Lue keskustelun säännöt.
Oliko tämä mielestänne turha avioero?
07.10.2009 |
Mes kävi töissä, ja itse olin kotona hoitovapaalla. Kaikki laskut maksettiin puoliksi, vaikka miehellä isommat tulot. Itse elin tosi tiukoilla, koska miehen isompien tulojen takia omat tukeni olivat tosi pienet. Emme saaneet esim asumistukea, joten jouduin maksamaan siis koko vuokrasta (700€) puolet eli 350€.
No olisin halunnut töihin, mies sanoi että hän ei tule millään tavalla tukemaan tätä ideaa. Menin kuitenkin töihin, mutta koska minulla ei korkeakoulutusta, niin palkka ei siltikään riittänyt.
No sitten halusin opiskella itselleni korkeakoulutuksen, minä sain opintotukea ainostaan, ja edelleenkin kaikki laskut puoliksi. Mies uhkaili että jos todella aiot mennä opiskelemaan, niin hän ei aio auttaa lasten kanssa, joten minun kannattaisi kuulemma harkita tarkkaan, tulenko jaksamaan. Lasten päivähoito sijaitsi niin kaukana, että sinne oli mennen tullen vietävä 2 eri bussilla. Autolla hoitomatkaan meni vain 5 minuuttia. No, miehellä oli auto, minulla ei (eihän minulla tietenkään olisi ollut varaa autoon). Mies kuitenkin sanoi, ettei aio viedä autollaan lapsiamme hoitoon, koska hänellä ei ole aikaa. Ja jos en halua viedä lapsia bussilla, niin minun olisi ostettava oma auto, ja maksettava kaikki kulut siitä itse.
Minulla ei todellakaan ollut rahaa, koska olinhan antanut kaikki nuoruuden säästöni miehelleni.
Lopulta heitin miehen pihalle yhteisestä vuokrakämpästämme. Syynä se, että pyysin häneltä 2,40 € lainaksi kouluruokailua varten (minulla oli 8-tuntinen päivä koulussa), ja hän sanoi että hänellä ei todellakaan ole varaa elättää minua. Sanoin, että minulla ja lapsilla ei ole rahaa edes ruokaan, en voi enää elää näin, kun jokainen suupala pitää laskea.
Nyt sitten olen ollut kohta 2 vuotta yh, saan yh-korostukset lapsilisään, opintotuen ja asumistuen. Saan jopa elarit ex-mieheltä, vaikka hän uhkailikin minua, että jos vaadin häneltä elarit, niin hän ei aio enää tavata lapsiaan yhtä usein kuin ennen.
Teinkö väärin kun erosin? Tuntuu pahalta kun lapsilla ei ole ehjää perhettä, mutta en tiedä miten olisin voinut tuossa parisuhteessa selvitä hengissä.
Kommentit (18)
jos tämä tarina on totta, niin miten voit edes kyseenalaistaa eroasi? Mies on selvästi epäkypsä isäksi ja puolisoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...niin miten ihmeessä alunperin päädyit hänen kanssaan yhteen?
Yhteisistä lapsista käsittääkseni teillä oli kyse, ja mies kieltäytyy heitä esim viemästä hoitoon, koska "ei ole aikaa"!???
Juu, ei ollut turha ero, ei tosiaan.
Mikset mennyt hyväpalkkaiseen työhön?
Vai onko sisälukutaidossasi vikaa.
Ap:lle: Mieshän on täysi sika, kiitä onneasi, että pääsit eroon.
hän ei aio auttaa lasten kanssa, joten minun kannattaisi kuulemma harkita tarkkaan, tulenko jaksamaan. Lasten päivähoito sijaitsi niin kaukana, että sinne oli mennen tullen vietävä 2 eri bussilla. Autolla hoitomatkaan meni vain 5 minuuttia. No, miehellä oli auto, minulla ei (eihän minulla tietenkään olisi ollut varaa autoon). Mies kuitenkin sanoi, ettei aio viedä autollaan lapsiamme hoitoon, koska hänellä ei ole aikaa. Ja jos en halua viedä lapsia bussilla, niin minun olisi ostettava oma auto, ja maksettava kaikki kulut siitä itse. Minulla ei todellakaan ollut rahaa, koska olinhan antanut kaikki nuoruuden säästöni miehelleni. Lopulta heitin miehen pihalle yhteisestä vuokrakämpästämme. Syynä se, että pyysin häneltä 2,40 € lainaksi kouluruokailua varten (minulla oli 8-tuntinen päivä koulussa), ja hän sanoi että hänellä ei todellakaan ole varaa elättää minua. Sanoin, että minulla ja lapsilla ei ole rahaa edes ruokaan, en voi enää elää näin, kun jokainen suupala pitää laskea. Nyt sitten olen ollut kohta 2 vuotta yh, saan yh-korostukset lapsilisään, opintotuen ja asumistuen. Saan jopa elarit ex-mieheltä, vaikka hän uhkailikin minua, että jos vaadin häneltä elarit, niin hän ei aio enää tavata lapsiaan yhtä usein kuin ennen. Teinkö väärin kun erosin? Tuntuu pahalta kun lapsilla ei ole ehjää perhettä, mutta en tiedä miten olisin voinut tuossa parisuhteessa selvitä hengissä.
kun tuon lukee, teit taatusti lastesi parhaaksi kun erosit. Täysi itsekäs sika ja vastuuta kantamaton isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule parempi kuin erosit. Mieti minkalaisen perhe-elaman mallin lapset olisi saaneet.
Jos puoletkaan on tuosya totta niin aika ihmeellinen mies sulla oli.
Tsemppia ja ala nyt ainakaan erosta huonoa omaatuntoa kanna.
Lasten on varmasti parempi rikkinäisessä perheessä jossa sentään saa suupaloja kuin ehjässä perheessä jossa lapset ja äiti näkevät nälkää, äiti stressaa jatkuvasti rahahuolissaan eikä isäkään kovin onnelliselta vaikuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaisi pitää hyvänä isänäkään tuollaista idioottia, joka ei yhtään ajattele lapsiaan tai osallistu heidän menoihinsa. Luulen, että teidän on loppupeleissä parempi ilman häntä.
Eihän tuollaisessa touhussa ole ollut mitään järkeä!
tai siis enhän tiedä ap:n elämästä, mutta epäilijöille voin kertoa, että juu-u, tällaisiakin perheitä on. Elin itsekin samanlaisessa liitossa eikä ollut helppo panna pistettä. Ulkopuolisille ei nyt vain tule kerrottua perheen sisäisistä asioista ja usein sitä myös suojelee puolisoaan ja kulissia - hölmösti ajatellen, ettei halua nolata ketään.
Muut siis ovat ihmeissään, miksi (yleensä) nainen on näin upeassa liitossaan onneton ja edes ajattelee lähtemistä.
Me saimme asiat lopulta sovittua, sillä minä olin lähdössä mutta mies loppujen lopuksi piti mieluummin minut kuin ne huolella talteen laittamansa pennoset - kitupiikkikin siis saattaa kehittyä vuosien myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näköjään halusi pitää sun nätistä kotona, oman valtansa alla kodinhoitajana ja ei mitään muuta. Hyvä kun heitit pois moisen ääliön!
ulos olis joutanut jo ajat sitten eihän tommosesta ole mitään hyötyä. minä olen työtön ja asuessani mieheni luona menetin kaikki tukeni joten muutin omaan kämppään ja saan taas tuet ilman niitä tunnen menettäneeni kaiken ihmisarvon eikä kukaan viisas tee tälle asialle mitään enemmän valtio siinä menettää kun maksaa minulle kaikki tuet yksinhuoltaja lisät ym kun jos maksaisi työmarkkina tukea vaikka eläisin parisuhteessa. Joo siis asian ydin on se että jos mies onn tuollainen ei sen kanssa voi elää mutta vaikka olis sellainen mies kuin minulla siis ihana maksaa kyllä kiltisti laskut ja auttaa aina tarvittaessa niin emme voi elää samassa taloudessa emmekä olla virallisesti yhdessä koska minä kärsin siitä että ei ole yhtään rahaa ja se kun joku sanoi et miks et hankkinut hyvä palkkaista työtä niin olisko voinu hetken miettiä kukapa meistä ei haluaisi hyvä palkkaista työtä tai työtä ylipäätänsä mutta kun ei löydy muutakun pätkätöitä jotka ei kannata millään tavalla!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kuulla että en olekaan huono ihminen, vaikka "avioliittoni" epäonnistuikin. Se olikin pelkkää riitelyä ja valtataistelua ja minun nurkkaan ahdistamistani. Vaikka olen nyt yh, ja taloudellisesti menee TODELLA paljon paremmin, vaikka olenkin opiskelija, niin silti on mieli katkera siitä etten koskaan saanut kokea normaalia avioliittoa ja perhe-elämää. Vielä eronkaan jälkeen mies jatkaa itsekästä elämäänsä, eikä ota vastuuta mistään. Auttaa lasten kanssa vain silloin, kun itselleen sopii. Ei ole suostunut esim. tapaamissopparia tekemään, eli en voi suunnitella itselleni minkäänlaisia menoja etukäteen, saatikka ottaa työkeikkoja. Uhkaili että jos vien tuon tapaamisjutun eteenpäin, niin ei sitten tapaa enää lapsiaan tämänkään vertaa.
Niin ja tuosta vastuuttomuudesta ja itsekkyydestä yksi esimerkki; olin tosi rajussa vatsa- ja oksennustaudissa sängyn pohjalla, enkä tosiaankaan oisi jaksanut hoitaa lapsia. No, kysyin ex-mieheltä että eikö nyt voisi ottaa lapsia hoitoon kun tämä on hätätapaus. No mieheltä tuli kylmän rauhallinen vastaus, että "nyt on kiirettä, ehkä muutaman päivän päästä hän voisi ottaa lapset hoitoon". Joo, siinä kävi sitten niin että meidän lapset joutuivat sen päivän elämään 5-v esikoisen itsetekemillä voileivillä. Onko tämä reilua? Tästähän kärsii lapsetkin.
AP
Sinuna yrittäisin etsiä jonkun luotettavan lapsenvahdin omia menoja ja työkeikkoja varten. Vaikka teillä olisi kirjallinen sopimus ei se velvoita miestä mihinkään - eli sopimuksesta huolimatta pystyisi sopimaan mitään, koska mies todennäköisesti vetäisi oharit.
Unohda mies, älä ota yhteyttä ja ala elämään omaa elämääsi. Mies käyttäytyy noin tasan niin kauan kuin huomaa, että hänellä on valtaa sinuun. Kun hän huomaa, ettei sinulle ole mitään väliä mitä hän tekee ja elät omaa elämääsi niin silloin mies luultavimmin muuttaa käyttäytymistään.
Miehesi vaikuttaa juuri siltä, että niin kauan kun pyydät apua, tapaamaan lapsia (= olet riippuvainen hänestä) hän kokee olevansa niskan päällä ja käyttäytyy kuvailemallasi tavalla.
Kun mies huomaa, ettei hänellä ole enää otetta elämääsi niin luultavimmin alkaa tapaamiset ja lapset kiinnostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielesta sun ex nyt kiristaa suo silla ettei sitten tapaa lapsiaan ellet tee sita tai tata - kannattaisko sun nyt ajatella niin pain etta se on sun miehelle huonompi juttu ellei halua tavata lapsiaan, mikali nain on niin anna olla. ihmetyttaa miten kukaan edes perustaa perhetta tollasen idiootin kanssa. voiko taa olla tottakaan.
että olen niin helkkarin riippuvainen tästä ex-miehen satunnaisesta avusta. Ei oikein ole tukiverkkoa olemassa, eikä kuitenkaan kauheasti ylimääräistä rahaa lapsenvahdin palkkaamiseen.
Joo, no olin miehen tavatessani niin naiivi, hyväuskoinen ja haavoittuva, että uskoin kaikki kauniit sanat, kuinka hän niin paljon haluaa lasta kanssani, kuinka hän tulee olemaan niin hyvä isä blaa blaa blaa. Olin valitettavasti liian nuori ja kokematon... :-(
Perheessä ei toimita noin. Itse asiassa AVIOliitossa puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus lain mukaan.
että erosi olisi ollut turha tai että olisit epäonnistunut??? Haksahdit väärään mieheen, big deal! Kukapa meistä ei? Ajattelen vähän ilkeästi, että mitä hyvää lapsille seuraa siitä, että tapaavat noin kelvotonta isää? Hänhän ei ilmeisesti välitä lapsistaan lainkaan. Älä laske miehesi varaan, rakenna oma turvaverkko (ellei sinulla jo sellaista ole), suunnittele omat menosi ja työkeikkasi niinkuin parhaaksi näet. Älä laske miehen varaan.
En voi tajuta näitä elämänkohtaloita joita olen täällä lukenut, kuten nyt ap:n avaus. Meillä on aina ollut hyvin "aaltoileva" talous, koska olemme molemmat ns vapaiden ammattien harjoittajia. Välillä on rahaa, välillä ei yhtään. Mutta kaikki on yhteistä (vaikka on omatkin tilit). Kun olin hoitovapaalla ja pienillä tuloilla, mies hoiti itsestäänselvästi suurimman osan perheemme menoista. Olenko elänyt pumpulissa?
oikein teit!