Ehdota lempeää koiraa, jolla turkki, joka ei karvoita koko kämppää!

yleistää. Itse en tuota Cairnia aiemmin ehdottanut, mutta meillä oli Cairn 14 vuotta. Kesti pikkuveljeni syntymän ja minun lapsuuden vilkkauden ilman, että ikinä elämänsä aikana ketään ihmistä puri. Poikakoira kun oli, niin aika machohan se oli isompia koiria kohdatessa ja pissikin joskus sisälle, mutta maailman lempein koira lasten ja aikuisten parissa.

Cairnterrieri

Kaikki terrierit ovat ärhäköitä ja kouluttamattomina niistä voi tulla ilkeitä pomottajia. Lisäksi nuo hyväkkäät pissiä lirauttelevat sisälle.

aikoinaan 3800 markkaa. Oli ihan hyvältä kasvattajalta ja näyttelyynkin olisi kelvannut, vaan ei koskaan viety.

Nykyään olen nähnyt myytävän noin 500-1000 eurolla.

juu komppaan vehnäterrieriä. Ei lähde karvaa kuin leikkaamalla tai harjaamalla ja muutenkin ihanan pehmoinen silittää ja turkki ei tule "tahmeaksi", niinkuin useimmilla muilla roduilla. Perusterveitä taitavat suurimmaksi osaksi olla myöskin.

Luonteeltaan todellakin lempeä, herttainen. Jopa leikkaamattomalla uroksella empatiakykyä ja hoivaviettiä runsain mitoin. Verraten entiseen westie narttuun niin todella pehmoinen terrieriksi, terrieri ominaisuudet näkyy lähinnä omana ajatteluna ja lähtee kyllä etsimään seikkailuja jos ei riittävästi viihdykettä kotipihalla ole.HUOM! erittäin aktiivinen ja energinen! tarvitsee aikaa ja energiaa, luovaa ajattelua koulutukseen.

ole niin kovaa metsästysviettiä ja sopivat myös kaupunkiasuntoon!

Nyt tiedän ruveta säästämään ja katselemaan eri kasvattajia.

Ei ole näin äkkiseltään ihan noin paljoa pistää kerralla rahaa, mutta hetkisen kun säästän niin saan kyllä tuon summan kasaan.

Ja tiedän että koirista tulee muitakin kuluja, koiranruokaan on kyllä varaa ja pikkaisen jos pistän sivuun joka kuukausi koiraa varten niin on sitten rahaa vaikka äkillisesti sairastuisi, mutta tällä hetkellä ei siis ole tuhatta euroa kerralla maksaa. Ei ole kuitenkaan mikään kiire koiran hankinnan kanssa niin ehdin säästää ja löytää sopivan kasvattajan ja sopivan koiran minulle

aikoinaan 3800 markkaa. Oli ihan hyvältä kasvattajalta ja näyttelyynkin olisi kelvannut, vaan ei koskaan viety.

Nykyään olen nähnyt myytävän noin 500-1000 eurolla.

tai sitten kohdalleni on osunut juuri ne neuroottisimmat yksilöt. Ehdottaisin suomenlapinkoiraa. Se on herttainen, älykäs ja viksu :-) Karva tosin aika villava.

haksahdin ja saatiin sitten dominoiva jääräpää.(meillä siis puuterihuisku.) Mittelöä asemasta aamusta iltaan ja kun en enää jaksanut, rouskutteli sitten mua ja lapsia, jos mentiin väärällä tyylillä lähelle. Ehkä oli se "mätä omena", mutta mulla meni maku koiriin vuosikausiksi.

Haluat koirallasi olevan turkki mutta ehdotanpa minäkin huvikseni. Karvaa ei todellakaan lähde, ihanan ystävällinen (joskus liiankin:)), energiaa piisaa mutta ei välttämättä tarvi pitkiä lenkkejä vaan pöyhköttää omiin nimiinsä, suht helppo kouluttaa. Kiinis on perheeseensä kiintyvä eikä välttämättä vieraista niin perusta. Ei ole kuitenkan vihainen vaan vetäytyy taka-alalle. Meidän kiinis on kyllä niin sosiaalistettu ettei paljon vieraista välitä vaan menee häntä heiluen tervehtimään. Kiinanharjakoirista on myös karvallinen versio, puuterihuisku. Karva on pumpulimaista ja käsittääkseni niistäkään ei hirveästi sitä karvaa lähde. Korjatkaa jos olen väärässä. Ainut rasittavuus tässä rodussa on ainainen kyljessä kyyhöttäminen:) Joka paikkaan pitää kipittää perässä. Välillä rasittaa kun koira tunkee joka rakoon ja tuntuu olevan hieman mustasukkainen jos makoilemme mieheni kanssa sohvalla:) Ei kuitenkaan ole vihainen vaan tunkee väkisin väliin ja jos sen komentaa pois koira mulkoilee kulmiensa alta.

irtoavaa turkkia. Tämän ymmärrän kyllä, minulla on ollut lemmikkejä aina.



Kysyin vain vähän karvoittavia koiria, sellaisia, jotka eivät karvoita koko kämppää.



T: Ap, joka kiittää uusista ehdotuksista!

Aivan ihana nallekarhu, iloinen, oppivainen ja touhukas. Ainakin omani rakastaa rapsuttelua ja silittelyä, ja on kovin sosiaalinen.

Vaatii tosin aktiivisen kodin, eli ei sovellu pelkäksi sohvan koristeeksi.



http://www.vesikoirat.fi/espanjanvesikoira.html

Lisään vielä Espanjan vesikoirasta, että karvaa ei lähde lainkaan. Ihan pentuna löysin muutaman villaisen karvapalleron lattialta, mutta sen jälkeen en karvan karvaa.

Aivan ihana nallekarhu, iloinen, oppivainen ja touhukas. Ainakin omani rakastaa rapsuttelua ja silittelyä, ja on kovin sosiaalinen.

Vaatii tosin aktiivisen kodin, eli ei sovellu pelkäksi sohvan koristeeksi.

<a href="http://www.vesikoirat.fi/espanjanvesikoira.html" alt="http://www.vesikoirat.fi/espanjanvesikoira.html">http://www.vesikoirat.fi/espanjanvesikoira.html</a&gt;

vesikoira tai sitten tuo jonkun mainitsema bonita.

eli glen of imaalinterrieri.

Dogeissa on mutulla keskivertoa enemmän sekopäitä... Tietty voi olla, että kun olen joutunut sellaisen puremaksi, en ole ihan objektiivinen.



Vesikoira on taas aivan ihana. Kannattaa vaan olla tarkka mistä moisen koiran ottaa. Ja varmistaa että vanhemmat ja linja on terve. Ja karvaa ei todellakaan lähde muuta kuin ajamalla.



Itse olen ihastunut Barbettiin, ehkä meille sellainen vielä joskus tulee.



Kahdesta kiinanharjakoirastakin on kokemusta. Toinen jouduttiin lopettamaan ikävän onnettomuuden vuoksi, josta leikkauksista huolimatta ei selviytynyt. Toinen oli taas niin pahasti kaikelle allerginen, pölystä lähtien, että emme voineet sitä pitää. :-( Eka harja oli mieletön luonne, toinen melko kusipäinen (johtuen ehkä sen kokonaisvaltaisesta huonosta olosta, mene ja tiedä) Mutta harja meidän perheeseen joskus taas tulee. Nyt kaksi koiraa ja kolmanteen en ole saanut lupaa...

haksahdin ja saatiin sitten dominoiva jääräpää.(meillä siis puuterihuisku.) Mittelöä asemasta aamusta iltaan ja kun en enää jaksanut, rouskutteli sitten mua ja lapsia, jos mentiin väärällä tyylillä lähelle. Ehkä oli se "mätä omena", mutta mulla meni maku koiriin vuosikausiksi.

Tuo meidän tapaus on kyllä erittäin herttainen ja mahtava tapaus. Mutta joka lajiinhan niitä "mätiä omenoita" mahtuu.

suosittelen minäkin. Meillä keskikokoinen snautseri (narttu) ja on luonteeltaan maailman kiltein ja lapsirakkain. Koulutus ei yhtään sen vaikeampaan kuin edellisen koiran joka oli spanieli.

Meillä oli sellainen tyttökoira kun olin itse lapsi ja nyt vanhemmillani on toinen, uros. Aivan ihania koiria, eivätkä mielestäni tiputa juurikaan karvaa. Turkki tosin vaatii hoitoa, koska pehmeänä karvana se takkuuntuu jos ei harjaa.



http://www.petsie.fi/koirat/l%C3%B6wchen/

lempeitä ja ihania :)

Yleensä hintahaarukka on n. 1000-1400 euroa.



Ei rekisterissä olevat villakoirat eli ei puhdasrotuiset maksavat sitten n. 500-800 euroa.

On nyt 5v. Tosi reipas ja todellakin jaksaa pitkiä lenkkejä. Villakoiralla on pitkät kintut. Turkkia en hoida itse vaan vien koirakampaamoon noin 10vkon välein. Karvaa ei lähde. Meille koira tuli kun nuorin lapsi oli 3 vuotias. Ehkä se oli liian aikaisin kun raju pikkupoika ei aina ymmärtänyt että koira on pieni eikä se kestä rajuja leikkejä. Meidän villakoira meinaan pelkää pieniä lapsia. Muuten on kyllä mainio koira. Helppo, siisti ja älykäs. Oppii temppuja yms. Suosittelen. Meillä on musta ja siinä ei näy sitten likakaan.

kääpiövillakoira, on aivan mielettömän helppoa tapaus, kouluttaminen on todella helppoa, ne todella tykkää oppia juttuja. Vaikka on pieni, jaksaa lenkkeillä paljon, ja on siitä taas kiitollinen, ettei ole pakko tehdä pitkiä lenkkejä :)



Karvaa ei tosiaan lähde yhtään itsekseen, vain harjaan jää, joten missään ei pöllyä karvat. Tämä maksoi 1400.