Olen shokissa! Tsekatkaas tämä asusteiden määrä!
Kommentit (313)
Miten yksisilmäisiä voivat ihmiset olla? Että luulevat lastenvaate-aiheisten blogien pitäjien elävän vain ja ainoastaan niille.
Se mitää blogiinsa kirjoittaa ja laittaa, vaikuttaa siihen millaisen kuvan itsestään ja maailmankuvastaan antaa. Aika itsestäänselvä asia, jota moni bloggaaja ei taida miettiä ollenkaan.
Selatkaa netti: löytyy metsästysaiheisia, kalastus-, koirankasvatus-, ratastus-,sisustus-ym. blogeja ja sivustoja. Millä tavalla kaiken aikansa eläinraasuja ammuskelevan ihmisen elämä on terveempää tai eologisempaa kuin lastenvaatteita ostelevan?.
Metsästys, kalastus, koirankasvatus ja ratsastus + esim. vaikkapa käsityöt, urheilulajit jne mahtuvat mun mielestä kategoriaan "harrastukset". Kehtaatko listata ansioluettelosi harrastuksiin "lasten vaatteiden ostelu ja niistä bloggaaminen"? Mielestäni on aika kaukaa haettua verrata metsästyksen ja lastenvaatteiden ostelun hyväksyttävyyttä. Kumpikaan yli omien tarpeiden tehtynä ole järkevää. Eräänlaista metsästystä se täydellisen lasten vaatteen hankinta kyllä itseasiassa on :D Eikä välttämättä kovin terveellistä tai ekologista ;)
Mistä nää ihmiset saa nämä "narsisti"-käsityksensä? Netistä ja tuulesta! Narsistia on vaikea tunnistaa edes ammattilaisen. Tosin varmasti voi olla narsistisia bloggaajia kuten kommentoijiakin täällä ja yleensäkin maailmassa. On kyllä tyhmyyttä kuvitella että blogisteista olis 100% narsisteja. Ja millä perusteella? Sillä että haluaa pukea lapsensa kauniisti ja jakaa sitä samanhenkisten kanssa.
Edelleen, se mitä blogiisi laitat vaikuttaa siihen millaisen kuvan itsestäsi annat. Jollekin tällainen lasten täydellisistä vaatteista jauhaminen voi vaikuttaa itsekorostukselta ja narsistiselta. Eihän ketään voi diagnosoida blogin perusteella, mutta kirjoittaessaan julkista blogia altistaa samalla itsensä erilaisille arvioille ja mielipiteille. Jos ei sitä kestä, ei kannata blogata julkisesti.
Minä pidän blogia tuolla blogimaailmassa. Elämässäni on tavattomasti kaikkea, bloggailu vie oikeesti elämästäni murto-osan, vaikka päivitänkin usein. Siihen ei kauaa mene, kun ottaa kuvan ja lataa sen nettiin sekä kirjoittaa rivin-kaksi liitteeksi.
Käsi sydämelle, onko se oikeasti noin nopeaa ja vaivatonta kuin sanot? Siis metsästää vaatteet kaupoista, asetella ne edustavasti kuvausta varten, järjestää vaatekaappi (&koti?) kuvauskuntoon ja ottaa kuvat, ladata ne koneelle, mietiä nokkelat tekstit...
Näissä kommenteissa korostuu, että mikään ei ole hyvä Ei se että ostaa kallista ja vähän-se on tehostelua. ei se että ostaa paljon ja halvalla-on epäekologista. Eikä se että myy kamansa kirpparilla-se on ahneutta.Eikä se että pukee lapsensa lahjoitusvaatteisiin-se on itaruutta.
Totta. Teet niin tai näin. Aina väärinpäin, siis jonkun mielestä... :) Sellaista on elämä. Pitää vaan yrittää pystyssä päin olla sitä mitä on. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.
Ei ole pakko lukea mitään blogeja, jos ei kuuppa kestä.
Tietenkään ei ole pakko lukea. Kai se monella on jonkinlaista uteliaisuutta ja ympäröivän maailman havainnointia. Mun kuuppa ainakin kestää kaikenlaisia blogeja. Jotkut blogit on todella mielenkiintoisia, toiset pöyristyttäviä, jotkut ihan turhanpäiväisiä. Miten on sinun laitasi? Kestätkö sinä lukea keskustelua ja kritiikkiä aiheesta? Ilmeisesti tämä ketju hieman kolahti, kun puolustuskannalle menit.
esim. tupakointi, alkoholin kanssa läträäminen tai 'pillurallin' ajaminen autolla. Itse en näe mitään SAIRASTA siinä, jos vaatettaa lapsensa kauniisti eikä jokaista vaatekappaletta käytä rikkipuhkiloppuun.
En tiedä kuka kyseenalaistaa aikuista, jolla on kaappitolkulla vaatteita? Onko nekään jatkuvasti ja aina käytössä? Miksi äiti, joka hankkii lapselleen kauniita vaatteita (vaikkapa odottamaan lapsen kasvua) on sairas? Miksi sellainen aikuinen, jonka vaatteet lojuvat vuosikausia käyttämättöminä kaapin perällä, on terve? Eikö hän ole yhtä sairas?
Minulla on kaksi lasta, poika ja tyttö. Pojan vaatteet mahtuvat kaapissa kahdelle hyllylle, koska pojille ei vain löydy kivoja vaatteita samoissa määrin kuin tytöille. Tytön vaatteet vievät yhden kaapin, mutta siellä on joukossa kokoja aina seuraaviksi 4 vuodeksi mm. toppapuvuissa. Pojalle JOUDUN ostamaan tarpeeseen paljon 'rumaakin', koska kivoja ei yksinkertaisesti löydy. Tytölle en koskaan joudu ostamaan tarpeeseen, ostan vain kun näen jonkun kivan ja meidän näköisen.
En näe mitään sairasta 40 pipossa, kun lukutaitoisena tekstistäkin nousi esiin, että ne ovat käytössä vuosikausia eikä vain yhtä sesonkia.
Joidenkin mielestä toisilla on kaikkea LIIKAA, toisilla liian vähän. Uskon kuitenkin, että suurimmalla osalla on omasta mielestään omiin tarpeisiin sopivasti. Miksi siis sairastaa toisen hankintoja tai hankkimattomuutta??? Ollaan tyytyväisiä omaan elämäämme ja annetaan toistenkin elää omaansa - joko vaatepaljoudessa tai -vähyydessä.
Ei kolahtanut. Kestän kritiikkiä, mutta usein anonyymeinä aisoita "jeesustelevat" eivät ole antaneet kritiikkiä, vaan ainoastaan pöyristelevät tai ilkeilevät.
Itselläni menee hyvin vähän aikaa postausten tekemiseen. Koko kotia ei tarvitse enkä viitsisi siivota, jonkun pienen kuvan voi ottaa missä vaan. Joillain taas on aina koti tip top, sitä on helppo kuvata. Samahan pätee siihenkin, kun vieraita tulee kotiin. Toiset siivoaa ystävättären kahvilla käyntiä varten, toiset sanoo että en sitten viitsinyt alkaa siivoomaan, koita kestää sotku, joillain on aina koti kunnossa viimeistä piirua myöten.
Henkilökohtaisesti en metsästele vaatteita, vaan niitä tulee eteeni, kun muutenkin pyörin ostoksilla. Joskus piipahdan kotimatkalla jossain liikkeessä ja näen vaatteen jonka ostan, aikaa menee 5min+kuvan otto kotona 30sek. Toisinaan olen saanut hyvän vinkin toisesta blogista ja tiedän heti että esim. H&M:llä on se ja se juurti myynnissä ja aikaa menee vielä vähemmän,kun tietää mistä ja milloin ja mitä hakee. Toki vietän myös pitempiä sessioita ostoksilla, nautin siitä ja tiedän muuten monien muidenkin nauttivan, pitivät blogia tai eivät. Tietokoneela viettämästäni ajasta menee murto-osa bloggauksen tekemiseen, aivan vilpittömästi.
Sitä paitsi on outoa, että kirppareilta voi kuka tahansa kantaa kassitolkulla kamaa eikä se ole kenenkään mielestä epäekologista, mutta ans olla jos ostat uutena. Kyllä kaikki mitä ostaa yli oman tarpeen, kuluttaa luontoa yhtä lailla.
Tunnen myös useita, joilla on lankoja säkkitolkulla, kankaita hyllymetreittäin ja ompelukone surisee taukoamatta. Rahaa kuluu yhtälailla kuin lastenvaatteiden valmiinakin ostoon, mutta vain valmiina ostajaa ihmetellään.Omia tuotoksiaan on sitäpaitsi vaikeampi saada myytyä missään eteenpäin, joten ekologisuudella tätä ei voida perustella.Toiset tehtailevat lastenvaatteita aivan solkenaan, niitä ei ehdi mitenkään kaikkia pitää einä muuten kaikkia voikaan, sillä joistain tulee aina susia.
Itse kehtaan pää pysytyssä tunnustaa olevani hurahtanut lastenvaatteisiin ja bloggauksen olevan harrastukseni.
Me kaikki tulisimme toimeen paaaaljon vähemmällä kuin mitä meillä on kaapeissa. Ihminenhän ei oikeesti paljoa tartte: muutamat kalsarit+sukat, pari päällipaitaa, pari aluspaitaa, lämpimän takin, housuja parit, sadevaatteet, saappaat ja toiset hyvät jalkineet. Pestäis sitten heti kun likastuu mäntysuovalla. Kotiin jokaiselle nimikkoastiat, jotka tiskattais välittömästi ruuan jälkeen. Kuinka moni olisi valmis tähän?
Se mikä on yhdele hömppää ja turhaa, on toiselle nautintoa ja piristystä. Minusta on outoa, ettei edes yritetä ymmärtää elämän monimuotoisuutta.
Varmasti joillain kotiäideillä painottuu liikaakin lastenvaatehömpötykselle, mutta so what? Satuttaako se jotakuta? Onko siitä haittaa, ellei joudu luottokunnan kanssa ongelmiin? Itse kuulun sihen kastiin, joka haluaa hoitoonkin pukea lapsensa kauniisti ja huolella. Kiinnostukseni lastenvaatteisiin ei ole merkittävästi lievittynyt kotiäitiydestä siirryttyäni palvelemaan yhteiskuntaa.
Onko lastenvaateblogin pitäminen jotenkin vähemmän hyväksyttävää?
Minua kiinnostaa muoti, trendit, vaatteet niin itselläni kuin lapsillakin. Mutta se tosiaan on vain murto-osa kaikesta kiinnostavasta.
Kertokaapa, mikä harrastus on hyväksyttävä? Mistä SAA teidän mielestänne blogata?
esim. tupakointi, alkoholin kanssa läträäminen tai 'pillurallin' ajaminen autolla. Itse en näe mitään SAIRASTA siinä, jos vaatettaa lapsensa kauniisti eikä jokaista vaatekappaletta käytä rikkipuhkiloppuun.
Nyt on kyllä TODELLA kaukaahaettuja nuo sinun vertailukohdat tupakointi ja muut. :) Eihän siinä olekaan mitään ihmeellistä jos haluaa vaatettaa lapsensa kauniisti, niinhän monet tekee. Mutta sairaalloisen suuntaan homma menee siinä vaiheessa kun niitä vaatteita hankitaan enemmän kuin tarvitsee tai ehtii käyttää ja koko elämä pyörii blogin raapustamisen ja täydellisten vaatteiden metsästyksen ympärillä. Sellaisen kuvan monista näistä blogeista saa.
En tiedä kuka kyseenalaistaa aikuista, jolla on kaappitolkulla vaatteita? Onko nekään jatkuvasti ja aina käytössä? Miksi äiti, joka hankkii lapselleen kauniita vaatteita (vaikkapa odottamaan lapsen kasvua) on sairas? Miksi sellainen aikuinen, jonka vaatteet lojuvat vuosikausia käyttämättöminä kaapin perällä, on terve? Eikö hän ole yhtä sairas?
Tän ketjun aihe oli lastenvaateblogit. Mutta joo, varmasti aikuinen voi himoshopata itselleenkiin tolkuttomasti vaatteita. Kyseenalaista senkin touhun tervejärkisyys on mun mielestä. Jonkin sortin holismiahan shoppailu on. Shoppaili sitten itselleen tai lapselle. Mutta siitä aikuisista itselleen himoshoppaavista voisi ehkä aloittaa oman ketjun?
En näe mitään sairasta 40 pipossa, kun lukutaitoisena tekstistäkin nousi esiin, että ne ovat käytössä vuosikausia eikä vain yhtä sesonkia.
No se on sinun näkemys. Moni lastenvaatebloggaajakin koki tuon 40 pipon kasan aika suureksi, luepa ananan saama kommenttiketju.
Joidenkin mielestä toisilla on kaikkea LIIKAA, toisilla liian vähän. Uskon kuitenkin, että suurimmalla osalla on omasta mielestään omiin tarpeisiin sopivasti. Miksi siis sairastaa toisen hankintoja tai hankkimattomuutta??? Ollaan tyytyväisiä omaan elämäämme ja annetaan toistenkin elää omaansa - joko vaatepaljoudessa tai -vähyydessä
No ehkä kuitenkin kaikesta saa keskustella, myös lastenvaateblogien syvimmästä olemuksesta ja tarkoituksesta? Mietin sitä että tajuavatko nämä _julkisia_ blogeja kirjoittavat, että näissä blogeissaan he altistavat itsensä julkisesti muiden arvostelulle, mielipiteille ja keskustelulle. Niinkuin julkkikset, jotka kertovat elämästään lehtijutuissa ja haastatteluissa. Kyllähän niistäkin keskustellaan.
Eli kandeeko lähteä blogijulkkikseksi jos ei kantti kestä bloginsa herättämää keskustelua?
Alkuun näytti, että oho, onpas paljon hattuja yms. Sitten tajusin, että meillä ne on ripoteltu moneen eri paikkaan. Jos laittaisin kaikki samaan, sitten varmaan tulisi tuollainen määrä. Mutta osan vuodesta vaatteet on lajiteltu Ikean sinisiin kasseihin, niitä on kaksi per lapsi... Siis silloin kun ei käytetä.
Asusteita meillä on ehkä kaksi muovikassillista per tyttö. Ihanaa, että jollain on tilaa pitää niitä noin kätevästi saatavilla!
Paljon enemmän on naisten muotiblogeja!
Onko lastenvaateblogin pitäminen jotenkin vähemmän hyväksyttävää?
Kertokaapa, mikä harrastus on hyväksyttävä? Mistä SAA teidän mielestänne blogata?
Muotiblogi ei varmaan niin usein herätä lukijassaan huolta, että ehtiikö bloggaaja bloginkirjoituksen lomassa hoivata jälkikasvuaan. :)
Kaikesta saa tietenkin blogata :D Mutta jos ei kestä bloginsa herättämää keskustelua, kannattaa miettiä onko julkinen bloggaaminen se oma juttu.
Jos on oikein suvaitsematon ja kateellinen, niin voisi ajatella että
matkailublogit ovat turhaa itsensä tehostelua ja rahoilla pröystäilyä. Plus tietenkin epäekologista.
ruokablogit turhaa hienostelua tavallisella asialla. Kuka kaipaa elämäänsä jotain sushia tai pinaattignocceja, kun voi syödä lihapullia jamuussiakin tekemässtä numeroa siitä!
lemmikkiblogit ovat omituisia. Liekö eläinihmisillä jotenkin sosiaaliset taidot ihmisisn hukassa? Tapaavatkohan he ollenkaan "taviksia", toisia koiraihmisiä varmaankin vaan..
luontoblogit ovat turhia.Jokainen voi mennä pihalle ja pällistellä pihlajan lehtiä.mitä niitä valokuvaamaan ja tuomaan blogiin? plajonkohan aikaa siihenkin menee? Ei varmasti tuommoinen ihminen ole oikeesti luonnonläheinen, esittää vaan että saa huomiota.
käsityöblogit ovat ihan hämäriä. Ketä kiinnostaa virkkausohjeet ja kuka tarvitsee viittäkymmentä paria villasukkia tai pöytäliinoja?
askartelublogistit ovat jotenkin jääneet lapsen tasolla. ei normaalia aikaihmistä kiinnosta väkertää illat pitkät koristeita ja kortteja.
laidutusblogistit kerjäävät vain sääliä tai sitten ovat ihan anoreetikkoja eli siaratsa sairasta sairasta. eikö voi hissukseen laihdutta kotosalla ilman änkeemistä nettiin?
runoblogistit luulevat olevansa suuria kirjailijoita, hah.
Ja lastenvaateblogistit ovat hulluja, sairaita ja omitusia.
Jos on oikein suvaitsematon ja kateellinen, niin voisi ajatella että
matkailublogit ovat turhaa itsensä tehostelua ja rahoilla pröystäilyä. Plus tietenkin epäekologista.
ruokablogit turhaa hienostelua tavallisella asialla. Kuka kaipaa elämäänsä jotain sushia tai pinaattignocceja, kun voi syödä lihapullia jamuussiakin tekemässtä numeroa siitä!
lemmikkiblogit ovat omituisia. Liekö eläinihmisillä jotenkin sosiaaliset taidot ihmisisn hukassa? Tapaavatkohan he ollenkaan "taviksia", toisia koiraihmisiä varmaankin vaan..
luontoblogit ovat turhia.Jokainen voi mennä pihalle ja pällistellä pihlajan lehtiä.mitä niitä valokuvaamaan ja tuomaan blogiin? plajonkohan aikaa siihenkin menee? Ei varmasti tuommoinen ihminen ole oikeesti luonnonläheinen, esittää vaan että saa huomiota.
käsityöblogit ovat ihan hämäriä. Ketä kiinnostaa virkkausohjeet ja kuka tarvitsee viittäkymmentä paria villasukkia tai pöytäliinoja?
askartelublogistit ovat jotenkin jääneet lapsen tasolla. ei normaalia aikaihmistä kiinnosta väkertää illat pitkät koristeita ja kortteja.
laidutusblogistit kerjäävät vain sääliä tai sitten ovat ihan anoreetikkoja eli siaratsa sairasta sairasta. eikö voi hissukseen laihdutta kotosalla ilman änkeemistä nettiin?
runoblogistit luulevat olevansa suuria kirjailijoita, hah.
Ja lastenvaateblogistit ovat hulluja, sairaita ja omitusia.
No voihan sen noinkin ilmaista :D
Mä taas ajattelen niin, että mikä tahansa asia tai harrastus liiallisuuksiin vietynä on omituista / epäterveellistä.
Ei ollenkaan kaukaa haettua verrata tupakointiin ja juopotteluun: molempiin menee aikaa ja rahaa. Toisaalta lastenvaatteiden (liikakaan) ostelu ei vahingoita lasta tai aikuista eikä vaurioita terveyttä. Lastenvaatteita ostevan äidin lapset harvemmin joutuvat otetuksi huostaan, uskoisin.
ylenpalttinen lastenvaatteiden hamstraaminen on todellakin verrattavissa siihen, että joku ostaa itselleen kaappimetreittäin vaatteita, kenkiä tai vastaavaa, tai vaikka meikkejä, vain notkumaan kaappiin. Tai kuluttaa mielettömiä summia sisustukseen.
Yhteistä näille kaikille on materialismi ja pinnallisuus. Sekä mahdollisesti jonkunlainen pakkomielle ostamiseen. Onhan siitä lukuisia tutkimuksia ja jokainen tietää nykypäivänä, että shoppailu voi mennä sairauden puolelle, ja se täyttää tuolloin sitä jotain sisäistä tyhjyyttä.
Vrt tupakointiin
Ei ollenkaan kaukaa haettua verrata tupakointiin ja juopotteluun: molempiin menee aikaa ja rahaa. Toisaalta lastenvaatteiden (liikakaan) ostelu ei vahingoita lasta tai aikuista eikä vaurioita terveyttä. Lastenvaatteita ostevan äidin lapset harvemmin joutuvat otetuksi huostaan, uskoisin.
No mun mielestä se on aika hassu vertailukohta. Onko lastenvaateostelua ja bloggailua seuraavaksi vähemmän hyväksyttävät harrastukset tupakointi - juopottelu? Kummalliselle asteikolle mennään. Ikäänkuin yritettäisiin puolustautua näin: "tupakointi ja juopottelu on haitallisempaa kuin minun harrastus!" Aika hataraa.
juuri niitä, jotka eivät voi koulussa leikkiä sen köyhän lapsen kanssa, jolla on ne rumat vaatteet? Niitä, jotka arvostelevat muita ihmisiä vaatetuksen perusteella, kiusaavatkin?
Mun mielestä arvomaailma perheissä, joissa vaatteet on noin suuressa merkityksessä on väistämättä vähän vinksallaan.
Miten selitätte lapsillenne, että ei nää vaatteet nii tärkeitä ole, äiti muuten vaan yliostelee näitä ja vauhkoaa teidän pukemisenne kanssa?
että kaikenlainen harrastaminen on ihan helvetin sairaalloista - tai teetpä sitten ihan mitä vaan niin oot niin vitun tyhmä ja mielisairaalan tarpeessa.
Minusta on ihana lukea blogeja, joissa kirjoittajalla on silmää estetiikalle.
Ei sisustamisen/lasten vaatteiden ostelun/yms. tarvitse olla kallista. Yllättävän halvalla saa hyvää, vaikka määrät olisivatkin jonkun toisen mielestä suuret.
Elämästämme on arkea 90%. Miksi ei tekisi arjestaan kaunista ja sellaista, mistä itse pitää? Minusta on ihana sisustaa kotia ja ostella kauniita vaatteita. Meikit ovat suurin intohimoni. En tarvitse etelän lomamatkoja, suurta omakotitaloa tai uusinta pleikkakolmosta.
Minä saan nautinnon kauniista asioista ympärilläni. Minusta on ihana kuvata niitä. Blogini voisi olla yhtä hyvin näkyvissä ihan vain itselleni, mutta minusta on ihana seurata muiden samalla tavalla ajattelevien arkea. Pitämällä omaa blogia tulee hommasta vastavuoroista. Näen minä ihmisiä kasvokkainkin. Blogin ansiosta välimatka ei haittaa.
Valokuvausta harrastan joka tapauksessa. Miksi en ottaisi kuvia myös ihanista vaatteista.
Bloggaus on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin harrastus. Yksi juoksee, toinen kerää postimerkkejä, kolmas bloggaa. Yksikään harrastus ei kerro ihmisestä kaikkea. Se antaa vain yhden ulottuvuuden.
voisi sanoa että kaikenlainen harrastaminen on ihan helvetin sairaalloista - tai teetpä sitten ihan mitä vaan niin oot niin vitun tyhmä ja mielisairaalan tarpeessa.
:D niin, tai sitten kannattaa tehdä just niinkuin itse parhaaksi näkee ja vähät välittää muiden mielipiteistä ^^
Tuosta blogi-kotimaailmasta on ihana tulla omaan kotiin. Huh,hurjaa...
Minusta on ihana lukea blogeja, joissa kirjoittajalla on silmää estetiikalle.
Ei sisustamisen/lasten vaatteiden ostelun/yms. tarvitse olla kallista. Yllättävän halvalla saa hyvää, vaikka määrät olisivatkin jonkun toisen mielestä suuret.
Samoin, kauniita blogeja katselen minäkin mielelläni. 40 pipoa on kyllä ihan pirusti yhdelle lapselle. Ei sitä saa mitenkään muuksi väännettyä. Mä en usko että ne 40 pipoa on kaikki 2 euron kappalehintaisia :)
Elämästämme on arkea 90%. Miksi ei tekisi arjestaan kaunista ja sellaista, mistä itse pitää?
Minä saan nautinnon kauniista asioista ympärilläni. Minusta on ihana kuvata niitä.
Toki toki arkeaan kannattaa piristää miten parhaaksi näkee. Kun kirjoittaa arjestaan julkisessa blogissa, siinä antaa samalla kuvaa itsestään ja elämäntavastaan ja altistaa itsensä muiden mielipiteille ja keskustelulle. Jonkun mielestä voi olla kovin materialistista ja pinnallista jauhaa sivu- ja kuvatolkulla täydellisistä lastenvaatteista, tai mistä nyt ikinä kirjoittaakaan.
Bloggaus on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin harrastus. Yksi juoksee, toinen kerää postimerkkejä, kolmas bloggaa. Yksikään harrastus ei kerro ihmisestä kaikkea. Se antaa vain yhden ulottuvuuden.
Mikä tahansa harrastus liiallisuuksiin vietynä on epäterveellistä. Oli se sitten juoksemista tai täydellisten lastenvaatteiden metsästystä.
juuri niitä, jotka eivät voi koulussa leikkiä sen köyhän lapsen kanssa, jolla on ne rumat vaatteet? Niitä, jotka arvostelevat muita ihmisiä vaatetuksen perusteella, kiusaavatkin?
Mun mielestä arvomaailma perheissä, joissa vaatteet on noin suuressa merkityksessä on väistämättä vähän vinksallaan.
Miten selitätte lapsillenne, että ei nää vaatteet nii tärkeitä ole, äiti muuten vaan yliostelee näitä ja vauhkoaa teidän pukemisenne kanssa?
Meillä on koululaisia, ja heílle on todellakin tolkutettu samanarvoisuutta ihmisten välillä. Heillä on eri sosiaalisista ympyröistä olevia kavereita ja monista eri kulttuureista myös.
Vaatteista on juteltu, koska niitä on meillä. On juteltu siitä, että kaikkipitää kierrättää. Lapset ovat mukana kirppareilla myymässä omia lelujaan ja kirjojaan, kun minä muun vaatteita.
On myös puhuttu siitä, että jos joku elvistelee kalliilla vaatteilla, voi hän silti kaivata ystävää tai olla epävarma tai surullinen, samoin kuin lapsia jolla ei ole vaikkapa asiallisia varusteita liikuntatunnilla tai sateella, heillä saattaa olla ongelmia kotona. On myöskin keskusteltu, että lapsi joka haukkuu toisia vaatteiden takia, voi olla kateellinen tai onneton.Samahan pätee täällä aikuistenkin keskuudessa=)
Nimenomaan tähän minä haluaisin kuulla vastauksen.
Siinä ei ole mitään pahaa, jos haluaa pukea lapsensa kauniisti ja pitää blogia. Mutta se ei ole trvettä, jos ulkovaatteita on kymmeniä ja susteita 100/ per lapsi. Silloin puhutaan jo jonkin sortin hmmm... sairaudesta, ostomaniasta.