Oletko vahingoniloinen?

Niin, oletko?

Harvoin, mutta joskus kieltämättä raadollisuus vie voiton, jos joku vastaan inttäny saa näpäytyksen.

Olen. Levitän juoruja, vääristelen asioita.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Levitän juoruja, vääristelen asioita.

Esim. Portaissa kaatuminen ..

No jos ihminen on kovasti ylpistellyt ja katsonut muita nenänvartta pitkin ja joutuu nöyrtymään, niin todellakin olen. Mutta muiden vastoinkäymisistä en iloitse.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Levitän juoruja, vääristelen asioita.

Ei taida jäädä siihenkään.

No kyllä olen ihan tyytyväinen, jos viholliseni kärsii. Mutta viholliseksi päästäkseen pitää olla jo todella pahat teot takana. Suurin osa ihmisistä kenen kanssa en ole väleissä eivät ole täysin pahoja, on vaan sukset ristiin mennyt ja monenlaista tapahtunut mitä ei kannata enää korjata. Toisaalta ymmärrän, että karmaa ei ole ja onni saattaa kääntyä. Turhaan iloitsen kenenkään huonostakaan kohtalosta, hänhän voi huomenna saada läpimurron bisneksessään ja kauniin naisystävän ja sitten joutuisin taas sadattelemaan, että iloitsin liian aikaisin. Pyrin olemaan seuraamatya niiden asioita, jotka eivät elämääni kuulu, ja reagoimaan mahdollisimman neutraalisti siihen mitä heille kuuluu, jos jotain kantautuu korviini.

Jos joku minua huonosti kohdellut saa nenilleen, niin kyllä, olen vahoingoniloinen.

Olen. Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.

Olen. Minussa ei ole vikaa. Mustamaalaan ja pilaan toisen elämän kun se on mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Minussa ei ole vikaa. Mustamaalaan ja pilaan toisen elämän kun se on mukavaa.

Karma!

Arvaa vain. Teen oletuksia toisista ihmisistä ja kuvittelen tietäväni toisten asiat, kerron sitten asioista oman totuuteni..

En nauti muiden vastoinkäymisistä. Paitsi silloin kun karma iskee takaisin. Se on aina mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

No jos ihminen on kovasti ylpistellyt ja katsonut muita nenänvartta pitkin ja joutuu nöyrtymään, niin todellakin olen. Mutta muiden vastoinkäymisistä en iloitse.

Näitäkin voi väärin tulkita...