Mistä itsekuria 100 kiloiselle?
Olen avioeron myötä (josta aikaa nyt 2.5 vuotta) paisunut kuin pullataikina. Ennen olen ollut urheilullinen, rakastanut vaatteita, pitänyt itsestäni huolta. Nyt en omista enää itsekuria ollenkaan.
Tänäänkin lapset ovat isällään. Ostin itselleni iltapalaksi eineshampurilaisen, sipsejä ja kaksi isoa dajm-tuuttia.
Ruokahalua minulla ei enää edes ole. Mikään ruoka ei maistu miltään. Herkkuja syön kyllä.
Yhtään en liiku, en vaan jaksa, kuntoni on nolla.
Rakastan nukkumista, sohvalla makoilua.
Syön masennuslääkettä josta koen hyötyväni (8 lääkettä kokeilin kunnes nyt tästä lääkkeestä sain avun) pienellä annoksellla.
Masentunut en koe olevani. Käyn ystävien luona, baareissa, harrastuksissa ja nautin elämästä.
Eilenkin olin baarissa ja kaksi miestä tuli hakemaan tanssimaan, kolmas pyysi tarjota siiderin. Näistä kaksi sanoi että olen kaunis ja tiedän sitä olevanikin kasvoista...varsinkin kun meikkaan, laitan hiukset yms.
VOI ! Mistä itsekuria? Mistä motivaatiota saada itseni normaalipainoiseksi?
Kommentit (6)
..mutta erityisesti tuon avioeron jälkeen se laitettiin ns. tasaamaaan mielialaa.
Jos et voi pitää lupausta itsellesi niin miten voit luvata jotain ystävävillesi. Tee muutos itsesi vuoksi. Todista meille että olet luotettava ihminen!
Siellä et varmasti kokisi olevasi yksin. Muutaman kuukauden tehokas dieetti tekisi sinulle jo ihmeitä. Pitäisi vain tulla sellainen tahtotila, muuten ei onnistu. Tiedän monia, jotka ovat todella kauniita, vaikka painavatkin todella paljon. Älä mieti vain ulkonäköä, vaan myös terveyttä. Ihan varmasti jaksat paremmin ja olet tyytyväisempi, jos nyt saat sen tsempin päälle... Siihen tarvitaan aina JOTAIN. Joku asia, ystävät, rakastuminen, vedonlyönti, mikä tahansa asia, jolla on riittävästi vaikutusta.
t. Onnistunut (ikuinen) laihduttaja
mä en kestä tätä. miks mun on pakko ruveta syömään kuin hengen hädässä kun hermot rupeaa kiristymään lapsiin... yksin täällä kotosalla, mies töissä. mitä mä keksisin siihen tilalle? pitäisköhän ruveta röökaamaan? Just vetäsin 2 lautasellista makaronilaatikkoa aurajuustolla ja suklaatuutin... ei ollu ees nälkä...
Ison miehen joka tekee töitä kovasti. NAM
mä en kestä tätä. miks mun on pakko ruveta syömään kuin hengen hädässä kun hermot rupeaa kiristymään lapsiin... yksin täällä kotosalla, mies töissä. mitä mä keksisin siihen tilalle? pitäisköhän ruveta röökaamaan? Just vetäsin 2 lautasellista makaronilaatikkoa aurajuustolla ja suklaatuutin... ei ollu ees nälkä...
Sitä itsekuria minäkin etsin.