Mitkä teillä lapsuuden parhaimpia muistikuvia arjesta?

Yhteiset matkat, pyöräretket, leikkiminen, tavallinen arki. Ei oltu rikkaita, mutta asuttiin kauniilla paikalla maalla, kotipihassa ja lähiympäristössä oli hienoa mutta turvallista seikkailla. Koulussa olin kiusattu, mutta kotoa on hyviä ja lämpimiä muistoja. Varmaan siksi minusta on tullut näinkin tasapainoinen, vaikka kiusaaminen on jättänyt jälkensä.

ja muistan, että oli ihanaa tulla koulusta kotiin, äiti oli usein leiponut jotain, vaikka sämpylöitä, joissa porkkanaraastetta. Niihin lämpimänä voita... muistan myös, että äiti aina huolehti tosi tarkkaan, että vaatteita oli riittävästi päällä. Isä opetti sitomaan kengännauhat, isän sylissä oli kiva istua:-)

lauantaisin karkkipäivä, saatiin jotkut pienet askit tai pussit, eihän silloin jättipusseja ollutkaan. Taloyhtiön saunan pukuhuoneen seinät olivat suklaanruskeat, leikittiin veljen kanssa, että olivat suklaalevyjä ne tiilet.

Ihania arkimuistoja mulla esim. viikonloppuaamut kun heräsin aikaisin katsomaan lastenohjelmia ja isä oli jo hereillä lukemassa lehteä. Yhdessä katseltiin Rosvo-Ruudolfia.

Lauantai-sauna ja sen jälkeen kahvit ja ranskanleipää ja sitten koko perhe mustavalkotelkkarin ääreen katsomaan lauantaitansseja.

Mulla on samantyylisia muistoja. Kylla limpparipullon jakaminen sisarusten kanssa lauantaisaunan jalkeen oli nastaa.



Launtait oli muutenkin kivoja, kun tuli Onnenpaivat ja Viisikko.



Omat leikit ulkona. Sain touhuta omassa rauhassa, ymparilla metsa ja huikean kokoinen pihamaa.



Isan letut ja lihakeitto seka pannarit. Ihan parhaita.



Mun tati, joka sanoi kivoja asioita.



Ja kerran oli hoitotati, joka harjasi hiukset tosi varovasti. Oma aiti harjasi aina kiireella ja sattui. Hoitotati teki varovasti eika sattunut yhtaan.



Muistan myos Olympialaisia, makihyppykisoja, jaakiekkootteluita, ranskalaisia mustavalkoisia leffoja kesaisin. Olleet kai sellaisia joita katsottiin koko perheen voimin.



Jouluaatot, kun saunapuhtaana istuttiin ruokapoytaan ja oli herkkua jos jonkinmoista.

Minulla: Asuttiin kerrostalossa ja meillä oli viikkosauna torstai-iltana. Sen jälkeen takkatulen katsominen ja Silkkitie-ohjelman seuraaminen televisiosta. Mikä kauhea pettymys kun Silkkitie tuli uusintana nyt keväällä - sehän oli ihan kauhean tylsä! Lapsena vaan tuntui kovin eksoottiselta. ;) Iltapalan syönti perheen kesken ruokasalissa. Varsinkin perjantaisin. Keittiössä istuminen ja mummin tekemän keiton syöminen.

kun äiti luki ronjaa tai mestaritonttua, sai lumoutua sadusta eikä ollut kiire minnekään. ulkona satoi ehkä hiljakseen lunta...

älä raiskaa tätä ketjua:) Ei viilata pilkkua vaan muistellaan kerrankin kultaista lapsuutta.

rakkaudella. meitä lapsia oli kolme, kaikista välitettiin.



Kun tulin aikuiseksi ja lähdin talvella pakkasessa tansseihin bussilla, kurkkasi äiti hameen alle että on varmasti villikset jalassa. Ne olivat nätit, ohuehkot, mutta äiti aina huolehti lapsistaan...

oli meilläkin kerrostalossa takka ja ruokasali. Näin siis ainakin etelä-Helsingissä vanhassa jugendtalossa.

niin muistan pienet lelueläimet ikkunalla. Talvisin poltettavan punaisen kynttilän. Kun stereoissa soi Tapio Rautavaara tai Olavi Virta. Luontoretket lähialueen lintubongauspaikalle.



Keltaisen jaffan saunavuoron jälkeen. Sekä viikottaisen pätkis-suklaapatukan tai joka toinen viikko saadun hedelmäkarkkiaskin.



Makailun froteisella päiväpeitolla kun ei tarvinnut lähteä kouluun.

Iltapala. Teeta ja oltermannijuustoa. Mokilla sateisena paivana lettuja ja mustikoita. Loputtomat barbileikit kaverin kanssa. Saunailta ja napakymppi yopuvut paalla.

alle kouluikäisenä ne kerrat kun isä antoi ratsastaa hartioillaan ja myös ne kun rakennettiin isän kanssa lumiluolaa takapihalle. Tosin muistan että äitini aina motkotti niistäkin että on vaarallista ja ei pidä semmoista tehdä.

Kouluiässä nautin ehkä eniten kesistä mökillä. Makasin päivät pihanurmella tai riippumatossa lukemassa, soutelin yksikseni ja heräsin aamuisin kello neljä, nautin yksinäisyydestä, sytytin tulen uuniin omalla tavallani leikkien tulen kanssa ;) ja laitoin perheelle aamupuurot.



Sitä vastoin yhteiset ruokailut olivat aina äärettömän vastenmielisiä, samoin kaikki yhteiset hiihto- ja pyöräretket.

Ihan pikkulapsiajasta muistan jotain vaatteita, joista pidin. Muistan, kuinka tykkäsin leikkiä (yksin) tiettyjä leikkejä. Muistan, kuinka oli hauska pyöräillä saman ikäisen kaverini kanssa pikkupyörillä (ehkä noin 4-5-vuotiaana) pitkin kylänraittia.



Tosi vähän on muistoja koko perheen yhteisestä ajasta. Jotkut leikit sisarusteni kanssa on mielessä ja se yhteenkuuluvuudentunne heidän kanssaan.



Me ei syöty arkena ikinä yhdessä iltaruokaa. Viikonloppuisin yksi yhteinen ateria. Noita aterioita muistan vasta vanhemmalta iältä.



Meillä ei ollut ns. normaali perhe, vaan isä alkoholisti ja äiti sen mahdollistaja. Lapsia paljon.

Parhaat muistot? Ylipäätään muistoja lapsuudesta.

Ensimmäisen tuli mieleen leipä. Äiti paistoi leipiä leivintuvassa ja äitiä sai lurkkia sitten maan tasossa olevasta ikkunasta. Ruisleipä kuivattiin hellan päällä riu'ulla. Olimme paljon pihalla naapurin lasten kanssa ja äiti seurasi korkelta ikkunasta menoamme. Äiti ompeli vaatteemme ja vaikka vaatteet olivat hienoja, emme aina olleet tyytyväisiä.



Isä oli aina töissä. Lauantaisin piti lähteä mummolaan tms. ja äiti pakkasi meidät autoon. Ja sitten odotettiin ja odotettiin. Äiti ajoi sittemmin kortin, mutta ei meitä juuri kuskannut.



Kerran ja toisenkin vanhemmat riitelivät. Riidan sijaan/jälkeen teimme kesäretken, jossa söimme cream crackereitä ja laitoimme voita peukulla päälle. Oli hyvää. Äidin retki suutuspäissä kauniina kesäpäivänä jalkaisin neljän kekaran kanssa ei varmaan kestänyt kauaa, mutta oli mieleenpainuvan ihana. Toisen riidan aikana lensi kenkä päin makuuhuoneen ovea. Riitelikö ne vain kaksi kertaa, olivat varmaan onnellisia.



Sitten ostettiin mökki ja siellä meni sitten työorjuudessa aikaa :-) Lapsilla teetettiin töitä ja äitikin teki kaiken aikaa jotain. Tästä tulisi aika pitkä stoori. Parasta oli kai se, että vanhempi oli aina tavoitettavissa, vaikkei sitä lapsi ymmärtänyt arvostaa.

mentiin johonkin saareen, uitiin ja syötiin eväitä.



En oikein muista, että mitään muuta oltaisiin tehty yhdessä koko perheenä. Äiti oli kotiäiti mutta ei se koskaan leikkinyt lasten kanssa, eikä edes käyty oikein missään, edes kyläilemässä. Äiti aina vain teki ruokaa, leipoi leivät, ompeli ja siivosi. Koskaan ei katsottu yhdessä edes telkkarista mitään. Vanhemmat katsoivat tv:stä vain uutiset, ei muuta.

mutta muuten onnellista aikaa.



Asuimme kaksiossa, vanhemmat ja veljeni sekä siskoni. Makailu "olo"huoneen räsymatolla, teeveen katselu lauantai-iltaisin. Kylvyssä leikkiminen. Kerran kuussa saimme broileria :) - taisi olla tukipäivänä, olimme tavattoman iloisia siitä. Samoin mummolassa saadut karkkipussit muistan.



Vaikka olimme köyhiä, kävimme paljon polkupyöräretkillä, ei silloin osannut kaivata ravintolassa syömässä käymistä tai ulkomaanmatkoja, kun kaikki muutkin kaupungin vuokrataloissa meidän alueella olivat aikas köyhiä.



Niin ja pihaleikit muiden lasten kanssa koulun jälkeen.

kun koko perhe oli kotona ja käytiin yhteisillä kävelyretkillä. Oli ihana pitää molempia vanhempia käsistä yhtäaikaa.

Katsottiin yhdessa Bill Cosby Showta, Napakymppia ja vuoden kohokohta oli Missikisat! Joka vuosi paatin etta minusta tulee isona Miss Suomi. (Ei tullut : )



Perjantai-sauna ja limsa. Lauantain karkkipaiva, jaoimme Fazerin-levyn neljaan.



Loputtomat kesalomat mummolassa ja mummun tekema ihana ruoka.



Iltapalalla teeta ja leipaa paljolla voilla.

äiti rapsutti päätä