Tampereen suunnalta nuoria äitejä vol 3.

meillä neiti on kuumeessa. ei suostu nukkumaan yksin missään. herää aina sikeästä unesta kun huomaa ettei vieressä oo ketään. tosi rankkaa, kun ois kotihommia mitä pitäis tehä

Meillä täällä tosiaan kanssa pikku mies kipeenä..nukku koko viime yön tosi huonosti ja sitten puol viiden maissa nousin ylös ja aattelin että nyt on kyllä kipeä!Mittari pyllyyn ja 38,4..annoin kaks suppoa ja sen jälkeen ei oo enää noussu kuume. Mutta kiukkua meinaa silti olla, voi johtua siitäkin kun meidän hyväksi muodostunut päivärytmi meni nyt sekaisin. Mutta jos jo huomenna sais palautettua takasin normaaliin:)



Joo mullakin oli ihan liikaa kaikkea mukana..kotiintulovaatteet vaan ja harja ym..tosin mie jaksoin harjata hiukseni varmaan vasta toisena päivänä siellä :D Juomista itellä oli, pillimehuja ja ne tuli tarpeen. Mulle kanssa mies kuljetti sitten herkkua jos toista ;D



Sillon kun pyörryin niin olin tosiaan menossa hoitajan kanssa suihkuun, kerkesin sit sanoa että nyt rupes pyörryttää ja istahdin suihkussa penkille ja sitten meni taju..ihan kun olisin nähny unta. Verenpainemittari ei ees heti ottanu lukemia, mutta miestä se varmaan enemmän pelotti, kun joutu soittaa kellolla toisen hoitajankin!Ei mulla ensimmäisiin päiviin ehtiny oikein tulla tylsää, kun mies istu pitkään vierellä ja sitten kun ei pystyny liikkumaan kunnolla sen välilihan leikkauksen takia, mutta sitten kun oma vointi koheni niin halusinkin kyllä kotiin. Ja sitten onneks pääsin :)



Niinkun Parsa sanokin niin kyllä ne supistukset sitten tunnistaa, mutta samalla supistuksen alku tuo sen oman jännityksen kun tajuaa että nyt se lähestyy :) Minä lähdin sairaalaan n. 3 tuntia säännöllisten supistusten alusta, koska koko päivän oli supistellu muutoin aika paljon :) Mutta sitten ei kohdunkaula ollut kuin pari senttiä auki! Pidän peukkuja Marilea ja jännityksellä odotellaan :) Ja Parsan tytön nimeä odotan kanssa jännityksellä, on niin kiva tietää mikä tuli nimeksi ja miksi :)

Joo täällä kanssa olis kotihommia mitä tehdä, mutta niinkun neuvolassakin aina sanottiin, ne ei se ole tärkein juttu ;D En kyllä muutenkaan oo mikään himosiivooja, vaikka ärsyttääkin tää sekamelska. Ja nyt kun Krisu liikkuu jo vähän etenepäin niin pitäis alkaa imuroimaan useammin..

Meillä ei oo ollu kuin 37,3astetta kuumetta ja se mitattiin eilen illal. Enkä usko että nytkään ois tytöllä kuumetta. Paranemaan on onneks, toivonmukaan.

Me mentiin sairaalaan sillo illalla joskus 11 aikaan ja neiti synyti siis aamulla 6aikaan. Mies oli kyllä mun kanssa 9asti ja palasit sitten päivällä takaisin kun oli nukkunut jonkin aikaa. Ei mulle tullu silleen heikkoa oloa. Tuntui vaan että sitä verta tuli ihan tolkuttomasti kun suihkussa kävin, mutta ei sitä varmaan paljoa tullu. Vesi laimensi varmaan sen verran että näytti veren tulo kamalalta.

Itse olin auko jo 4senttiä kun päästiin sairaalaan. Joskus 3-4aikaan annettiin kohdunkaulan puudutus ja supparit loppu siihen. Sain sitten sitä ainetta joka käynnisti ja lisäsi supistuksia. Epiduraalia ne eivät edes harkinneet että pistäisivät mulle. Kaksi kohdunkaulan puudutusta sain ja ilokaasua. Ilokaasu oli yhtä tyhjän päälle vaan=)

Ollaankos teillä jo terveitä? :)

Mulla oli neuvola taas jälleen, ja terkka huomautti mua painon noususta, ja kyseli hirveesti mitä mä oikein syön jne.. ääh, kauheeta kun tuntee ittensä muutenkin niin jättimäiseks, ja sitten joku vielä alkaa marmattaan asiasta. eihän tässä oo jäljellä enää kun pari viikkoa, mitä merkitystä sillä painolla enää on? viime päivinä oon vielä ollu niin turvonnutkin että hyvä kun saa kenkiä jalkaan tai sormia koukistettua.. enkä mielestäni oo mässäilly tässä raskausaikana mitenkään erityisesti, mitä se terkka epäili. painoo siis tullut nyt joku 15-16kg. eikö se oo ihan ok?

Eilen jo kuvittelin että alko supistukset, kun oli semmosta menkkamaista kipua selässä ja reisissä. vauva lisäks potki niin pahasti etten pystyny ees seisoon kun sattu :D Huoh, syntyispä jo. Mua ei synnytyksessä jännitä nyt mikään muu kun se että millanen henkilökunta sattuu paikalle. ei olis pitänyt varmaan lueskella kertomuksia inhottavista kätilöistä..

Päivät kuluu hitaasti ja tylsästi, mitähän tekemistä sitä oikeen keksis.

Mie sain kaks epiduraalia, mutta sitten vaikutus loppu just ennen ponnistusvaihetta ja enää ei ehitty uutta antamaan :) Mulle ei ees ikinä oo puhuttu neuvolassakaan tuosta kohdunkaulapuudutteesta!



Äh, älä marilea välitä tuommosista painojutuista. Mulla ainoa kerta mitä painosta sanottiin (ja sitä tuli lisää kuitenki 18 kg yhteensä!) oli kun viikossa olin lihonu kerran kilon ja kun oli turvotusta, niin ettei olisi raskausmyrkytystä!Ja sillonkin oli vaan huolissaan eikä mitään kauhistellu että kauhea ku oot lihonu. Sullaki sitä painoa on nyt varmaan tullu sen turvotuksen takia!Ja kohta pääset jo synnyttymään ja sitten sanotaan ettei saa pudottaa painoaan liian nopsaan ;D Neuvoloissa ja hoitajissa on näköjään niin paljon eroja jopa täällä Tampereella!



Itte omalla kohalla tykkäsin synnytyksessä henkilökunnasta kauheasti. Varsinkin kun aamuvuorolainen joka sitten hoiti ponnistusvaiheen niin oli erittäin mukava, vaikka olikin vasta opiskelija!Mutta nyt kutsuu pikku mies :) Tsemppiä!

Meillä oli eilen tosiaan ne ristiäiset ja tytön nimeksi tuli Sara Aleksandra. Molemmat tarkoittavat prinsessaa ja ovat kansainvälisiä naisten nimiä. Ja kauniita meidän mielestä=) Juhlat onnistuivat hyvin vaikka Sara vähän huusikin, mutta syy oli se kun tyttöä hieman vierasti olla sylikumminsa sylissä.



20kiloa on ihan normaalia vielä ja sulla Marilea kun on tosiaan tuo turvotus niin ne on ne nesteet mikkä painon ovat sulle aiheuttaneet niin kuin Minskuliini sanoi. Ellet ole syöny omasta mielestäsi ns. ylimäärästä. Itselleni tuli 12kiloa, mutta kertaakaan en ole potenut turvotusta.



Puudutuksesta voin sen sanoa, että hoitajat (jotka olivat todella ihania ja ymmärtäväisiä) että kun synnytys eteni niin hienosti niin he eivät nähneet mitään syytä, että muhun pistettäisiin epiduraalia. Siksi sain kohdunkaulanpuudutuksen.



Me ollaan nyt iha terveitä ja Sarakin nukkuu taas normaalisti=)Oon vaan huolissani siitä, kun tyttö syö enää harvoin rinnasta. Silloin kun Sara oli kipeänä niin me annettiin kaks päivää pullosta. Sen jälkeen tyttö syö öisin vain rintaa kun on tarpeeksi unenpöpperössä. Mutta heti kun on virkeämpi niin tissi ei kelpaa vaan joudutaan nousee lämmittää maitoa kun en siihen hätään kerkiä pumppaamaan. Pumppaan maidon ja pistän aina seuraavaan ruokailuun. Harmittaa kyllä aika paljon kun Sara ei huoli välillä tissiä. Olisin lopettanut imetyksen vasta kun yösyömiset loppuisivat. Tarvii kysyä neuvolasta, että mitä pitäisi tehdä.



Onkos Minskuliini ja poikas ny terveitä?

Jaksuja sulle Marilea!!

Oiii kun ihana nimi ja ihana tuo että tarkoittaa prinsessaa :)



Me tosiaan käytiin tänään neuvolassa ja "pikku" miehen strategiset mitat oli 8270 grammaa ja 69 cm :) Ja edelleen suositteli että pelkällä tissillä mentäis, mutta saan ruveta kokeilemaan sosetta, kun kysyin että jos keitän perunoita niin voinko kokeilla :) Jotenkin hassua kun melkein kaikille muille tutuille on suositeltu soseita jo 4 kk iässä :)



Kannattaa kyllä neuvolassa jutella asiasta ja sitä ennen yrität vaan sitkeästi työntää tissiä suuhun :) Se on helpompi juoda pullosta kun tissiä imeä, niin varmaan sai ajatuksen että miksi tässä ponnistella kun helpommallakin pääsee :) Meillä Kristian aina onneksi pulloruokinnan jälkeen haluaa entistä hanakammin tissiä :)



Ollaan joo parannuttu..tossa sitten tuli mies lauantaina kipeeks ja sitä sai Krisun lisäks sitten eilisen päivän hoitaa ja passata :D Meillä on nyt ollu vähän huonommin nukuttuja öitä kun Kristian herää about 6 eikä meinaa enää nukahtaa :( Mutta eilen valvottiin ihan masuvaivojen takia! Ajattelin tuossa keskiviikkona mennä käymään srk:n kerhossa, vaikka niin uskonnollinen olekaan, mutta siellä kuitenki pitäis olla muita mammoja, niin sais vähän juttuseuraa sieltäkin ja vähän muutakin elämää kun neljän seinän sisällä oloa!



Koita tosiaan parsa jaksaa vaan kokeilla sitä tissiä, kyllä se siittä sitten lähtee taas :)

Ihanan nimen annoitte tytölle :) Sara on ollu yks munkin nimi suosikki, mutta ei olla kuitenkaan sitä antamassa. meillä on tällä hetkellä kaks nimi vaihtoehtoo, joista pitäis sitten osata valita. ongelma on siinä että mä pidän siitä toisesta nimestä enemmän, ja mies taas tykkää toisesta. No, saas nähä että miltä vaavi sitten näyttää kun se syntyy :)

Nyt on enää viikko laskettuun aikaan. tosi nopeesti mennyt tää raskaus, vaikka toisaalta sitten tuntuu että tätä on kestänyt ikuisuuden. kattelin tossa jotain valokuvia viime kesältä, ja kesti hetki tajuta että oon jo niissä raskaana.

Mulla ei oo kai ollut mitään supistuksia ihmeemmin vielä, eikä mitään muitakaan merkkejä synnytyksestä, joten oon alkanu jännittään että mitäs jos menee kauheesti yli ajalle.. se vasta piinaa oliskin.

Heh, mulla on vissiin semmonen perinteinen "tyttö raskaus" eli oon levinny aikalailla joka suunnasta, enkä pelkästään mahasta. Kuvittelin jo päässeeni ilman raskausarpia, mutta viime viikolla ne sitten ilmesty, ja pahenee koko ajan. ei taida olla rasvailusta apua.

Mäkin oon aatellu että sitten vauvan kanssa olis mukava alottaa joku harrastus tai jotain muuta vastaavaa. mun sosiaalinen elämäni on ollu viime aikoina aika köyhää, joten olis kyllä kiva saada uusia tuttavuuksia, varsinkin sitten kun on lapsi. mun nykyset kaverit kun ei hirveesti tunnu ymmärtävän vauva juttujen päälle, mikä on tietty ihan ymmärrettävää.

on kelit ollu sallivia tuon ulkoilun suhteen. Sara on nukkunut pitkään kun ollaan oltu lenkillä. Yksin se ei tosin ole ollut kivaa:( Mä aattelin, että voitaiskohan me mammat tavata joku kerta? Sitten kun marileakin on poksahtanut ja sit kun jaksaa taas palata arkeen:)

Meillä oli myös monia nimivaihtoehtoja. Sara Emilian oisin tahtonut, mutta mies ei tykännyt joten me katottiin nimet silleen että otettiin kummankin lempinimet käyttöön=)

Mites sulla meni siellä seurakuntatalolla minskuliini? Itse oon myös harkinnut sitä, mutta en vain oo saanut aikaiseksi lähteä. Hyvin on teidän poikanne kasvanut=) Meillä on neuvola vasta ens viikolla. Saas nähä että paljonko painoa ja pituutta on tullut lisää.

Ei Saralle kelpaa tissi enää kuin todella harvoin ja sekin yöllä. Mun tarvii kysyä neuvolasta, että mitenkä pitäis tehä. Kyllähän korvikkeessa on kaikki mitä vauva tarvii, mutta vastustuskykyä vauva saisi enemmän rintamaidosta.

Sara oppi tällä viikolla kääntymään jo mahalta selälleen. Ensin luulin, että se oli vahinko, mutta tyttö toisti sen niin olin ihan haltioissani. Sara nauraa jo kovaan ääneen kun mies hassuttelee tyttärensä kanssa=)

Vähän liian nopeasti vauvat kasvavat=( silleen sääli.

jännät paikat marilealla=) Huomenna on laskettu aika, mutta onkohan lähtö sairaalaan tullut jo?

Ei ole tullut lähtöä vielä, eikä taida tulla ihan lähi päivinä. mulla ei ole ollut vielä mitään synnytystä ennakoivia merkkejä, ei supistuksia, eikä mitään. vaikea kuvitella että se synnytys tästä nyt yhtäkkiä huomenna käynnistyisi, kun olo on täysin normaali. veikkaan että syntyy aikasintaan ensi viikolla, mutta toivottavasti oon väärässä :P sairaalakassi on jo pakattuna, enää taitaa eväät puuttua. en oikein keksi että mitä sinne kannattais ottaa. jotain myslipatukoita ehkä?

Nyt alkaa ottamaan päähän tämä toimettomuus, ja läskeily. haluaisin päästä johkin kunnon hikijumppaan tai kuntosalille, tai tehdä ylipäätänsä jotain. eilen olin kävelylenkillä, mutta sekin oli semmosta vaivaista puurtamista, ja heti oli tietysti pissahätä. noh, ehkä tää tästä.

Musta olis kyllä mukava nähdä ehkä joskus tulevaisuudessa, kuulostaa tosi piristävältä ajatukselta :)

Sara Emilia olis kyllä ollut kans nätti nimi. Meillä on miehen kanssa ne lemppari nimet niin lähellä toisiaan, ettei niitä oikeen saa samaan rimpsuun. saas nähdä mikä vaavin nimeks lopulta tulee.

Toivottavasti teillä lähtee parsa vielä se imetys käyntiin :)

marilea, mulla alkoi ne supistukset 17päivänä yöllä ja laskettu aika oli tuo 18päivä. Ennen supistuksia edelsi ihan normaali tunnelma. Siivosin ja rehkin niin kuin aikaisemminkin. Koko 18päivä kipristelin tuskissani eli sulle saattaa ihan mitä vaan tapahtua=) Älä vielä luovuta. Ottakaa seksi kehiin jos ei tunnu onnistuvan noi liikunnat=)

Eväiksi, hmmm...hedelmiä kannattaa aina varata jääkaappiin, mutta kyllä ukkos saa tuoda sulle sitten ne kunnon eväät synnytyksen jälkeen. Ota paljon juomista mukaan siltä varalta jos et jaksa kävellä hakemaan kahvihuoneesta juomista. Itse jouduin pyytää vettä ekana päivänä kun en jaksanut nousta sängystä ja mies toi limua jota join säästeliäästi.

Tosiaan se tapaaminen olisi kivaa=) Ja nyt kun kevät tulee niin ei tarvii kamalasti pukea vaatteita päälle. Ja marileakin palaa normaaliin arkeen niin sillo.

Ollu niin paljon kaikkea sutinata tässä, että ei oo kerenny käväsee edes kirjottamassa. Olin kaverin kanssa perjantaina Irinaa kattomassa ja oli aivan loistava :) Mies oli pojan kanssa kahestaan kotosalla ja niilläkin oli mennyt hienosti!



Juu oon itekin pienessä mielessäni miettiny että voitais treffata ihan livenä vaikka kahvilla näin ens alkuun..just tossa sokkarillä näin ison mammalauman vaunujensa kanssa :) Aattelinkin asiasta kysellä sitten kun marileakin on saanut pullautettua masuasukin ulos :)



No meille kävi vähän niin että ei jaksetukaan nousta tarpeeks ajoissa niihin kerhoihin :) Jos tällä viikolla ryhdistäytyis!Ja sitten kun ne sais ujutettua viikkorytmiin niin varmasti muistais mennäkin niihin :) Jänskättää jo Marilean puolesta ja hassua kun omasta kokemuksesta on jo kohta puoli vuotta :O Niin se aika menee nopsaan ja parsa todellakin vauvat kasvaa ihan hirmunopeeta, nyt kun teilläkin on jo käännytty :) Meillä käy hirveä ähinä ja puhina nyt kun haluais mennä jo eteenpäin. JA kun kehitystä näkee joka viikko ja melkein joka päiväkin. Nyt kuuluu päikkäriheräämis ähinää :D Mutta palataan taas ja mietitään kahvittelua, olisi todella mukavaa :)

Minskuliini: Kerroit että teillä alkoi operaatio poika omaan sänkyyn. Kuinka on onnistunut? Me yritettiin tossa yks yö. Hyvin tyttö nukkui, mutta mä ite nousin keskellä yötä vähäväliä katsomaan tyttöä ja aamulla oli ihan tummat silmän aluset mulla. Enpä ole sitten pistänyt likkaa pahemmin omaan sänkyyn vaan nukkumaan mun viereen. Taitaa olla seuraava operaatio kuin: äiti omaan sänkyyn nukkumaan=)

Voi vitsi, onkohan marilea jo synnyttänyt. Mä oon ihan täpinöissäni koko asiasta.

Meillä oli eilen neuvola ja painoa Saralla on täl hetkel 5620g ja pituutta 58.8cm. Aika jännää, kun terkka kysyi multa että paljonkos pituutta mulla on. Eihän mun pituus voi vielä vaikuttaa vauvan kasvuun???

No tuota..aattelin että ens viikolla kun lähden porukoille vähän akkuja latamaan, niin sen jälkeen alkaa operaatio. :) Nyt ollaan otettu päikkäreitä omassa sängyssä ja sängyn tasoa pitäis laskea, kun tuo pikkuvekkuli tuppaa kääntyilemään massulleen ja käsi on kiinni sängyn reunassa. Pikku askelin edetään tässä nukuttamisoperaatiossa ;D



Teilläki typy kasvanu jo hienosti :) Tytöillä yleensä onkin hieman hitaampaa kasvu kun pojilla. Kysyitkö siitä asiasta kun ei tissiä enää oikein kelpuuta? Varmaan ne niitä ennusteita laskevat kun kysyvät pituudesta, on meilläkin kyselty :) Onneks meiän isukki on 182 cm, niin ei Kristiankaan ihan tänne näin maantasalle jää, niinkuin minä ;D



Marileasta ei kyllä oo kuulunu, että nyt voi olla laitoksella tai sitten jo kohta puoliin pääsemässä kotiin! Jännä nähä minkäkokonen paketti sieltä tulee :)

Se on sitten kivaa kun vauvat rupeavat liikkumaan enemmän. Me siiryttiin kaksiin päivänokosiin. Jäi ne neljät unet pois.

Juu, kysyin tissiasiaa ja siel sanottiin, että ei hätää. Korvikkeilla sitten jatketaan. Meillä on kans mies jotain 170 niin en usko että tytöstä tulee yhtä lyhyttä kuin meikäläisestä=)Mutta ne sano, että sen pituuden pystyy vasta myöhemmin arvioimaan. Siksi vähän ihmettelin että miks ne kysy mun pituutta.

Toivottovasti marilea kirjoittelee taas pian=)

Me ollaan harkittu, että jos veis Saran mun porukoille hoitoon yhdeks yöks ja mentäis ukon kanssa baanalle. En vaan tiedä, että raaskinko vielä=) Kauheasti tekis mieli kyllä lähteä ulos.

Korvikkeet on kuitenkin melkeinpä yhtä hyvää tavaraa kuin tissimaito, että ei siitä haittaa onneks ole :)



Voin näin omasta kokemuksesta, että kyllä se kannattaa vaan käydä vähän viihteellä, jaksaa sitten vauvankin kanssa paremmin, kun on saanu miehen kanssa vähän sitä hauskanpitoakin :) Onnistuisko se niin, että sun äiti tulis vaikka teille yöks ja vahtis Saraa? Niin sitten kuitenkin näkisit Saran kotiin tullessa, vaikka "pienissä" sievissä olisitkin ;) ME just käytiin sillon viimeks kun porukat oli täällä niin pelaamassa vähän bilistä, ei nyt mitään juomismeininkiä, mutta muutamat siinä otin, niin kyllä se teki vaan mielelle hyvää, vaikka sitten välillä miettikin että mitäs se Kristian touhuaa yms. :)



Tässä just valmistelen porukoitten kyläilyä, kun äiti on lomalla tän viikon niin ne tulee nyt tänne suunnalle pariks yöks, tosin hotelliin halusivat mennä yöks ja sitten torstaina lähden Krisun kanssa maalle niiden kyydillä :) Ja ensin äiti ilmotti että tulisivat vasta huomenna, mutta jotenkin arvasin että ei malta olla enää kotona!



Me ostettiin tossa viime viikolla KRistianille sellanen kävelytuki, tai semmonen että pääsee pyörien avulla liikkumaan, se on mahtava menopeli :D Ja on tässä ryömimisessä omat huonot puoletki...nimim. äsken pojan pois ottaneen kukkaruukun tonkimisesta :D

elikä 20.2. klo 17.03 syntyi sitten meidän pikkuinen. 3120g ja 47cm.

Yöllä lähdettiin sairaalaan joskus klo 24 aikaan, kun oli supistellu niin kipeesti jo edellisenä yönä, ja se vaan jatku. supistukset ei kyllä ollu missään vaiheessa säännöllisiä, välillä tuli aina jotain puolen tunninkin taukoja, ja sen takia oli hiukan vaikeeta arvioida synnytyksen kestookin. Aika nopeesti se kuitenkin sujui mun mielestä. puudutukset toimi hyvin, mulle laitettiin kohdunkaulanpuudutus ja epiduraali, ja joku kolmaskin viel, mutten nyt muista mikä :P ponnistusvaihe oli kyllä yhtä tuskaa ja kesti jonkun 45 min. en onneks revennyt pahasti tai mitään, yks tikki jouduttiin kuitenkin laittaan. Sairaalassa olin muutaman yön, ja eilen tultiin sitten kotiin. Täytyy sanoo että vielä on jotkut asiat hiukan hakusessa ja epävarmaa, mutta eiköhän ne ala sujuun. Imetyskin lähti hyvin käyntiin, eikä se olekkaan yhtään ahdistavaa, niin kuin pelkäsin.

Mulla oikein levisi iso hymy kasvoille kun luin sun tekstis. Mahtaa olla suloinen pikku neiti. Aikas pitkään jouduitte olee sairaalassa ennen kuin pikkuinen syntyi. Montako senttiä olit sit auki? Pysähtyikö supistukset puudutuksien takia?

Ihanan pieni on teidän pikku tyttö:) ja hyvä jos kaikki sujui hyvin. Oliko teillä noi kätilöt kivoja? Voi vitsi, mulla kun ois ties mitä kysyttävää ja udeltavaa ettei ne varmaan kaikki tähän mahdu:p

Hyvä, että imetys käynistyi ja älkää missään nimessä antako tuttipullosta kuukauden ikäiselle vauvalle maitoa. Sen jälkeen vauva ei huoli tissiä kun huomaa että pullosta saa paremmin=)

Miten ensinmäinen yö sujui kotona? Ja ihan ymmärettävää että jokku asiat ovat hakusessa. Mutta aina voi kysyä neuvoa omilta vanhemmilta ja meiltä kans jos vaan osataan vastata:) Voi vitsi kuinka iloinen oon teidän puolesta, onnea nyt viel!!!

Minskuliini: mä itteasiassa odotan innolla että Sara pääsis liikkeelle. Sillo mullakin olisi silleen tekemistä ja onhan mulla nytkin mutta tarkoitan että voin juosta tytön perässä=)kukat kyllä kiehtovat kaikkia vauvoja, hih. Me kans ajateltiin ostaa sellanen kävelytuoli. Mä oon sitä mieltä että jokku vauvat oppivat siten kävelemään nopeamin kun saavat kunnon kosketuksen siihen=)

Ei meidän äippä suostu tulee tänne yöks vahtii niin me aateltiin et mennään sit sinne yöks baarin jälkeen.

Pidä hauskaa minskuliini ja nauti lomasta!