oon niin masentunut etten koskaan.. perfektionismista..

mitä pitäisi tehdä kun tuntuu ettei mitenkään kelpaa tällaisena kuin on?



harrastan päivittäin liikuntaa noin tunnin, opintojen lisäksi opiskelen omaehtoisesti noin 1-2h päivässä, hoidan kotityöt ja käytännössä suurimman osan miehenkin töistä. saan käytännössä vain kiitettäviä kursseista ja suoritan ne ennätysajassa. mutta silti keksin aina jotain mitä en osaa. päätin alkaa opiskelemaan matematiikkaa vaikkei sitä opintoihini edes sisälly. se on oikeastaan ainut aine missä olen huono. olen koittanut väkertää tämän aamun taas niitä läksyjä ja nyt itken täällä lohduttomasti ja ajattelen suurinpiirtein itsetuhoisia kun en ymmärrä näitä. kun mikään ei vaan riitä, ei mikään onnistuminen, ei se, että on luokan paras ja saa aina parhaat pisteet, ei vaikka tiedän että kaikilla muilla paitsi matemaattisilla osa-alueilla olen reilusti keskivertoa älykkäämpi, ei se että huhkin itseni huippukuntoon, ei vaikka tekisin kymmenen ihmisen työt, ei mikään jos en nyt osaa MATIKKAA!



tuntuu vaan että meen ja ajan mereen tai jotain jos en nyt opi...