oliko sinulla lapsena tilanteita että vanhempasi eivät osanneet lohduttaa sinua peloissasi?

Kyllä vaan on jäänyt erittäin seikkaperäisesti mieleen eräs kerta, kun äiti oli kännissä ja isä paukautti siltä keittiön kaapin ovella otsan auki.

Milläs lohduttaa 5-vuotiasta, kun molemmat ovat syyllisiä pelkoon?

Luojan kiitos ne erosivat.

kukaan ei osannut kertoa mikä minua vaivaa. eivät kyllä osanneet lohduttaakaan.

nopeasti, noin vain aamulla herättyä sellainen kosmisen yksinäisyyden tunne, että on yksin koko maailmankaikkeudessa, eikä todellista yhteyttä mihinkään tai kehenkään ole. Se oli hyvin konkreettinen, varma tunne eikä liittynyt mihinkään tapahtuneeseen.



Yritin hakeutua vanhempien läheisyyteen ja sainkin läheisyyttä, mutta se ei auttanut mitenkään. Tunne meni noin viikossa ohi mutta muistan sen elävästi vielä nyt, 30 vuotta myöhemmin!