Miksi vaimonsa tappava mies nähdään yleensä väkivaltaisena hulluna, mutta miehensä tappavalla

Ja tähänkin ketjuun on vastannut ihmisiä, joilla on käsittämättömän sukupuoliasenteellinen näkemys aiheeseen.



Naisissa todellakin ON pahoja ja julmia ihmisiä ihan siinä missä miehissäkin. Naisilla on persoonallisuushäiriöitä, kuten narsismia ja psykopatiaa siinä missä miehilläkin. Ja sellainen ihminen ei ole uhri, vaan pahis ja julmuri.



Naisten väkivalta on usein henkistä (jo tytöillä koulusa), mutta mielestäni on käsittämätöntä, että silloin kun nainen oikeasti menee esim. tappamaan, häntä usein paapotaan ja kohdellaan uhrina. ERITYISESTI, jos hän osaa esiintyä viehättävänä. Niin epätasa-arvoista!

mutta yleensä ne akkojen tekemät tapot on niitä kun kännipäissään on pikkasen huitastu sen jälkeen kun ukko on kurnuttanut ensin.

Onko sinulla joku henkilökohtainen kokemus aiheesta, vai oletko kenties poliisi tai vastaava henkilö, jolla on oikeaa tietoa ja tilastoja aiheesta käytössään? Kuulostaa nimittäin silkalta mutulta.

onko naisten turmeltumattomuutta puolustavilla itsellään puhtaat jauhot pussissa, eli koittavatko jotkut tällaiset julkisuudessakin aiheesta puhuvat ikäänkuin näillä puheillaan saada mahdolliset omatkin syntinsä tekemättömiksi.



Tai vaihtoehtoisesti he ovat eläneet elämäänsä täysin laput silmillä. Ei naisten julmuutta tarvitse kauaa etsiä, sitä esiintyy lähes jokaisella työpaikalla, jossa on useampi kuin yksi nainen.

mutta yleensä ne akkojen tekemät tapot on niitä kun kännipäissään on pikkasen huitastu sen jälkeen kun ukko on kurnuttanut ensin.

Onko sinulla joku henkilökohtainen kokemus aiheesta, vai oletko kenties poliisi tai vastaava henkilö, jolla on oikeaa tietoa ja tilastoja aiheesta käytössään? Kuulostaa nimittäin silkalta mutulta.

Katsokaa ja kuunnelkaa uutisia. Ei kaikki ole pelkkää mutua.

etkä vain väkivaltainen. Vaan lisäksi tyhmä.

Olenko minäkin väkivaltainen hullu, kun lopulta muutaman kerran vedin ex-miestäni lättyyn, kun olin aikani saanut tällaista kohtelua: - se tapasi väkivalloin pidellä mua paikoillani, että sai "puhuttua mulle järkeä" -se paiskasi minut seinälle ja kuristi, kun olin raskaana - se vähätteli ja nöyryytti minua minkä ehti, myös muiden ihmisten läsnäollessa Ja niin edelleen. Lopulta kävi niin, että muutuin itsekin väkivaltaiseksi. Ketään muuta en ole koskaan turpiin mättänyt, tätä vain. Ja eromme jälkeen exä on tavannut tehdä keskustelupalstoilla aloituksia aiheesta "naisen väkivaltaisuus on tabu... miehet ovat usein uhreja"...

väkivaltainen. Ihan totta, valitettavasti. Mutta tyhmäksi en itsenäni sanoisi kuitenkaan - se olin minä, joka liiton lopulta päätti, ennenkuin tapoimme toisemme.

Tietysti sieltä norsunluutornista on niin helvetin helppoa heitellä yksisilmäisiä tuomioita kaikille muille. Vailla mitään käsitystä arkihelvetistä, jollaisen erittäin kiihkomielinen ja ylimielinen ihminen luo ympärilleen, varsinkin jos perhe ei toimi juuri niinkuin hän olettaa. Meidän tapauksessa ex-mies nimenomaan on tottunut alistamaan aina kaikki oman (mieli)valtansa alle, ja väkivalta oli se viimeinen keino. Kuten myös minulle, kun päälläni maattiin ja koetettiin oksentaa kasvoilleni yms. yms.

Melkoisen säälittävä tapaus, sinä wanna-be-tuomari....

Myös myöhemmin omassa suhteessa olen kokenut väkivaltaa. Minut on hakattu, ja raiskattu.

Vai pidätkö tuollaista käytöstä niin itsestäänselvyytenä, että et edes välitä?

Maailma on kuitenkin pulloollaan niitä hyviä miehiä, mitäs jos seuraavan kerran valitsisit sellaisen?

Laitoin viestiä asiattomuudesta ylläpitoon.

narsisimin kitkemistä ihmiskunnan geeniperimästä.

"

Tokihan on niitäkin naisia jotka suunnittelee murhia ja jopa paloittelee murhaamansa, mutta yleensä ne akkojen tekemät tapot on niitä kun kännipäissään on pikkasen huitastu sen jälkeen kun ukko on kurnuttanut ensin.