottajat).

ap

oli oma asunto, vakituinen työ ja lapsiinsa sitoutuva mies jo silloin kun esikoisen sain 23v. Ja mies oli silloin 26v. ja nyt hän "amiskoulutuksellaan" tienaa enemmän kun monet akateemiset. Itselläkin ihan hyvä palkka, yo+kaksi ammattia. lapsia nyt kaksi ja ikää 26v. 10v. oltu nyt yhdessä ja hyvin menee.

Enemmän olen huolissani ap:n kaltaisten lapsista kuin nuorten äitien lapsista.. Kuinka ap itse kuvittelet kasvattavasi lapsistasi täyspäisiä ihmisiä noin ennakkoluuloisella ja ahdasmielisellä asenteella?!? Luuletko olevasi fiksukin ihminen pelkästään sillä perusteella että naama alkaa jo rypistyä?

tota.. kerro mulle mitenkä koulutus liittyy lapsien kasvatukseen? Eikös lapset kasvateta itse kotona ja niinkun minun tapauksessa, mies käy samaan aikaan töissä..? Jos on hyvä koulutus ja työpaikka niin se on hieno asia mutta kuka sitä lasta kasvattaa sillä aikaa kun sinä olet siellä hyvässä työpaikassa? Lapsihan tarvitsee vanhempiaan enemmän kuin huippukallista hoitotätiä..



ja mitä imetykseen tulee... kyllä, lopetin imetyksen heti alkumetreillä omasta tahdosta ja kas kummaa.. mulla on terve 2 vuotias poika.. aika jännä juttu.. se onko imettäny vai antanu maidon pullosta ei kerro onko äiti hyvä vai huono..



ja tuo tupakointi.. Mitenkäs se nyt taas liittykään tuohon äitiyteen ja lapsen kasvatukseen???

Noi suurin piirtein samat asiat koskee kyllä ihan kaiken ikäisiä...

Ehkä sä voisit miettiä, miten selviät oman elämäsi haasteista?

-elättää lapsensa? -selvittää parisuhteen ongelmat? -kasvattaa lapsestaan terveen aikuisen? Noihin kaikkiin kun tarvitsee elämänkokemusta... Ja mitäs sitten, kun se elämätön nuoruus alkaa taas houkutella? ap

Tulin raskaaksi kun olin 21vuotias (ja mies 26vuotias) ja koulut kesken. Raskaus ei ollut vahinko. Olin valmistumassa ammattiin ja miehestä ja minusta tuntui, että silloin oli hyvä hetki lapsen tulla.

Asuimme (ja asumme edelleen) omistusasunnossa (mikä ei ole tae mistään) ja olimme (ja olemme edelleen) naimisissa.



En käyttänyt päihteitä raskausaikana.

Kyllä, imetin lyhyen aikaa, imetysneuvonta oli olematonta ja kipu helvetillinen, eli se siitä.



Nuoruus ei jäänyt kesken, enkä usko että olisin esimerkiksi 5vuoden päästä ollut yhtään valmiimpi tai kokeneempi lapsen tuloa ajatellen.



En pidä yleistyksistä, koska tiedän monta vanhempana lapsen saaneita jotka ovat ylihysteerisiä (niin raskausaikana kuin lapsen synnyttyäkin, ahdistavaa.)tai ovat raskausaikana tupakoineet tai nauttineet silloin tällöin alkoholia.

Tiedän myös monta nuorta jotka ovat saaneet lapsen, eivät ole lähteneet heti rälläämään. Ovat imettäneet pitkään ja ovat vastuullisia nuoria aikuisia jotka osaavat hoitaa asiansa.



Ja täysin OffTopic: On muuten rasittavaa käydä tenavan kanssa kaupassa kun hyvinkin moni katsoo kuin mitäkin 16vuotiasta teiniäitiä ja mahdollisesti supattelevat vielä kauppakaverilleen.

Ikää kuitenkin se 23v. Pitäis kyllä olla tyytyväinen, että on nuoren näköinen, mutta joskus se ahdistaa.

ja tuo tupakointi.. Mitenkäs se nyt taas liittykään tuohon äitiyteen ja lapsen kasvatukseen???

Jos ei ole valmis luopumaan oman lapsensa terveyden takia päihteistä, ei mielestäni ole kelvollinen äidiksi. Kun poltat, myös sisälläsi kasvava lapsi polttaa. Pumppaat siihen nikotiinia, häkää ja syanidia joka henkosella. Heikennät hänen mahdollisuuksiaan syntyä terveenä ja elää tervettä elämää. Siten se liittyy.

Rintamaito taas on lapsen luontainen ravinto. Jos äidillä on niin pian kiire pois lapsensa luota, pitäisi ehkä lastentekoa miettiä myöhemmin uudestaan.

Tätä tarkoitin usean nuoren äidin ajattelutavalla. Kaikki täytyy saada heti, eikä mistään olla valmiita luopumaan. Voi jopa vahingoittaa lasta, koska "se on mun oma lapsi ja minä päätän mitä sille teen".

ap

olen 26 v, ja peräti 2 lävistystä naamassa :) olen 3 -viikkoisen neitokaisen äiti, ja nyt jo huomannut vaunuja lykkiessä että vanhemmat mammat kattelee perään...No, näytän nuorelta ja olen palautunut synnytyksestä ja raskaudesta hyvin, siinähän katselevat :)



Ikäkin korjaantuu ajan kanssa, hihi :)

Rintamaito taas on lapsen luontainen ravinto. Jos äidillä on niin pian kiire pois lapsensa luota, pitäisi ehkä lastentekoa miettiä myöhemmin uudestaan.

Entä naiset jotka eivät _pysty_ imettämään?

Niinpä niin... Veljeni vaimo on todella siro ja teini tytön näköinen vaikka on 3 lasta, eikä ole teini enää. Hän kohtaa jatkuvasti kaupungilla päivittelyjä "nuoresta iästään" ja kaikenlaista kommenttia. Viimeisin oli se kun oli ollut ostamassa turvaistuinta niin joku vanhempi nainen oli tullut kyseleen että etkait sinä tollasta tarvitse vai tarvitsetko kun olet vielä 15 kesänen. Hän oli ilmoittanut että kyllä hän on enemmän kuin 15 ja 3 lasta jäi kotia isän kanssa ; ) Tietysti voi olla ylpeä että näyttää nuorekkaalta mutta jotain rajaa siinä että tulee välillä jopa törkeitäkin kommentteja että olis teiniäiti ja jotenkin huonompi. Teiniäiti ei ole välttämättä mikään huono äitinä. Olen työni puolesta näitä nähnyt ja hyvin ovat lapsensa hoitaneet!!

Itse olen 22vuotias (olenko siis teiniäiti?) ja odotan esikoistamme jonka laskettu aika on marraskuussa.

-ensinnäkin olen ollut koulun jälkeen työelämässä kolme vuotta niin saan ihan kohtuu hyvin äitiysrahaa ja mieheni on kans töissä joten tulemme mainiosti toimeen. Mieheni on 26vuotias.



-Parisuhteesta voin sen sanoa, että me olemme olleet yhdessä kohta viisi vuotta ja minusta siinä oppii tuntemaan toisensa jo aika hyvin. Ja joka päivä opimme jotain uutta toisestamme. Kummatkin odotamme innolla pikkuisen syntymää



-Itse olen ollut perheen vanhin ja hoitanut kaksi muuta sisarustani jo pienestä iästäni lähtien, että kakkavaipan vaihto on aika pientä. Ja olen saanut ihan kuria kasvatuksessa, mutta myös todella paljon rakkautta. Mieheni on taas kasvanut 8henkisessä perheessä jossa sisaruksia on 6.



-Ja en kyllä näe, että lapsi on mikään este elämän menoille. Tilanteista pitää vain sopia. Ja kuka nyt sanoo että pitää vetää päätä täyteen jos käy ulkona kavereitten kanssa?? Ja mekin ollaan puhuttu, että jos ulos lähdetään niin sitten jompikumpi jää katsomaan lasta. Ja pitäisikö mieheni lopettaa saunaoluen juomisenkin kun lapsi tulee?? Muutenkaan kumpikaan meistä ei ole ikinä ollut alkoholin ja biletyksen perään. Hyväähän se välillä tekee kun pääsee ulos, mutta kohtuudella.



Ja sen nuoren äidin jonka näit niin mistä tiedät, että hän ois muka huono äiti?? Ei ulkonäkö paljoa kerro. Vaikka onkin punkkarin näköinen niin jokainen äiti rakastaa omaa lastansa enemmän kuin mitään