****HAAHUJEN LOKAKUU****

Missäs kaikki haahut luuraavat, eihän me Virvan kanssa tätä ennenkään kaksistaan vaan ylhäällä pidetty..

Tänään oli sitten viimeinen lääkärineuvola, kaikki oli hyvin, otti streptokokkinäytteen ja tulehdusnäytteet samalla. Vauva hiukan laskeutunut mutta ei kuulemma ihan lähiaikoina tupsahda ulos:) Hyvä niin!! Arvioitu syntymäpaino 3,5-3,6kg eli aivan mukavankokoinen, toki nuo on vaan arvioita. Vähän pettymys oli ultraaminen, muistinkin että vaikea hahmottaa vauvaa enää näillä viikoilla, mutta tosiaan oli vaikea hahmottaa yhtään mitään ruudulta:/ Nenä oli ainut minkä erotin, kun pään tarjontaa ultrasi tarkemmin ja kylkiluut vilahtivat kerran ruudussa, muuten en kyllä tiennyt mikä kohta siinä näkyy. Lääkäri ihan osoitti sormiakin ruudusta, että tuossa on sormet ja käsi, mutta enpä sittenkään tajunnut! No, pääasia että kaikki vaikutti hyvältä edelleen:) Polille pitäisi varata ensi viikolle aikaa, jos tahtovat sektioarpea tutkia paremmin, ei kuulemma aivan välttämätöntä varsinaista synnytystapa-arviota tehdä, kun haluan alatiesynnytyksen ja vauvan tarjontakin mainio niin tilanteen mukaan sitten synnytyksen koittaessa edetään, mutta ei ollut täällä neuvolassa varma haluavatko vanhaa sektioarven paksuutta mittailla. Sehän selviää sitten alkuviikosta kun soitan.

Hämmästyin myös että seuraava neuvolakäynti vasta rv.37+0, kun ajattelin että olisi jo viikon välein. Kai se on sitä kunnan säästämistä..

Mutta iloisin mielin jälleen viikonloppuun!!



Helene 35+0

Iloisin mielin siis viikonlopun viettoon :)



Helene:sulla kaikki siis suunnilleen kunnossa, hyvä juttu. Harmi vaan että et päässyt kauheasti kaveria ruudulta ihailemaan. Sullakin vaan viikot paukkuu kauheeta vauhtia!



Soitin tänään sitten sokerirasituksen tuloksia neuvolasta ja ne olisvat ihan hyvät, paastoarvo oli ainoa joka oli vähän koholla eli 5,5 (pitäisi olla alle 5,3), tunnin päästä 7,6 (pitäisi olla alle 10) ja kahden tunnin päästä 7,5 (pitäisi olla alle 8,6). Olin kyllä tankannut tosi tuhdisti edellisenä iltana lihapiirakalla ja munkilla kun ajattelin että maha kurnii muuten aamuyöstä asti, se nyt vähän kostautui tuossa sitten...



No, en onneksi sen suurempiin tutkimuksiin tästä joudu, välillä katsotaan neuvolakäynnillä myös verensokeri ja käyn maanantaina hakemassa jotain ravitsemusohjeita. Mutta kun oli vain siis tuo yksi arvo koholla niin ei mitään raskausajan diabetes-diagnoosia plakkarissa.



Syysloman ohjelmassa vähän makkarin järjestelyä ja vauvan vaatteiden pesemistä valmiiksi, jos vaikka päättää kaveri etuajassa tulla niin ei sitten olla kirjaimellisesti hätä kädessä ;) Ihana olo kun tietää että vaikka nyt syntyisi niin saataisiin jo hyvin suurella todennäköisyydellä hoidettua :D



Jennuli 26+4

Vähiin se aika käy ennenkuin se loppuu :p



Olen nyt ollut muutaman päivän "lomalla" perheeni luona; jos tätä nyt lomaksi voi kutsua kun lähes joka päivä pitänyt ravata kaupungilla asioilla...

Äitini muuten kertoi, että olemme kaikki (siis mie ja sisarukset) syntyneet etuajassa; mie viikon etuajassa ja osa 2vk etuajassa... Vaikuttaakohan tuo omalle kohdalle...?! Ainakin siihen kannataisi varautua...



Olotila on edelleen tukala; milloin vatsa painaa ylhäältä ja milloin alhaalta, lantion luita särkee sekä selkää ja jalkoja, ahh tätä odotuksen loppuajan ihanuutta :p

Aamuyöö oli myös senkin takia tuskainen koska oli vatsa kipeä; ylävatsa oli aivan kivikova ja kipeä, oksettava olo ja vatsa sekaisin :( Tuota kesti varmaan reilun tunnin ja pääsin joskus 6-7 aikaan jatkaan unia pariksi tunniksi. Edelleen on huono olo, vatsa kipeä ja mahassa kiertää; en oo uskaltanut syödäkään mitään ettei taas iske maha puurolle, tänään kun pitäisi lähteä kotimatkalle ja välillä ei oikein ole vessoja :/ Että kivan iski kotiinpalumatkalle. Matkalla pitäisi vielä poiketa muutamassa paikassa hakemassa tilatut tavarat.



Jotain hyvää kuitenkin sillä äippäloma alkoi 14.10 :D



Danja, rv 35+4



EDIT:

Aivan unohdin oman surkuttelun takia onnitella virvaa :D Oikein paljon onnea!!! Mitenkäs yhteiselo on alkanut sujua?

pukkaa...



Danja meilläkin äiti varoitteli että ollaan kaikki neljä synnytty etuajassa. Minä jopa 3viikkoa etukäteen ja muut pari viikkoa. Kyllä se kuulemma saattaa vaikuttaa omiin synnytyksiin...



Siksipä ketuttaa kun mun lääkäriaika peruuntui tältä viikolta. Toinen syy on se että mä haluaisin tietää onko edessä sektio. Mulla on alaselässä luutumisvika ja se saattaa kuulemma vaikeuttaa synnytystä... tai synnytyksen jälkeistä olotilaa (välilevy voi pullahtaa pois) kiva, nyt kun saan lähetteen synnytyssairaalaan vasta ens viikolla. Jospa se kerkee ennen synnytystä edes lääkärille asti. Ei oo kuulema kiire vielä terkkarin mukaan. Hän varmaan tulee hoitamaan vauvan sitten jos mä makaan selkävammasena sairaalassa, prkl!



Supistuksia tulee ja menee, välillä kipeitä, mutta pääasiassa kivuttomia ovat. Pysäyttää kumminkin aika usein. Kolotuksia ilmenee päivittäin täälläkin. Viikonloppu meni selkää varoessa kun se otti nokkiinsa mun keilauspäivästä ;D Varasin tunnin keilausvuoron ja eihän se ihan paras mahdollinen idea ollut... kivaa oli, mutta selkä meni ihan jumiin sen keikan jälkeen. Melkein olisin tarvinnu rollaattorin liikkumisavuks ;)



Nyt päikkärit ja jos jaksais sen jäkeen ommella vähän...



Irish 35+4

Kopsaan osan tekstiä tuolta marrasmasuista.



Oli mahtava lukea tuo Virvan synnytystarina, oli niin elävästi kirjoitettu että itsekin rupesin "pelkäämään" synnytystä kun tähän asti olen vain pelännyt ennenaikaisuutta. Yö meni sitten pyöriessä ja näin untakin synnytyksestä :)



Itse olen ollut aikalailla kuuntelulinjoilla, en ole pitkiin aikoihin kirjoitellut. Minullahan on tuo ennenaikaisuusuhka ollut ilmassa kun poika syntyi 29.rv:lla. Nyt ollaan kuitenkin jo 35+2! Supistelutkin on rauhoittuneet. On se vaan kumma että joskus tuossa 30rv:n tienoilla molemmin puolin oli aivan tosi paljon supisteluja ja viimeksi 33+jotain luulin kohta jo joutuvani lähtemään tarkistukselle mutta niin täällä vaan vielä porskutetaan. Viimeksi oli verenpaine koholla ja sain pissaliuskat ja verenpainemittarin kotiin. Onneksi verenpaine on ollu nyt hiukan jo parempi ja stixit puhtaat. Onko muilla ollut verenpaineongelmia?? Täällä on useampi näillä viikoilla ja ymmärsin että näillämain se yleensä tuppaa nousemaan jos on noustakseen... Olen muuten ihmetellyt tuota sokerirasitusta kun aika monelle se on tehty täällä ja marrasmasuissa. Itse olen yli 30v eikä kummassakaan raskaudessa ole sitä ehdotettu...



Noista vaivoista... Minullakin on kaikenlaista vaivaa kun alkaa tuo maha olla aikamoinen pallo ja painoakin on jo tullut 12kg! Närästys on yksi pahimmista. Se on jännä et esikoisella minun kävely oli jo jotain 26rv:lla paljon huonompaa kuin nyt... vaikka maha oli paaaaljon pienempi. Olikohan se jo laskeutunut niin alas??? Kukaan ei siitä kuitenkaan maininnut silloin.



Minulla on viime aikoina pohdituttanut että mitenköhän pärjään kahden kanssa kun esikoinen on vasta 1v4kk ja vaatii kyllä huomiota (itse tietenkin tähän syyllinen :)). Hoitopaikka loppuu nyt parin viikon päästä kun hoitaja jää sairauslomalle enkä halunnut uuteen paikkaan totuttaa. Kaipa sitä selviää, onneksi lapset tottuvat pian uusiin tilanteisiin...



Hyviä vointeja kaikille!

Minitassu, rv 35+2

Eilen oli sellainen päivä, että aloin tosissani miettiä joko tämä masulainen tahtoo tulla maailmaan, edellisyönä jo heräsin "paineentunteeseen" alavatsalla ja aamulla oli pieniä tuttuja menkkamaisia kipuja ja iltapäivällä oli jo tiheämpiä supistuksia ja aivan jumalaton viiltely alavatsalla. Vatsa tyhjeni myös ihan perusteellisesti, aivan kuralla koko vatsa iltaan saakka. Ajattelinkin että jos ei yöksi lopu kivut, lähdemme käymään näytillä mutta kuin ihmeenä hellitti supparit alkuyöstä ja nukuin muutaman tunnin ihan hyvin. En sitten tiedä olisko vauva vaan tullut rytinällä alaspäin ja siitä tullut supistukset ja oudot kivut, ainakin alempana on koko massu nyt. Mutta huomenna onkin polilla synnytystapa-arvio, kai ne siellä osaa tuohonkin vastata:) Minähän pidin ihan turhana touhuna lähteä tuonne arvioon lainkaan, mutta nyt onkin ihan hyvillä mielin menossa, säikäytti hiukan tuo eilinen.

MINITASSU, mulla on verenpaine kohonnut toista odottaessani, tais maksimiarvot olla 150/90 kun lähetettiin polin seurantaan silloin, jossa kävin sitten kahteenkin kertaan kontrollissa. Muiden odotuksissa tuo ei ole toistunut onneksi enää. Mulla ei mitään sen kummempaa syytä löydetty verenpaineen nousulle silloin, ottivat varmuuden vuoksi jotain verikokeita joissa olisi pitänyt näkyä onko raskausmyrkytystä. Neuvolassa juoksin tuolloin myös ihan muutaman päivän välein mittauttamassa paineita, loppuun saakka ne pysyivät kuitenkin siinä 140-150/85-90, synnytyksen jälkeen olikin jo aivan normaalit paineet:) Sokerirasitusta ei mullekaan ole tehty, vaikka pitäisi kuulua kaikille yli 25-vuotiaille kunnassamme, ei ole mitään puhetta ollut ja kun rv.28 lääkärissä kysyin siitä, niin vastattiin vain että tapauskohtaisesti kuitenkin tekevät. Olisi se ollut kiva saada sekin ilmainen tutkimus, mutta minkäs teet:/

Mulla "pesänrakennus" jatkuu, oon suursiivonnut koko kämpän pikkuhiljaa, ihan pakkomielle laitella paikat tiptop ennen vauvan tuloa. Sama on ollut kaikissa edellisissäkin loppuraskauksissa, mutta mikäs siinä, puhdas koti ainakin on:) Nukkuminen on vähentynyt PALJON, öisinkin heräilee vähän väliä ja sekin uni minkä saa, on painajaista:( Näkeekö muut hirveästi painajaisia, ylipäätään kaikesta?

Mutta, huomenna KYMMENENNELLE kuulle, hui sentään ja ilmoittelen sitten jossain vaiheessa mitä siellä synnytystapa-arviossa oli, jos siellä nyt mitään uutta edes kuulee/tehdään.



Helene 35+6

Kopsaan mäkin tuolta marrasmasuista tän ;)



Neuvolassa käyty, vaikka sen lääkäriajan peruivatkin. Oma paino samaa kun viimeks ja taitaa olla jotain 12kg saldona tällä hetkellä. Ihmettelin ettei ole noussut, mutta ilmeiseti se ei haittaa. Sf-mittakin pysynyt samassa eli 30cm ja ei kuulema siitäkään tarvitse huolestua. Vauva nukkui sykkeitä kuunnellessä ja terkka sain luvuiksi 148. Kyseli että onko liikkunut... Onhan tää liikkunut. Jotenkin mulle jäi nyt neuvolakäynnistä outo olo. Olishan se tietty sanonu jos jotain huolta olis, mutta outoa silti kun paino ei nouse ja mahakin samaa kokoa kun viimeks...

Toisaalta mun piti haalareita väljentää, koska maha ei mahtunu enää niihin sisään, joten onhan se sitte kasvanu. Tai kuten terkka epäili niin on tullu alemmas vauva. Siltä se kyllä tuntuu kun puskee häpyluuhun välillä niin kovaa että sattuu ihan julmetusti. Raivotarjonnassa vauva on ja tuntuu kyllä siltä että alenee koko ajan. Potkut on jotenkin siirtyny eri paikkaan. Enemmän kylkeen tulee monoa.. Heijaa kyllä vielä puolelta toiselle, joten ei varmaan kiinni vielä ole.



Supistuksia on täälläkin enenevissä määrin. Kävely aiheuttaa hyvinkin suppareita. Saunassa ei kärsi ylälauteille enää mennä ;)



Mä olin kanssa ajatellu, että ehtisin synnyttää ennen possurokotetta. Mutta yllärinä ne alottaa th-henkilökunnan rokotukset jo tänään ja ensi viikolla olis sitte meikäläisten vuoro. Nyt vaan pitää päättää ottaako sen vai ei. Miehen kanssa keskusteltiin ja mietittiin että se on vaan päätettävä kumpaa me pidetään suurempana riskinä. Rokotetta vai itse tautia. Ja taidan kallistua ottamaan sen rokotteen. Sivuoireita on siitä tullut, mutta ilmeisen lieviä ne kuitenin on ollut. Huomenna kai ne soittaa ja kysyy otanko vai en... siihen sitte päätettävä.



Pähkäilevä Irish 36 tasan

Mäkin mietin et ottaako rokotus vai ei. Tänään kävin neuvolassa, mut ei ollut rokotuksesta mitään puhetta. Lääkärineuvola on reilun parin vkon päästä, ehkä siellä sitten tulee puheeks.

Mulla on paino noussut n.7kg. Verenpaine oli 105/68. Onkohan se alhainen? Mua on huimannut ja päätäkin särkee joka päivä. Niskatkin on kyllä kireät ja selkä kipee ja liitokset ja kannakkeet yms ja välillä pistää kävellessä alapäähän tuskallisesti, niin et aika raskaaks on jo tää raskaus käynyt. Yöllä kyljenkääntäminen ja vessaan nousu on ihan tuskaa.

Toisaalta taas toivoo, et ei nyt vielä vähään aikaan syntyis, kun muutonjälkeisjärjestelyt on kovasti kesken. Ja aika hitaalla tempolla niitä pystyy tekeemäänkään. Vauvan vaatteita oon vähän saanut pestyä ja ostin pienenpaketin pikkuvaippoja ja tutin tänään. Hoitopöydän alaosa pitäis tyhjentää kaikesta ihme tavarasta ja laittaa kestovaippat sinne odotteleen.



nau rv34

Olenkohan tässä kuussa kirjoitellut mitään?? Tuntuu että paljon on tapahtunut, eikä oikeastaan mitään ihmeellistä. Siis minulle nämä hoitopöydän hankinnat, masun kasvu ja ne ihanat potkut ovat elämää suurempia asioita, vaikka oikeasti ovat ihan normaalia odotukseen kuuluvaa asiaa muille.. Siksi varmaan en ole niin kamalasti täällä fiilistellyt, kun tuntuu vähän tyhmältä ihmetellä joka ilta vaan uudestaan ja uudestaan, mikä ihmeiden ihme onkaan, että MINUN masussani liikkuu ja kasvaa pieni ihminen joka kohta on tulossa tänne meidän huollettavaksi, hoidettavaksi ja hengissä pidettäväksi.



Unissa vauva on aina ollut ihana, mutta minä ihan tumpelo. Imetys, vaipanvaihto ja useimmiten vauvan pukeminen on olleet suurimpia mokia unissani… Toissayönä kuljetin vauvaa ensin autossa, jonka aikana olin jostain syystä riisunut häneltä ulkopuvun ja sukat ja lapaset (oli siis talvi) ja vasta sisälle tultuani tajusin, että olin kuljettanut sitä paljasjalkaista ja –kätistä vauvaa pihan poikki!! Unessa Isäni sitten puki vauvan seuraavaa ulkoilua varten ja läksin ensin kuljettamaan häntä rattaissa, joka seuraavassa hetkessä olikin muuttunut pulkaksi, jota vedin märässä lumisohjossa ja yht-äkkiä huomasin että olin vetäissyt liian kovaa ja minun pieni vauvani oli sinkoutunut ulos ainakin kahdesta vaatekerrastaan ja suoraan jäiseen vesilätäkköön! Unessa vauva osasi jo puhua ja oli tosi ihana ja fiksu ja ihmetteli vaan että mites tässä nyt näin kävi ?. Minä sitten paniikissa taas että miten tämän homman hoidan, puenko ne toppavaatteet niiden kastuneiden vaatteiden päälle, ennen kuin päästään sieltä ulkoa pimeästä pois, vai otanko vauvan syliini, oman takkini alle… Vauva oli onneksi ymmärtäväinen, mutta niin pieni ja suloinen :)



Neuvolassa, lääkärissä, sokerirasituksessa ja ylimääräisessä ultrassa on tullut käytyä ja kaikki on kutakuinkin ok. Istukka on edelleen niin alhaalla, että asia tarkastetaan vielä kolmen viikon päästä. Heh, melkoinen linssilude tämä meidän pieni, kun normaalisti täällä käydään ultrassa kaksi kertaa, on tämä ensi kuun käynti meille jo kuudes ihan julkisella puolella. Nyt jo kyllä vähän jännittää, pääsenkö synnyttämään alakautta vai meneekö sittenkin leikattavaksi.. No se selvinnee muutaman viikon päästä se. Pieni oli muuten kirinyt kasvun ihan lasketun ajan mukaiseksi, vaikka koko raskauden ajan on aina ollut viikkoa/paria jäljessä..



Mitään suurempia vaivoja ei ole ollut, kenkiä ei ihan samaan malliin saa enää jalkaan, ja liikkuminen muutenkin on hidastunut aikalailla. Supistuksia varmaankin on ollut, mutta en osaa niitä havaita/erottaa vielä ainakaan. Jotain kasvukipuja varmaankin on ollut myös, kun masussa välillä pistää ihan niin kuin lihaspistoksessa (ultrahoitajan mukaan ei kuitenkaan ole syytä huoleen) joten en siis murehdi. Töitä olisi jäljellä vielä vajaa kuukausi, vähän kyllä jo harmittaa, etten aloittanut lomaa aiemmin, niin paljon asioita on vielä kesken kotona ja tämä minun toimintakykyni vaan hidastuu päivä päivältä, rupee siinä nyt sitten suursiivousta tekemään tämän aina vaan isomman mahan kanssa…



Hormonit ovat taas röyhähtäneet toimimaan luulisin, kun mielialat heittelevät taas laidasta laitaan, tosin pelottavan tuttuja masennusoireita on ilmennyt myös. Pitänee varmaan ottaa puheeksi ensi viikolla neuvolassa. Mies on nyt juuri opintojensa kanssa niin kiireinen, että tunnen itseni välillä niiiiin yksinäiseksi. Soimaan itseäni, etten ole tehnyt kaikkia niitä asioita joita pitäisi, en ole osannut jutella tai laulaa vauvalle tarpeeksi, tai soittaa hänelle jotain kehittävää musiikkia, en ole hommannut sitä kilisevää bola-korua (vaikka jos vaavi yhtään on äitiinsä tullut, niin hermot siinä ennemmin menisi moista kilinää jatkuvasti kuunnellessa…). Ruokavalioon olisi pitänyt myös kiinnittää paljon paljon enemmän huomiota.. Välillä tulee vaan tunne, että voiko tällaisesta ihmisestä rakentua mitään hyvää, kun en maailman tärkeimmän asian takiakaan pysty/jaksa/viitsi toimimaan niin kuin kuuluu. Siivouksiakaan en ole jaksanut tehdä kuten olin aikonut, eikä tavaroiden raivaaminen vaan ota onnistuakseen vaikka pienelle pitäisi todella jo tehdä tilaa.. Noh, tiedän kyllä että nämä ovat ihan minipieniä asioita, joita ei tarviis murehtia lainkaan, mutta kuinka ne vaan saavat mielessä joskus vuorta suuremman koon..



Katsoin muuten teemalta eilen sitä vauva-ohjelmaa ja vähänkö meni hermot siihen kaksi keskenmenoa saaneeseen pariskuntaan.. Heillä oli jo yksi lapsi ja sen jälkeen kaksi keskenmenoa ja nyt viimeisimmässä raskaudessa ekassa ultrassa kumpikin itki ja suri jo ennakkoon vaikka kaikki oli sitten kuitenkin hyvin. Herranjestas jos minun mieheni olis vollottanut ultrissa, olisin varmaan tämäyttänyt sitä laukulla… Onhan se pelottavaa ja rankkaa, mutta ei sitä nyt kannata etukäteen kirvestä kaivoon heittää. Pessimismi ahdistaa!! Vaimo valitti että häneltä on viety viattomuus raskauksien suhteen, ettei automaattisesti voi olettaa että raskaudesta tuloksena olisi vauva syliin asti… No se on kyllä totta, mutta heillä sentään oli jo lapsi, ovat saaneet sentään yhden viattoman raskauden kokea (oooooo olenpa minä nyt katkera..) Muut sarjassa raskaaksi tulleet juhlivat heti alusta asti, ja tekivät hankintoja jo ekan ultran jälkeen, ei puhettakaan että joku voisi ehkä mennä pieleen, eihän nyt sentään, kun positiivinen testi on tehty niin vauvahan sieltä tulee… Voi että miten ärsyttävää, itse kun vielä tässä vaiheessa pohtii, uskaltaako jotain hankintoja tehdä ettei vaan nuolaise ennen kuin tipahtaa… No te haahut kyllä tiedätte miltä miusta tuntuu.



Ekan kerran uskaltauduin katsomaan sairaala-sarjassa näytetyn synnytyksen (aiemmin on ollut pakko aina vaihtaa kanavaa). En pelkää synnytystä, mutta kovin olen pohtinut, miksi ihminen on luotu sellaiseksi, että synnytyksen pitää olla niin tuskallinen??



Jaahas, pitää varmaan koettaa tehdä jotain hyödyllistä välillä.. Oikein hyvä vointeja kaikille haahuille!



Ja Virvalle vielä isot onnittelut pikku Elsistä!



T Zeria ja Sylvesteri 30+4

Eilen oli ä-polilla synnytystapa-arvio, vai miksikäs sitä nyt kutsutaankaan.. Loistavasti oli asiat massussa, otti sykekäyrääkin 20min. ja hyvät vaihtelut oli sykkeessä(118-151) eli ainakaan toistaiseksi ei ole mistään hapenpuutteesta ainakaan viitteitä. Edellinen synnytyshän mulla päätyi hätäsektioon vauvan sykkeen romahdettua ja syynä oli erittäin kiertynyt napanuora ja tämä oli periaatteessa huomattavissa jo silloin yliaikatarkastuksissa kun sykkeessä ei vaihteluita ollut ollenkaan. Ultra tehtiin sekä mahan päältä että alakautta kohdunkaulaa mittaili, ulkosuu kadonnut kokonaan ja 1cm auki, sisäsuusta yhä kiinni, vauvan pää todella alhaalla. Ei alkanut sisätukimuksella kokeilemaan ollenkaan sisäsuun kiinteyttä, sanoi että voi yllättäen auetakin jos sormella kokeilee. Vauvan tämänhetkinen painoarvio 2735g ja kuulema kasvanee laskettuun aikaan mennessä vielä kilon verran, eli aivan kivan kokoinen:) Sektioarven kohta näytti myös hyvältä, sanoi ettei ole syytä edes olettaa että ei kestäisi synnytystä, joten ihan virallisesti nyt tuli papereihinkin lupa alatiesynnytykseen, JEE!!! Sitten jaaritteli kuopuksen synnytyksestä jonkin aikaa, sanoin sitten että turha sitä läpikäydä, sillä ei mulle ole traumaa jäänyt siitä vaikka aika haipakkaa olikin koko touhu. Eli tosi hyvillämielin poistuin tutkimushuoneesta:) Nyt voi ainakin jonkin aikaa turvallisin mielin olla taas:) Nyt vaan kasvatellaan mahdollisimman lähelle laskettua aikaa vauvaa!!



Helene 36+1

Unohdin liittää tuohon aikaisempaan, eikä jostain syystä huolinut sitä enää muokkaus-toiminnollakaan..





[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5132828.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/…]

Viikko tässä syyslomailtu ja sainpa ainakin jotain niistä asioista tehtyä mitä suunnittelinkin :)



Kavereilta saatuja vauvanvaatteita olen täällä urakalla pessyt, lajitellut ja silittänyt. Otin ja tein sellaisen listan, mistä näen mitä vaatteita mihinkin kokoon mulla nyt on kasassa. Ensin meinasin että onkohan ihan hullun hommaa, mutta eipä ollutkaan - juuri mitään ei nimittäin ole valmiina vastasyntyneen koossa eli alle 60cm. Nyt tiedän mitä kannattaa sitten vielä itse shoppailla netistä, kirppareilta ja kaupoista.



Mahassa potkitaan hulluun tahtiin ja yöunet jäävät siksikin aika vähiin, heräilen tosi monta kertaa yön aikana. Aina ei ole syy vauvan, mua ei aina edes kauheasti nukuta. Rinnoista on jo muutaman viikon välillä tihkunut vähän maitoa, tänä aamuna oli lakanassakin ihan märkä pieni läntti. Aika outoa minusta, olen käsittänyt että uudelleensynnyttävillä tämä olisi yleisempää.



Nivuset on olleet nyt aika hellinä eli lantion löystymistä vaivakkeena, mutta eipä juuri muuta.



Zeria: Älä yhtään nolostele siellä, mä olen kanssa ihan samanlainen hullu omaan napaan tuijottaja nykyään - ihan kirjaimellisestikin. Voin vain tuijotella pitkiäkin aikoja masun heilahduksia, silitellä kasvavaa ihmekumpua ja miettiä vauvaa päivät (ja yöt) pitkät :) Samoin kuin sä mäkin mietin että voiko olla tottakaan, nyt ovat painajaisetkin alkaneet helpottaa kun aletaan olla jo sen verran varmoilla viikoilla että pieni selviytyisi kuivallakin maalla. Se on tämä haahu-tausta ja vielä esikoinen aika merkittävä tausta tässä ihmettelyssä, luulisin. Että ihmetellään vaan yhdessä jatkossakin!



Helene: Mukavia kontrolli-kuulumisia sulla ja hienoa että pääset synnyttämään niin kuin olet toivonutkin. Ja komea pötsi sulla jo :D



Täälläkin on pohdittu influenssarokotteen ottamista, itse omistin yhden päivän netissä tutkimiselle ja kyselin neuvolan tädin pyörryksiin asti :) Luettuani monen monta tutkimusta, uutista, mielipidekirjoitusta ja suositusta (ja vaihdettuani mielipidettä asiasta sataan kertaan...) olen päätymässä - ainakin näillä näkymin - rokotteen ottamiseen.



Ratkaisevia tekijöitä olivat mielestäni seuraavat:

*vauva saa rokotteesta suojan minulta, häntä ei voitaisi rokottaa alle 6kk:n iässä

*raskaus on jo viimeisellä kolmanneksella

*rokotteen elohopeapitoisuus on sama kuin yhdessä silakassa (jotkut tätä elohopeaa pelkäävät)

*vauva syntyy tammikuussa ja tämän hetkiset ennusteet povaavat vuodenvaihteen olevan pahinta aikaa

*työskentelen koulussa ja päivittäisten kontaktieni määrä on sitä luokkaa että taudin saamiseen on "hyvät" mahdollisuudet



Kieltämättä on ollut vaikea saada tolkkua kaikista uutisista aiheeseen liittyen, useimmiten myös asiat on kerrottu hyvin puutteellisesti. Esim. kerrotaan että influennssaan kuolleista niin ja niin monta % oli raskaana olevia, mutta missään ei kerrota oliko heillä jotain perussairauksia alla. Tietenkin myös se, että terveyden- ja hyvinvointilaitoksen - joka Suomen rokotukset on hoitanut ja hankkinut - suurin rahoittaja on kyseisiä rokotteita valmistava lääkefirma, on omiaan aiheuttamaan pientä pohdintaa...



Kanadassa esim. raskaana oleville annetaan eri rokote kuin muulle väestölle, josta puuttuu yksi mahdollisesti haitallisesti vaikuttava validantti. Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole. Mutta joka tapauksessa, minä en ole lääketieteen ammattilainen ja suurimmalla osalla rokotetta kritisoivista on ns. oma lehmä ojassa jollakin tapaa, jos virallinen suositus on rokotte ottaa ja hyötyjen katsotaaan olevan mahdollisia haittoja paljon pienemmät, niin eipä tässä maallikolla enää kauheasti riitä perusteet kieltäytyä - ainakaan minun mielestäni.



No juu, tulipahan tekstiä :)



Mukavaa viikonloppua kaikille ja ihmetellään masujamme ;)



Jennuli 27+5

Viimeksi kun kirjottelin niin vaivasi se vatsakipu, no se meni onneksi sen illan aikana ohi mutta kotiinlähtö kyllä lykkääntyi päivällä ku ei oikein pystynyt istumaan; vatsa oli siis edelleen kivikova istuessa ja kaikista paras oli olla makuulleen. Muutenkin oli kauhea väsy kun se yö meni miten meni.



Helene kyseli painajaisista. Mulla niitä on aina välillä ollut ja viikonloppuna näin taas pitkästä aikaa sellaisen. Unessa synnytys alkoi pari viikkoa etuajassa ja taisi olla kunnon syöksysynnytys sillä sain vauvan todella pian syliin MUTTA MUTTA, se oli ihan hirveää; vauvalla oli TODELLA iso pää ja pienen pieni ruumis sekä raajat :'( Siis aivan luonnoton.



nau mietti verenpainettaan. Mulla oli viimeksi verenpaine 102/64 ja hemppa 117 enkä saanut mitään kommenttia kummastakaan.



zeria on nähnyt mielenkiintoisia unia; onneksi ne ovat vain unia, olet varmasti parempi äiti kuin unessasi!

Ultrissakin olet kovasti käynyt; täytyy vähän kateellisena todeta että itse olen pikkuisen nähnyt viimeksi rakenneultrassa :( Sen jälkeen on siis kaksi kertaa ultrattu; lääkäri tarvitsi "koekaniineja" uutta ultraa varten joten se oli sellaista huitomista ja näyttökin oli liian korkealla etten nähnyt kuin tummaa ruutua, toisella kertaa (lääkärineuvolakäynti) lääkäri vain nopeasti vilkaisi/tarkisti vauvan asennon, pään, vartalon ja raajat SEISOEN KUVAN EDESSÄ KOKOAJAN pienen tilan takia :(

Myös mulla lenkkarit tuntuvat yhtäkkiä tavallista tiukemmilta... Supistuksista en miekään tiedä...



Lääkärinruvola oli siis viikoilla 34+6. Vauva oli asettunut pää alaspäin ja lääkäri meinasi ettei käänny siitä enää... Ota nyt siitäkin sitten selkoa sillä lääkäri ei kuitenkaan sanonut, että pää olisi kiinnittynyt paikoilleen...

Kohdunsuu oli pehmeä ja pituus 3cm, tarkoittaneeko tuo sitten sitä ettei synnytys ole vielä lähelläkään... Epäselväksi jäi kuitenkin vauvan koko eli pituus ja paino sekä painoarviota mitä olisi odotettavissa, olisi vain ollut kiva tietää vesselin sen hetkinen koko ja arviota tulevasta... Itse en tajunnut kysellä kun olin nukkunut huonosti ja valmiiksi väsynyt :(



Itsehän olen syntynyt kaksi viikkoa etuajassa, keskimmäinen sisko syöksysynnytyksenä ja kaksoset 2vk etuajassa. Edelleen siis mietin miten omalla kohdalla käy... Vauvanhuoneessa on vielä kaikki kesken mutta on se sekin edistystä, että oon saanut vähitellen sinne tilaa ja komerossa on kaikki vauvan vaatteet lajiteltu koon mukaan pussiin josta pesen ne sitten pussi kerrallaan niin on helpompi lajitella ja viikata komeron hyllylle. Tänään onkin ollut pyykkipäivä ja olen pessyt 3 koneellista pyykkiä josta vika vajaa koneellinen oli vauvan 50-60cm vaatteita. Huomenna olisi tarkoitus jatkaa kun ei mahdu enempää kuivumaan :/

Minkä kokoisia "ensi"vaatteita olette hankkineet? Löysin kirppikseltä muutaman 50cm bodyn, sit on pari 56cm mutta suurin osa ensivaatteista on 60cm. Mietin myös minkä kokoiset vaatteet laitan sairaalakassiin valmiiksi...? Entä suositteko bodeja vai kietaissubodeja, potkuhousuja, puolipotkareita vai potkupukuja, paitoja ja housuja...? Ihan päässä rupes pyöriin siinä kun lajittelin niitä vaatteita ja samalla tein pientä invertaariota; voisin kuvitella että potkupuvut ja bodyt olisi "helpoimpia/käytännöllisempiä" vaatteita ja niitä onneksi löytyy jo näin alkuun muutamia, lisäksi potkuhousuja löytyy mutta tarvitseeko vauva niihin paidan taikka bodyn kaveriksi? Entä tarviiko pitkähihainen body housut/potkuhousut/puolipotkuhousut kaveriksi? Siis ihan kotosalla oloon tietenkin. Entä sitten vauvan peitto, pussilakana vai tavallinen lakana? Sain läjän aluslakanoita ja muita lakanoita mutta huomasin, että pussilakanoita ei ole kuin se yksi mikä tuli äitiyspakkauksessa :/ Vaippojakin pitäisi muutamia hankkia valmiiksi... Päässä todellakin pyörii kun ei oikein ole ketään keneltä kehtaisi näitä "sarjassamme hölmöjä kysymyksiä" kysyä :p

Hoitopöytäkin on vain "kyhäelmä" eli vanhasta Laulumaan laatikosta nikkaroidaan pöytä jonka päälle saimme lipaston päälle nostettavan hoitotason, pinnasänky löytyi kirppikseltä ja sekin odottaa kasaamista. Ihan siistissä kunnossa noi on mutta niissä on vain miehellä vähän tekemistä ja sitä tekemistä riittää muutenkin niin paljon, että tuntuu ettei aika meinaa millään riittää :/

Talossa on muutenkin vielä vaikka mitä tehtävää mutta se on lähinnä sellaista tehtävää mitä itse en pysty tekemään :/ eli miehellä tulee olemaan kädet täynnä töitä lähiviikkoina ja itse taas koitan kestää ahdistusta kun mitään ei tunnu tapahtuvan :p



Ahdistunut Danja, rv 36+4

Täälläkin alkaa olla olo että aika käy vähiin. Pinnasänky on vielä kasaamatta ja hoitopöytä järjestelemättä. Vauvan vaatteet sentään on jo kaapissa. 60-70cm kokoa enimmäkseen muutama pienempi. Esikoinen oli syntyessään 54cm, niin 62cm vaatteet toimi, eikä nytkään oo tullut hommattua uutena kuin yks 56cm kokopuku/haalari. Kietaisubodyt on alle 3kk ikäisellä ihan parhaita ja niiden kans puoli potkarit. Ja haalarit on näppäriä myös, mun ei tarvii montaa erillistä vaatetta ja on helppo pukea. Ja on söpön vauvamaisia :). Potkareitakin multa löytyy ja niiden alle body. Paidat on vauvoilla musta huonoja, kun ei pysy selästä paikoillaan. Ja housut on siitä huonot, kun niiden kans pitää olla sukat, jotka ei pysy kumminkaan jalassa, ei ainakaan esikoisella toiminut, niin hyvin kuin potkarit. Pussilakanantarve riippuu siitä, kuinka palelevainen vauva on. Meillä ei tyttö 3v vieläkään käytä peittoa, kun tarkenee muutenkin. Unipussit toimii monilla hyvin. Vaatteiden tarve kotona riippuu sisälämpötilasta ja vauvasta, mut kyllä varmaan talvella pitkäthihat ja housut tarvii. Ellei tosi kuuma kämppä ja hikoileva vauva oo :). Ja ohutta myssyä tuli alkuun pidettyä vauvalla ja sukkia tumppuina ettei raavi itseään.



Viikonpäästä on mulla neuvolalääkäri. Saapi nähdä onko si-rokotuksesta puhetta. Ja jännä kuulla mikä on kohdunsuun tilanne, kun välillä on ollut kauppareissuilla kovaa kipua, jossain niillä main. Ja muutenkin vaivainen olo. Esikoisesta tais lääkärissä olla sama tilanne kuin Danjalla ja lääkäri sanoi et voi syntyä koska vaan, mut käynnistettiin sitten rv42...



Ja täällä ärsyttää myös kun ei itse pysty kauheesti enää järjestelyjä tekeen ja miehellä kiirettä. Äiti tulee onneks ens viikolla autteleen. Kyllähän sitä vauvan syntymänkin jälkeen vielä pystyy juttuja tekeen, mut ois niin kiva et ois kaikki valmiina.



nau rv 34+5

Kopion tuolta marraskuisista tännekin ;D



Elikkäs vihdoin lääkärissä käyty. Painoa vauvalla arviolta 3.3kg. Eli sama kun mulla itsellä syntyessäni... ja synnyin jotakuinkin näihin aikoihin viikkoihin nähden ;) Arvioitu syntymäpaino jos menee la:han olis näillä näkymin 3.8 kg. Ihan hyvältä kuulostaa.

Kaikki tuntuis olevan hyvin, virtakset hyvät ja istukka näyttää hyvältä. Vauva liikkui taas todella hyvin ultratessa, näyttää aina parhaat "volttinsa" vaikka ei enää voltteja mahdu tekemään ;D

Alas on tullut, mutta ei kiinni ja kohdunsuu pehmennyt, kanavaa vielä jäljellä. Lääkärin mukaan mun selkävika ei estä alatie synnytystä. Mahtunee siis tulemaan ihan hyvin. Ikävä tutkimus oli kyllä... auts ja yäk! Tiedätte kelle se on tehty...



Ja rokotteesta vielä. En muista lienekkö täällä jo kertonut, mutta mä sen rokotteen päädyin ottamaan ja viime viikolla sen sain. Mulle ei itse rokotteesta tullu muita sivuoireita kun käsi kipeäksi ja nyt jälkeenpäin ajatellen saattaa rokotuksesta johtua kun niistäessä tuli mukana pikkasen verta... neuvolassa tosin olivat sitä mieltä että voipi olla ihan raskaudesta johtuvaa se.



Nyt pitää vaan keksiä sellasta tekemistä joka käynnistäis synnytyksen. Jumppaa, lenkkiä ja kaikki kolme S käyttöön. Vauva saa tulla jos on tullakseen. Tosin sairaalakassi on vielä pakattava, joten jospa sen tänään sais tehtyä.



Irish 36+6

Niin ne viimeiset viikot kuluvat urakalla.. Sitä olis toisaalta jo niin valmis synnyttämään, toisaalta taas välillä (varsinkin supistusten ollessa päällä) on ihan kauhuissaan että ei kait nyt vielä:)

IRISH, mä en meinaa enää kokeilla "kolmea ässää" tai muitakaan poppaskonsteja synnytyksen alkamiseksi, kuopukseen kun niillä ei ollut mitään vaikutusta ainakaan, olin jopa mattopyykillä tuolloin rv.41+2 ja niinhän siinä kävi, että vain uuvutin turhaan itseäni. Tosin silloin olinkin vielä "nuori" ja energiaa riitti vielä ylimenopäivinäkin, nyt ihan toista kun vaivaa ollut jos jonkinlaista koko raskauden läpi ja tälläkin hetkellä olo on ihan surkea:(

Kävin tällä viikolla ostamassa viimeiset puuttuneet vauvatavarat, pari pakkausta vaippoja lisää, tuttinauhan ja navan putsaukseen Septidin-pullon. Suurin osa tavaroista on kyllä yhäkin aivan levällään, ei vaan viitsi turhaan pölyyntymään laittaa esille kaikkea, vaikka ihan sormia syyhyttää esim.petivaatteet laittaa ensisänkyyn. Toisaalta, tässähän voi mennä vielä reippaasti yli kuukausi aikaakin..niin maltan mieleni yhä:)

Aika jännää muuten, miten tuntuu uudelleensynnyttäjät ajattelevan että KAIKKI omat synnytykset menee suunnilleen samalla kaavalla kuin edellisetkin:) Mullakin kun on niin sitkeät sikiökalvot olleet kaikissa kolmessa kerrassa, että on hiukan ennen syntymää puhkaistu synnärillä kun jo kohdunsuu auennut useamman sentin, niin ajatellut että menee tälläkin kertaa noin, mulla tuskin vedet purskahtaa missään kaupan kassalla taikka yöllä sänkyyn..Vaikka mistäs tuota lopulta voi tietää! Sama kun supparit on kaikilta alkanut hiljakseltaan niin kuvittelen nytkin ehtiväni vaikka mitä ennen synnärille siirtymistä:)

Mutta nähtäväksihän tällä kertaa jää, meneekö saman kaavan mukaisesti..

Piti jollekin vastata jotain kysymykseen, mutta se meni nyt ohi mielestä.. Jaksamisia kaikille haahuille!!



Helene 36+5

Olin aamulla normaalilla neuvola-lääkärikäynnillä ja nyt sitten saikulla ainakin viikon... Sain kiireellisen lähetteen äitiyspolille, kohdunkaula lyhentynyt kahteen senttiin ja kohdunsuu pehmennyt jonkin verran :O Itkuhan siinä pääsi, vaikka lääkäri sanoi ettei nyt hirveä hätä ole, vaan otetaan varman päälle. Soittelevat nyt sitten mulle Hyvinkäältä että koska pääsen ultraan katsottavaksi, jatkosta päätetään sitten sen perusteella. Jouduin keräilemään itseäni kyllä aika pitkään neuvolan parkkikisella enne kuin lähdin käymään töissä, piti mennä raapustamaan ohjeita sijaiselle viikoksi.



Mullahan on noita supisteluja ollut jo rviikolta 19, oon niistä aina neuvolassa sanonut mutta ovat kuitanneet ne ihan normaalina. No, toivotaan että Fabio ei ole vielä maalle hinkumassa vaan pysyy mun rakkaana vesinokkaeläimenä ens vuoden puolelle asti. Muuten oli kaikki hyvin, hb noussut 136:en ja verenpaine hyvä, painoa oli tullut 600g viikossa eli nyt yhteensä kolimisen kiloa. Kohdunpohjan korkeus oli keski- ja yläkäyrän välissä eli 27cm.



Tuntuu että vauva olis kääntynyt pää alaspäin kun potkuja tulee ylös keuhkoihin ja kylkiluihin (ei ehkä ihan tarkinta fysiologiaa), joten voihan olla että pää painaa alhaalla ja aiheuttaa siksi vähän ongelmia. Sikäli ihan kiva päästä ultraan että näkee, toivottavasti ei ole samanlaista ronkkimista muuten kuin tänään, oli nimittäin aika tuskaa...



Niin ja liikuntakielto -ainakin väliaikainen- pamahti myös, ei siis lenkille, äippäjumppaan tai painavien juttujen nostelua. Ei sillä että nyt olisin kauheasti tähänkään asti bodaillut, mutta jumppa ja kävelylenkit nyt vähän harmittavat. Ja mitenköhän mä selviän mun liikkatunneista...? Jotenkin kai, pitää muistaa vaan ottaa iisisti, sitä kun on korvaamaton vain yhdessä asiassa.



Johan oli omaa napaa kerrakseen, katsotaanpa mitä muuta piti sanoa...



Irish: vau, komeita mittoja povataan sun babylle :) Mäkin olen menossa piikille ensi viikolla, kiva kuulla ettei sulle esim. noussut kuumetta.



Nau: kiitti hyvistä vaate-vinkeistä, mä oon kans ihan amatööri tässä touhussa joten kiva kuulla mitä ja minkäkokoisia vaatteita kannattaa kerätä. Ei sillä, jokaisellahan on oma maku näiden suhteen, mä vaan en vielä tiedä mikä mun maku on, joten mielellään kuulee toisten ajatuksia ja kokemuksia.



Danja: tylsää ettet ole paljon kostunut noista ultrista, miten ne lääkärit nyt tolleen... eivät yhtään osaa kyllä ajatella tutkimusta äidin intressien kannalta ;) Sä oot organisoinut sun pyykkäyksen paljon fiksummin kuin mä, olis pitänyt tajuta lajitella heti ekalla kerralla vaatteet kokojen mukaan kun vaatteet läpi kävin. Vaan enpä tajunnut, pistin kaikki sekaisin koneeseen (siis valko- ja kirjopyykki tietty erillään) ja sitten uudestaan tiirasin kokoja kun silitin vaatteita. Homma vieläkin kesken... Äläkä nyt hermoile tekemättömistä hommista siellä, ihan hyvässä vaiheessa ootte jos on jotain päälle pantavaa vauvalle puhtaana olemassa, ettei tarvi talvikeleillä montaa viikkoa nakupellenä olla ;)





Megaviestiterkuin Jennuli 28+2

Töissä kouri mahaa aika pahasti ja vaikka kuvittelin kyseessä olevan vain ruoansulatusvaivojen oli wc käynti taas järkytys! Vuoto oli onneksi niukkaa ja vaaleaa, mutta pyysivät silti äitipolille tsekattavaksi. Siellä sitten pötköteltiin ja otettiin pienestä sydänkäyrää ja tarkastettiin ultralla että kaikki on kunnossa (huokaus, onneksi!) Istukka on edelleen sen verran alhaalla, että sieltä tuo vuoto tulee. Kovasti oli pieni taas kasvanut ja painoikin yli 1,7 kg ja köllötteli ihan poikittain. Kuitenkin nyt on riski ennenaikaiseen synnytykseen, joten kankkuun mäjäytettiin kortisonipiikki vahvistamaan pienen keuhkoja, huomenna uusiks.



Nyt olen saikulla kontrollikäynnille asti 10.11. asti ja rauhallisesti pitäisi ottaa.. Mites otat kun täällä kotona on kaikki vielä ihan kesken! Siivottavaa ja järjestettävää olis vaikka miten..



Huomenna olisi kortisoinipiikin lisäksi hammaslääkäri (en ole tainnutkaan kertoa seikkailuistani julkisen hammashuollon parissa... No se kesti aikansa, nyt olen yksityisen hampilääkärin onnellinen asiakas..) Ja maanantaina sikanuhapiikki, että siis piikkiä piikin perään...



Tämä nyt oli taas omanapainen viesti, palaan jossain vaiheessa paremmalla ajalla lukemaan ja kommentoimaan teidän muiden metkuja.



Voikaa hyvin



T: Säikähtänyt Zeria ja Sylvesteri rv 31+3

pitkästä aikaa :D



Danja, Helene ja Irish, voi että kun te ootte jo kohta synnyttämässä, wow ihanaa - täällä ollaan kateellisena! Voimia ja hyviä vointeja loppusuoralle :D



Danjalle vielä, että juuh noi kietasubodyt on parhaimpia ja niiden kanssa alaosa tai potkari jossa sukkaosa valmiina (tai miten se nyt sanotaan) - on kaikista kätevin! Myös yöpuvut kannattaa ostaa tommosina missä jalkaosa mukana, kun tosiaan ne sukat ei tod pysy jalassa :D



Zeria, pelästytti varmaan toden teolla, ymmärrettävää juuh! Onneksi kaikki oli kumminkin hyvin ja nyt iisisti sitten :)! Järjestelet aina vähän päivässä ja päivä kerrallaan... Zemppiä ja ihania vointeja!



Jennulille myös, rauhallista menoa siellä ja parhaita vointeja :D! Ja kiitos onnitteluista ja onnea myös teille poitsusta!! Ihanaa!!



Kopioin tähän mun kuulumiset tuolta huhtisista, koska ei mulle tän kummempaa tällähetkellä kuulu ja halusin kumminkin tulla välillä teitäkin moikkaa :D - ja kuolaa kun ootte jo niin ihanan pitkällä kaikki ;D



TÄÄLLÄ voidaan huokaista, ei tarvi enää miettiä tuota ärsyttävää sikainfluenssa rokotusta sitten pätkän vertaa - HUOH helpotus! Kävin siis pari tuntia sitten ottamassa rokotteen... Vähän niinkuin pakon sanelemana, kun on toi astmakin ja töissä asiakaspalvelutehtävissä Helsingin keskustassa... Ja esikoinen koulussa... Eli tosiaan ei paljon vois vältellä tautia! Ei voi muuta kuin toivoa ettei vauvalle tule mitään... Tänään alettiin rokotuksia jakamaan tossa meidän neuvolassa täällä Pohjoishelsingissä ja 60 raskaana olevaa oli ottanut sen siihen mennessä kun kävin kolmen aikaan...



Muuten kaikki myös jees :)! Mun maha on vaan kasvanut nyt reilun viikon aikana ihan hirveesti ja siis on nyt paljon isompi kun esikoisen kanssa tähän aikaan :O - ainakin muistaakseni... Onkohan poitsu nyt vetässy taas jonkun viikon pyrähdyksen :D! Saa nähdä ehtiikö kasvaa "eteenpäin" yhteensä sen 10pvä, koska silloin vaihtuu virallisestikin laskettuaika... Nyt on siis kasvanut 6pvä etiäpäin! Mutta emmä kyllä täältä huhtisista lähde, vaikka la muuttuiskin - en suostu ;D



Ihanaa kirpsakkaa syksyä kaikille ja voikaa hyvin!



fantasy&hope rv18+6 = ultran mukaan!

Eli peruskäynti ja kaikki kunnossa, paitsi 2vko sitten otettu streptokokkinäyte oli positiivinen. Kävi terkka kysymässä lääkäriltä miten on sen antibioottikuurin kanssa, mutta lääkäri oli sitä mieltä että vasta synnytyksessä annetaan sitten. Kuulema turhaa nyt syödä yksi kuuri ja jos strepto ehtii uusia niin joutuu kuitenkin ottaa lisää synnärillä. Minusta tuo oli käsittämätön kommentti lääkäriltä, varsinkin kun on noita supistuksia ollut (ja syyllinen saattaa olla streptokokki) niin eikö tuota kannattaisi jo nyt etukäteen hoitaa! Mutta en siis reseptiä saanut:( Miehelle sitten kun kerroin tuosta, niin hän miehenä kun ihan ulalla mikä tuollainen strepto edes on, kysyi ensimmäisenä että mistäs minä olen sellaisen hankkinut(ajatteli heti että se liittyy jotenkin seksitauteihin!) mutta kun kerroin tuosta niin tajusi onneksi:) Oli vaan niin hassu koko tilanne, kun toinen ihan ulalla asioista:)

ZERIA, taatusti säikähdit tuota, onneksi sulla noin paljon viikkoja joka tapauksessa, että ei suurempia hätiä luulisi tulevan vaikka pieni syntyisikin. Vaikka kaikki me varmasti halutaan pitää vauvat sisällä mahdollisimman turvallisille viikoille saakka.

FANTASY, turhaan kadehdit meitä loppusuoralaisia, on nää vaivat senverran pahoja itse jokaisella, vaikka onhan tässä hyvä puoli se, että valoa näkyy jo tunnelin päässä:) Ja perästä tuutte sitten joka tapauksessa tekin puoliväliläiset:)



Mutta, taas etoo ja oksettaa, oli muuten mielenkiintoista että painoa oli 2vko aikana tullut puoli kiloa, vaikka en taatusti ainakaan ravintoa ole saanut tuon edestä, lienee nesteen kertymistä hiljakseen, kunpa ei tulisi mitään kauhu-turvotuksia ainakaan tähän loppuun, on tällaisenaankin tarpeeksi jäykkis olo..



Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!!



Helene 37+0