kuinka moni on ollut lapsen kanssa kotona kunnes lapsi on 2-3v?

Lapsillamme on siis 1,5 vuoden ikäero.



Tuosta ajasta yksi vuosi meillä oli lyhennysvapaata asuntolainasta.

Tosin mulla on syntynyt toinenkin tähän ja mieskin opiskelee, eli tulot ei ole huimat. En silti lähtisi millään vielä 9kk jälkeen töihin!



Jaksaminen ok, koska mies aika paljon kotona, auttaa TOSI paljon kotitöissä ja lapset hyviä nukkumaan.

ollu kaikkien kolmen kanssa reilun pari vuotta kotosalla, aina välissä töissä, meillä on siis aika isot ikäerot lapsilla. Ite oon jaksanu tosi hyvin olla, aina ton parin vuoden jälkeen on kyllä tullu olo että jotain muutakin vois tehdä. Ollaan perhekerhoiltu ja puistoiltu aina paljon, isompi on käyny aina kerhossa pari kertaa viikossa. Mulla on aina ollut siis isommat kotona, ja heidän kauttaan on tullu paljon itsellekin kavereita kun on oltu leikkimässä kavereiden luona ym.

Hyvin sen ajan jaksoi ja olisi jaksanut hiukan kauemminkin, mutta talous alkoi olla aikalailla kuralla.



2-vuotiaana lapsi osasi jo puhua eli hoidossa sai asiansa esille. Tuntui myös alusta saakka nauttivan toisten lasten seurasta ja erilaisista aktiviteeteista.

Esikoinen oli tokalla ja nuorin 5.v kun lähin töihin.Sosiaalisia lapsia on kaikista tullut,kun ollaan liikuttu aina ja paljon..Rahassa ei ryvetty mutta toimeen tultiin...

kolme pienellä ikäerolla. Tuen suuruutta en muista, kun ei ollut rahasta puutetta.

esikoinen 6 v ja kuopus 3v. Yhteensä sain kahdesta tukea kuntalisineen niin, että käteen jäi lähemmäs 500 euroa/kk.

esikoinen neljä ja kolmas tulossa eli varmaan vielä 2-3 vuotta kotona. tähän mennessä siis ollut jo 4v. tällä hetkellä saan kuntalisän kanssa tilille jotain vajaa 500€.



jaksanut olen välillä paremmin välillä huonommin. jaksamiseen auttaa paljon oma asenne. kannattaa etsiä puuhaa mistä sekä lapset että itse tykkää. esikoinen käy kerhossa ja silloin voi pienemmän kanssa käydä kaupoissa tai kahvilassa. yhdessä sitten puistoillaan tai kyläillään.



jaksamiseen auttaa myös se, että mies vie lapset iltaisin aina ulos/kirjastoon yms. niin itselle on ihan omaa aikaa ja kotona hiljaista. vaikka sen käyttäisikin siivoamiseen :). yritän myös säännöllisesti pitää ns. vapaa päivän eli päivän ilman lapsia.

Helsingissä asun eli siinä on Helsinki-lisä mukana. Kotona olen siihen asti kun lapsi on 2v2kk.

ja olen juuri aloittanut työt osittain (n.50%) niin että lapsi ei vielä hoidossa..



Taloudellisesti aika tiukkaa, tuntuu että nyt oli kyllä ihan h-hetki lähteä töihin, kaikki vararahat käytetty.. Miehellä ei mitään huippupalkkaa, eikä isovanhemmat rahallisesti auta.

Käteen saan n.330e kotihoidontukea (siitä n.60e hoitolisää), kuntalisää ei tipu sen jälkeen kun lapsi täytti 2v. Lapsilisät 210e/kk, esikoinen eskarissa. Kuopus sairastellut paljon, lääkäri+sairaala+lääkelaskut lisänneet menoja..sen takia olen myös ollut pitkään kotona koska päiväkoti ei ole tullut aiemmin kysymykseen, siitä ei olisi mitään tullut.



Itsestä tuntuu nyt että omalle pääkopalleni tekee hyvää töihinpaluu. Olen periaatteessa viihtynyt hyvin kotona, mutta välillä kyllä ollut jotenkin turtunut olo kun se "oma aika" on ollut aika kortilla..

Eipä sitä paljon tullut silloin kun tuli, jotain 300 euron tienoilla taisi olla, kahdesta lapsesta.

Eihän kotihoidontuella hurrailla, mutta hyvin pärjäsimme kun emme hankkineet mitään ylimääräistä.

Esikoisen kanssa ensin vanhempainvapaata n. 900 e netto, sitten kotihoidontukea sen minimin (ei kuntalisiä sun muita) muutaman kuukauden.

-> Kaksi lasta 1½ v ikäerolla.



Toisesta vanhempainvapaata samalla summalla (n. 900 e) ja kahden alle 3 v kotihoidontuella (minimi, ei kuntalisiä eikä muita) siihen saakka kunnes keskimmäinen oli 1 v 10 kk. Molempien osalta siis yhteensä n. 3 v 5 kk.



Kuopuksesta vanhepainvapaat ja nettona n. 1000 e/kk, sitten hoitovapaata 3 kk minimillä (ei lisiä eikä kuntalisiä). Eli yhteensä n. 13 kk vapaata. Hoitaja kotona seuraavat 6 kk.

lapsi oli 2v ja 7kk. Aloitti elokuun lopussa ja tammikuussa täytti 3v.



Ajattelin et syksyllä ois parempi aloittaa kuin kesken kaiken ,kun uudetkin tarhalaiset olisivat löytäneet omat kaverinsa jne. Hoitopaikan saaminenkin oli varsinaisen hakukauden aikana helpompaa.

Lapsi viihtyi ekasta tutustumiskäynnistä alkaen erinomaisesti.

seuraavana kesänä pidin lapsen kesäkuun puolvälistä elokuun puolväliin kotona ja alkoi siinä heinäkuussa kyselemään,et koska pääsee taas tarhaan.



Kodinhoitotukeaki en muista,mut hirmu vähän se oli. Päivääkään en kotona vietetystä ajasta vaihtaisi pois. Meidän neidille tuo oli oikea aika aloittaa tarhassa.

ja olen vielä yhden.



Haluan olla ja viihdyn hyvin.



En ole koskaan kuullut jonkun vanhemman naisen, jolla on aikuiset lapset sanovan, että toivoo, että olisi tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä.



Ovat niin pienen hetken pieniä, että haluan olla läsnä!

Esikoinen on 1,5-v ja kuopus syntyy kohta, joten kotonaolo jatkuu.

En viihdy kotona, eikä lastenhoidontuki ole riittävää. Palaan töihin heti kun se vaan on mahdollista, muuten hajoaa pää.

Jaksamisessa ei ole ongelmia, mutta kotonaolo on ihan hemmetin tylsää, enkä ymmärrä, miten muut kotiäidit saavat aikansa kulumaan. Meillä ulkoillaan lapsen kanssa 2 kertaa päivässä, kotityöt hoituvat ja ehdin ihan hyvin tekemään ruokaa ja leipomaankin. Siltikin jää ylimääräistä aikaa, ja olen aivan supertylsistynyt.

Tahdon takaisin töihin.

olin siihen saakka, kunnes kuopukseni (kahdesta lapsesta) oli 2,5 v. Viimeiset puoli vuotta odotin ja odotin, että pääsin töihin.

Nyt 3 koululaisia ja nelonenkin lähtee ensi syksynä eskariin.Nuorin täytti alkusyksystä 3v.ja kotona hoidan mutta meillä on työpaikkakin kotona eli maatila.