Lue keskustelun säännöt.
auttakaa! En voi sietää miehen lasta silmissäni!
12.10.2009 |
Heti alkuun: TIEDÄN olevani ihan hirveä ihminen!
Taustaa: olemme olleet mieheni kanssa yhdessä viitisen vuotta, naimisissa kolme. Ennenkuin menimme naimisiin, olimme erossa vähän aikaa (noin kuukausi) ja molemmat elivät omaa elämäänsä (siis erosimme ihan oikeasti). Palasimme kuitenkin yhteen, koska kumpikin tajusi haluavansa olla yhdessä ja tekevänsä mitä tahansa suhteemme eteen ja menimme sitten naimisiin.
Eromme aikana mieheni deittaili pari kertaa erästä naista. Nainen oli tullut raskaaksi, oli omien sanojensa mukaan havainnut sen vasta kun me olimme jo yhdessä. Oli päättänyt pitää lapsen. Kun lapsi syntyi, otti yhteyttä mieheeni ja kertoi lapsesta. Se oli meidän suhteellemme melkoinen shokki mutta päätimme yhdessä selvitä. Mies tunnusti isyytensä ja päätimme osallistua lapsen elämään ja ottaa hänet perheeseemme sekä maksaa elatusmaksuja.
Vähän aikaa asiat menivät ihan ok. Kun vauva oli pieni, kävimme pari kertaa viikossa katsomassa häntä, myöhemmin hän kyläili meilläkin. Kun siis alkoi olla siinä iässä, että pärjäsi ilman rintaruokintaa. Tällä hetkellä lapsi on noin kaksivuotias ja hän viettää meillä joka toisen viikonlopun. Meillä on lapselle oma huone ja leluja, suunnittelemme menomme sen mukaan, miten lapsi on kanssamme. OIkeastaanolemme tulleet hänen myötä lapsiperheeksi, vaikka aiemmin emme halunneet sitä.
Lapsen äidillä tuntuu olevan jostain syystä vaikeuksia hyväksyä minua osaksi hänen lapsensa elämää. Esimerkiksi kun menimme ottamaan lapsesta yksivuotiskuvaa (äiti halusi kuvan lapsesta isänsä kanssa ja isä meidän perheestä ja päätimme hoitaa sen yhdellä kertaa), äiti antoi koko ajan varsin selkeästi ymmärtää, että he olisivat perhe ja minä ulkopuolinen. TOki olen ulkopuolinen siinä mielessä, ettei minulla ole biologista sidettä lapseen, mutta hän ei missään nimessä ole perhe mieheni kanssa.
Tälläisiä muitakin tapauksia on ollut, esimerkiksi äiti laittaa aina lapsensa puolesta joululahjat, missä lukee että iskälle t. "niko", mutta minulle ei koskaan mitään. Mieheni on myös huomannut samaa, eli tämä ei ole omaa mielikuvitustani.
Huh, tulipas pitkä pohjustus. ELI: ongelmana minulla on että jollain alitajuisella tasolla olen alkanut kohdistaa tämän kaiken aiheuttamia ikäviä tunteita (joita olen yrittänyt kieltää ja en ole koskaan sanonut äidille, miten loukkaantunut olen) lapseen. Toki en avoimesti mutta huomaan joskus ajattelevani hänestä negatiivisesti ja ärsyyntyväni hänen tekemisistään todella helposti.
Miten te eksät ja nyksät olette nämä asiat hoitaneet? Miten olisi paras toimia, en halua olla vihamielinen lasta kohtaan ja haluaisin oikeasti että perheemme voisi toimia niinkuin aiemminkin.
Kommentit (44)
tunne, että alitajuisesti tunnet vihaa miestäsi kohtaan, mutta et voi hyväksyä näitä tunteita ja viha kanavoituu lapseen. Olet siis vihainen kun miehesi ei ollut uskollinen sinulle taukonne aikana vaan niin kevysti hyppäsi toiseen suhteeseen.
Ihan hyvä huomio. En tosin oikein usko siihen, koska itsekin taukomme aikana kävin treffeillä ja olin seksiä kerran erään toisen kanssa. TOKI se voi olla mahdollista.
Kuitenkin, olemme mieheni kanssa puhuneet asiat jo silloin vuosia sitten selviksi. Tunnen ettei ajatus siitä, että mieheni on ollut seksiä tämän naisen kanssa, häiritse minua.
Jotenkin, kaikkein eniten minua ärsyttää se, miten nainen ei edes ilmoittanut raskausaikana vauvasta, miten hän ei edes ollut mikään tyttöystävä jne. MUTTA nyt hän sitten kokee jotenkin olevansa perheenjäsen. En osaa selittää. Uskon että jos kyseessä olisi tapaus, jossa olisin mennyt kimppaan eronneen isän kanssa, ei minua ärsyttäisi eksä. Jokaisella on omat kummallisuutensa ja pystyisin sen hyväksymään.
Uskon että tässä suurin ongelma on nimenomaan se, ettei tämä nainen ole millään tavalla aiemmin ollut osa elämäämme, mutta nyt hän kuvittelee, ainakin uskoakseni, olevansa jokin perheeenjäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nostan sinulle siitä hattua.
Älä välitä noista negatiivisista kommenteista. On päivänselvää että tuollainen asetelma tuottaa ongelmia elämässä.
Mutta tosiaan niinkuin moni tuossa jo sanoi, muista pitää lapsi erillään siitä mitä tunnet hänen äitiään kohtaan.
Sinun ei tarvitse olla äidin kanssa ystävä eikä mitään muutakaan, kunhan on sellaiset välit että saa lapsen asiat hoidettua.
Sinä ja toivottavasti miehesikin voi tehdä naiselle selväksi, että hänellä ei ole paikkaa teidän perheessänne vaikka lapsella onkin ja miehesi ei todellakaan muodosta naisen kanssa perhettä vaikka yhteinen lapsi onkin. Eihän heillä ole edes suhdetta ollut koskaan
Tilannehan on sama kuin että miehesi olisi sperman luovuttaja (tosin tässä tapauksessa tiedostamattaan)
Ja mitä tulee negatiivisiin tunteisiin, niistä ei yleisestikään puhuta tarpeeksi.
On luonnollista kokea joskus negatiivisia tunteita ihan biologisiinkin lapsiinsa, mutta kun siitä ei puhuta niin vanhemmat heti kokee kamalaa syyllisyyttä. En ymmärrä miksi esim äiti ei saisi koskaan ärsyyntyä lapsensa käytöksestä. Tottakai saa sitten on vaan kysymys siitä kuinka sen ärtymyksen antaa ilmetä.
Eli ei negatiivisissakaan tunteissa ole mitään pahaa ja väärää jos on kuitnekin niitä positiivisiakin tunteita ja kunhan osaat ne negatiiviset tunteesi käsitellä niin ettei lapsi kärsi niistä.
ei elämä ole aina ruusunlehdillä tanssimista. Joskus on hyviä päiviä ja joskus huonoja päiviä ja niitä molempia saa olla myös perheissä joissa etälapsia ja lähilapsia.
Tsemppiä ja positiivista mieltä.
Muista aina että sinut miehesi kuitenkin on valinnut ja sinä olet hänen puolisonsa. Jos olisi tuon toisen naisen halunnut niin hänen kanssaan olisi nyt.
ja jos lapsi oikein pahasti ärsyttää niin muistuta silloin itseäsi siitä että hän on ensinnäkin osa miestäsi, hänelle varmasti tärkeä ja rakas ja lisäksi täysin viaton ja syytön olemassa oloonsa. Lapsen ei kuulu maksaa vanhempiensa teoista.
mutta nyt selkeämmin sinua tulkitsin.
Suurin ongelma sinulle on se että lapsen äiti kokee olevansa perhe lapsen ja miehesi kanssa ja tuo tätä mielestäsi esille ja sinut jätetään ulkopuolelle. Sinä et ole "heitä".
Teette selväksi, ei välttämättä sanoin vaan teoin ja elkein, että TE olette perhe ja hän on pojan kanssa kaksin oma perhe.
Jos on lapsen juhlia, päiväkodissa juhlia juttuja jne. Voitte mennä sinne sinä ja miehesi kuten lapsen juhliin tai johonkin juttuihin mennään, välittämättä siitä että lapsella on siellä "yksi ylimääräinen vanhempi myös", tervehditte sen äidin kanssa mutta mielestäni teidän ei tarvitse istua vierekkäin ja jutella niitä näitä ja sinun kuunnella kuinka äiti lepertelee isälle "nikon" osaavan sitä sun tätä.. Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan? Vaan te..sinä ja miehesi nautitte siitä mitä se "niko" siellä osaa ja tekee, "nikon" äiti jakaa ne asiat sitten jonkun muun kanssa.
Asialliset, viileät mutta läheiset välit on hyvä kuvaus väleistä jotka kannattaa pitää exien välillä. Myös miehesi tiedostaa tämän? Millaiset välit miehelläsi on tämän naisen kanssa? Ovatko he useinkin yhteydessä toisiinsa? Vai vain kun lasta tuodaan tai haetaan vai soitteleeko lapsen äiti "turhiakin" mitä "nikolle" kuuluu tänään puheluita?
Tottakai lapsi ostaa isälleen lahjan- sehän on aivan selvää. Muutenkin tökeröä ottaa perhekuvia teistä ja lapsesta kun äiti on läsnä?!
Nyt oikeastaan suosittelisin sinua katsomaan peiliin. Olis varmaan paikallaan käsitellä ne tunteet, joita tuo lapsi ja ex tuovat mukanaan. Perheneuvolaan pääset takuulla (sinne on kyllä jonotusaikaa) tai sitten yksityisesti. On hyvä, että huomaat negatiivisten tunteiden siirtyvän lapseen- vain tiedostamalla voit tehdä asialle jotain.
Kauhean vaikea tilanne. Sinähän olet lapselle ihan yhtä läheinen kuin isäkin, koska isällä ei ole yhtään pidempää suhdetta lapseen kuin sinulla.
Lapsen äiti toimii mielestäni väärin. Hänen käytökseensä vaikuttaa mustasukkaisuus. Hän haluaisi miehen itselleen, ja siksi on sinulle ilkeä. Sinun ei tarvitse hyväksyä sitä.
Lahjoihin.. suhtaudu niihin kuin niitä ei olisikaan, etenkin jos miehesi on huomannut tilanteen. Kun lapsi on isompi, mies voisi alkaa ostaa lahjan myös sinulle lapsen kanssa. Puhuisin tästä miehen kanssa. Ei vain siksi, että sinä saisit lahjan, vaan opettaakseen lapselle, että myös sinulle ostetaan tietenkin lahjoja niin kuin isillekin.
Tuo perhekuva... tottakai sinä kuuluit siihen! Sinähän olet isän perhettä.
Sinä et ole ulkopuolinen. Äiti ja lapsi ovat perhe ja toisaalta sinä, mies ja lapsi olette perhe. Sinä ja lapsen äiti ette mielestäni kuitenkaan ole perhettä.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että yritetään ottaa "perhekuvia" ap:n miehestä ja jostain vosusta, jota se on polkaissu
Tottakai lapsi ostaa isälleen lahjan- sehän on aivan selvää. Muutenkin tökeröä ottaa perhekuvia teistä ja lapsesta kun äiti on läsnä?!
Nyt oikeastaan suosittelisin sinua katsomaan peiliin. Olis varmaan paikallaan käsitellä ne tunteet, joita tuo lapsi ja ex tuovat mukanaan. Perheneuvolaan pääset takuulla (sinne on kyllä jonotusaikaa) tai sitten yksityisesti. On hyvä, että huomaat negatiivisten tunteiden siirtyvän lapseen- vain tiedostamalla voit tehdä asialle jotain.
Mitä tökeröä siinä on että isä haluaa kuvan omasta perheestään, johon siis kuuluu tämä etälapsi ja VAIMO. Ei lapsen äiti ole isän perhettä.
Jos äiti ei kestä sitä että lapsen isällä on vaimo ja perhe niin sen äidin olisi kannattanut hetki miettiä jättääkö ehkäisyn hoitamatta yhden illan jutussa.
Ja siitä pääseekin hienosti tuohon toiseen sekoiluusi, mikä ihmeen ex- eihän tässä kuviossa ole mitään ex puolisoa, jota kohtaan pitäisi tunteita käsitellä. Tämä vieras nainen siis lapsen äitihän oli joku yhden illan hoito, ei hänellä ole koskaan ollut mitään suhdetta ap:n mieheen, eikä siis silloin ole mikää ex.
tai no ex-pano korkeintaan.
Häneen on suhtauduttava juuri niinkuin yksi aiemmista jo kirjoitti, lapsen äitinä eikä minään muuna ja hänelle on hyvä tehdä se myös selväksi. Lapsen takia on hyvä että aikuiset pystyvät kommunikoimaan ja hoitamaan asiat asiallisesti, mutta muita kuin lapsen asioita ei todellakaan tarvitse sen naisen kanssa hoitaa ja todellakin jos tyrkyttää itseään tämän miehen perheeseen niin on syytä tehdä tilanne hänelle selväksi myös isän taholta.
Ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on, jossa isä ja äiti eivät ole koskaan asuneet päivääkään yhdessä?????
Tottakai lapsi ostaa isälleen lahjan- sehän on aivan selvää. Muutenkin tökeröä ottaa perhekuvia teistä ja lapsesta kun äiti on läsnä?!
mitenkään perheenjäsen, koska hän ei ollut edes kunnolla tyttöystävä, vaan vain jokin heila.
Mutta tuo oli tilanne silloin. Sen jälkeen tilanne muuttui ratkaisevasti, kun nainen totesi olevansa raskaana. Nyt hänellä on lapsi miehesi kanssa, ja kyllähän hän nyt todellakin on jotain muuta kuin vain satunnainen heila. Hän on miehen lapsen äiti! Se tarkoittaa, että hän on enemmän kuin joku ei-kukaan, johon ei ole mitään sidettä. Toki siitä heila-asetelmasta ei pitänyt edetä mitään enempää, mutta sattuma päätti toisin, ja siitä tuli enemmän kuin oli tarkoitus.
Sun pitäisi myös hyväksyä se, että lapsen äiti nyt on enemmän kuin vain satunnainen heila. Olkoonkin, että niin ei ollut tarkoitus, mutta kun lopputilanne on tämä, niin se on. Mitä väliä sillä oikeastaan on, miten tähän on tultu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vosuksi tms. Mikäs se mies sitten on, joka on tällaisten vosujen kanssa? Toisekseen ap sanoi, että mies treffailsi naista eli ei ollut yhden illan juttu. Taas niin tyypillistä, että nainen tuomitaan, miestä ei vastaavasta käytöksestä.
Ap, hyvin monet uusperheen äidit vihaavat miehensä exiä, siis ihan niitä joiden kanssa mies ollut naimisissakin. Eli en usko että sillä on merkitystä, että mies ei ollut naisen kanssa naimisissa tms.
Mutta se helpottaa ajan kanssa, kun lapsen äiti löytää itselleen miehen, jonka myötä saa sen oman perheen, jota kuvata. Ja jos tekin satutte saamaan lapsia vielä, niin sunkin epävarmuus sun asemasta vähenee.
Nyt tilanne on se, että jokainen tuossa yhtälössä edelleen hakee asemaansa. Mutta jos lapsen molempien vanhempien luokse syntyisi kiinteämpi yhtälö, niin sitten ei olisi enää syytä kilpailla samalla tavalla omasta asemasta kuin nyt.
Eli ajan kanssa helpottaa. Siihen asti yrität vain kestää ja käsitellä tunteitasi parhaasi mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mielestäni hän ei silti ole osa meidän perhettämme, johon kuuluu mies, minä ja etälapsi. Hän kuuluu lapsen perheeseen, johon kuulumme myös me. Noin periaatteessa voisin kuvitella toivottavani tämän naisen tervetulleeksi perheeseeni jos hän esimerkiksi toivottaisi minut tervetulleeksi lapsensa perheeseen.
Tätä on hankala selittää. VIime keväänä päiväkodin juhlissa, äiti oli selkeästi jotenkin nihkeänä siitä, että minäkin tulin. Ihan kuin olisi jotenkin halunnut esiintyä mieheni kanssa. Sinänsä se on outoa, koska me olemme aina olleet yhdessä tekemisissä heidän kanssaan.
äidit vihaavat exiensä uusia naisia ja ovat heille kateellisia. Lähes poikkeuksetta.
Ap, hyvin monet uusperheen äidit vihaavat miehensä exiä, siis ihan niitä joiden kanssa mies ollut naimisissakin. Eli en usko että sillä on merkitystä, että mies ei ollut naisen kanssa naimisissa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidit vihaavat exiensä uusia naisia ja ovat heille kateellisia. Lähes poikkeuksetta.
Ap, hyvin monet uusperheen äidit vihaavat miehensä exiä, siis ihan niitä joiden kanssa mies ollut naimisissakin. Eli en usko että sillä on merkitystä, että mies ei ollut naisen kanssa naimisissa tms.
Olen tuo 2 kommentoinut ja meillä ei todellakaan ole kaunaa suuntaan eikä toiseen; miehen exä on fiksu nainen ja kummallakin on uusi perhe, joten miksi ihmeessä pitäisi vihata jotain ihmistä vain sen vuoksi, että ovat eronneet ja perustaneet uudet perheet? Höpsönpöpsön
äidillähän ei ollut mitään tunnesidettä mieheen kun kyseessä oli vain lyhyt juttu.
mutta mielestäni hän ei silti ole osa meidän perhettämme, johon kuuluu mies, minä ja etälapsi. Hän kuuluu lapsen perheeseen, johon kuulumme myös me. Noin periaatteessa voisin kuvitella toivottavani tämän naisen tervetulleeksi perheeseeni jos hän esimerkiksi toivottaisi minut tervetulleeksi lapsensa perheeseen.
Tätä on hankala selittää. VIime keväänä päiväkodin juhlissa, äiti oli selkeästi jotenkin nihkeänä siitä, että minäkin tulin. Ihan kuin olisi jotenkin halunnut esiintyä mieheni kanssa. Sinänsä se on outoa, koska me olemme aina olleet yhdessä tekemisissä heidän kanssaan.
Sinun ei tarvitse äitiä ottaa sinun perheeseesi, hän ei siihen kuulu (ei vaikka täällä kuka sanoisi mitä muuta)
Teillä on perhe johon kuuluvat nimenomaa sinä, miehesi ja miehen lapsi. Sitten äidillä on oma perheensä mihin kuuluu hän ja lapsi, eli lapsella on kaksi perhettä.
Ja sitten toinen asia, teet aivan oikein kun osallistut lapsen juhliin, se on LAPSELLE tärkeää, eli varsinkin kun hän kasvaa niin osaa kiinnittää tällaiseen huomiota.
Osallistumalla lapsen juhliin, käymällä mahdollisten harrastusten esityksissä ym. osoitat lapselle että hänen tekemisensä ovat myös sinulle tärkeitä.
Se että äiti on nihkeä sinun paikalla oloon, kertoo juuri siitä että HÄN ei tiedä omaa paikkaansa ja kenties kuvittelee vielä saavansa isän omaksi miehekseen.
Eli mene edelleen mukaan lapsen tapahtumiin ja suhtaudu naiseen viileän asiallisesti.
Anna hänen käyttäytyä lapsellisesti ja olkaa te aikuisia.
Uskoisin myös että tilanne helpottaa kunhan tämä äitikin löytää itsellen uuden puolison.
ja sinä voi asua samassa taloudessa. Tai siis ymmärrän jos olette kristittyjä.
Eikö lapselle olisi parempi kaksi rakastavaa äitiä ja isä. Niin ei sitten tarvitse miehestäkään riidellä. Uskoisin että tulisitte hyvin toimeen myös makuuhuoneessakin.
olla osa teidän perhettä, mutta jotenkin kirjoituksestasi sain sellaisen kuvankin, että sun mielestä hän on vain miehen vanha heila, ei mikään muu. Mutta jos naisen merkityksessä ei ole epäselvää, niin unohda sitten mitä kirjoitin.
Tuo on totta, että kyllä sinäkin kuulut tietenkin sinne päiväkodin kevätjuhlaan. Luulisin, että tuossa sitkeys palkitaan. Kun pidät pintasi ja osallistut juttuihin normaalilla tavalla, niin ajan kanssa äitikin ymmärtää, että kyllä sinä vain kuulut kuvioon, eikä hän sille minkään voi.
ja sinä voi asua samassa taloudessa. Tai siis ymmärrän jos olette kristittyjä.
Eikö lapselle olisi parempi kaksi rakastavaa äitiä ja isä. Niin ei sitten tarvitse miehestäkään riidellä. Uskoisin että tulisitte hyvin toimeen myös makuuhuoneessakin.
Ei ainakaan mulla eikä miehelläni ole mitään intoa tähän=) Eikä me riidellä miehestäni. Tai minä en aiokaaan riidellä, hän on minun mieheni ja jos päästäisi lapsensa äidin niin lähelle, että pitäisi alkaa riitelemään, saisi mennäkin.
tunne, että alitajuisesti tunnet vihaa miestäsi kohtaan, mutta et voi hyväksyä näitä tunteita ja viha kanavoituu lapseen. Olet siis vihainen kun miehesi ei ollut uskollinen sinulle taukonne aikana vaan niin kevysti hyppäsi toiseen suhteeseen.