Subjektiivisen päivähoito-oikeudet vastustajat:

oletuksia koulutuksestani ja ammatistani. Olen koulutukseltani kauppatieteen maisteri ja olen myös hakenut - ja saanut - töitä.

Liioittelet todella paljon työnhakuun kuluttamaasi aikaa tai sitten olet muuten vain "hukassa".

niin kaikki eivät tosiaan hae mitään alepan kassa- ja iss:n siivous-duuneja. Ja niihin vähän vaativampien hommien hakemiseen täytyy kyllä keskittyä ja hakemukseen tekoon satsata.

ap

Elämän voi tehdä juurikin noin vaikeaksi ihan itse.

VAIN työssäkäyville ja opiskelijoille! Ei masentunut parane sillä, että on yksin kotona.

Vaan lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen ja iloiseen leikkiin ikätovereiden kanssa! Masentunut ei sitä pysty tarjoamaan. Masennuksesta ei kuntoudu hetkessä. Sen ajanko lasten vain pitäisi katsella sitä masentunutta äitiä kaikki päivät ja tuntea olonsa kurjaksi? Vaikka vanhustenhoidosta kuinka säästetään, niin niin kauan kuin verovaroja syydetään esim. kulttuurin tai huippu-urheilun tukemiseen, ei lapsista saa säästää euroakaan!

ja paljon tärkeämpää olisi tarjota perheelle kokonaisvaltaisempaa tukea, kuin päivähoito ratkaisuna kaikkeen.

Toisekseen, mä en oikeasti tunne yhtäkään lasta, joka olisi päivähoidosta innoissaan. En siis oikeasti yhtäkään, vaikka omanikin on ollut sekä pph:lla että pk:ssa. Aina jos lapset saa päättää, ovat mieluummin jääneet kotiin, naapurin lapset on meidän omilta kyselleet kun olen ollut äitiyslomalla, ja isommat kotona, että SAAKO teidän lapset oikeasti olla kotona, vaikka teillä on vauva? Kun oma äiti on heile sanonut, ettei jaksa isompia kotona, vaan haluaa olla vauvan kanssa kahden jne.

ja paljon tärkeämpää olisi tarjota perheelle kokonaisvaltaisempaa tukea, kuin päivähoito ratkaisuna kaikkeen.

Toisekseen, mä en oikeasti tunne yhtäkään lasta, joka olisi päivähoidosta innoissaan. En siis oikeasti yhtäkään, vaikka omanikin on ollut sekä pph:lla että pk:ssa.

Lapset menivät nyt hoitoon kun minä menin töihin, lapsilla ikää 4v ja 2v. Tähän asti 4v on käynyt kerhossa kahdesti viikossa, perhekahvilassa, puistoissa jne.

4v oikeasti on suuttunut kun minulla on ollut arkivapaa ja olen sanonut että on vapaapäivä! Hän on jo ystävystynyt monen lapsen kanssa päiväkodissa ja haluaa päästä leikkimään heidän kanssaan. Päiväkodissa kun saa rakentaa pitkiä leikkejä, kerhossa on kovin vähän aikaa vapaalle leikille. 2v:kin menee mielellään omaan ryhmäänsä, hän on aina ollut joustava ja luottavainen. Kavereiden kanssa hän ei tietenkään vielä leiki, mutta hoitajista tykkää.

Enkä usko että meillä niin kamalaa on että lapset sen takia pitävät päiväkodista ;) Siellä vain on kavereita, kivoja leluja, mukavat hoitajat ja upea piha. Etenkin ulkoleikeistä 4v juuri pitää, koska täällä on todella surkeat puistot, joissa ei juuri käy ketään. Joten päiväkodin piha on kuin huvipuisto hänelle :D

ja paljon tärkeämpää olisi tarjota perheelle kokonaisvaltaisempaa tukea, kuin päivähoito ratkaisuna kaikkeen.

Toisekseen, mä en oikeasti tunne yhtäkään lasta, joka olisi päivähoidosta innoissaan. En siis oikeasti yhtäkään, vaikka omanikin on ollut sekä pph:lla että pk:ssa.

Lapset menivät nyt hoitoon kun minä menin töihin, lapsilla ikää 4v ja 2v. Tähän asti 4v on käynyt kerhossa kahdesti viikossa, perhekahvilassa, puistoissa jne.

4v oikeasti on suuttunut kun minulla on ollut arkivapaa ja olen sanonut että on vapaapäivä! Hän on jo ystävystynyt monen lapsen kanssa päiväkodissa ja haluaa päästä leikkimään heidän kanssaan. Päiväkodissa kun saa rakentaa pitkiä leikkejä, kerhossa on kovin vähän aikaa vapaalle leikille. 2v:kin menee mielellään omaan ryhmäänsä, hän on aina ollut joustava ja luottavainen. Kavereiden kanssa hän ei tietenkään vielä leiki, mutta hoitajista tykkää.

Enkä usko että meillä niin kamalaa on että lapset sen takia pitävät päiväkodista ;) Siellä vain on kavereita, kivoja leluja, mukavat hoitajat ja upea piha. Etenkin ulkoleikeistä 4v juuri pitää, koska täällä on todella surkeat puistot, joissa ei juuri käy ketään. Joten päiväkodin piha on kuin huvipuisto hänelle :D

Piti vielä jatkaa, että kokonaisvaltainen tuki kuulostaa hyvältä, mutta se on kalliimpi vaihtoehto kuin jo valmiina oleva, toimiva tukimuoto eli päiväkoti. Ja yksikään kodinhoitaja ei muutu ikäseuraksi lapsille.

on ihan innoissaan päivähoitopaikastaan (pph).

Kaverit ovat tärkeitä, ja häntä harmittaa, jos ei heitä näe. Meillä on useampi kilometri lähimpään puistoon, eikä autoa käytössä miehen työaikana. Pihapiirissä ei ole pahemmin samanikäisiä, eikä tosiaan niitä leikkipaikkoja. Enkä minä enää tässä vaiheessa mahani kanssa jaksa päivittäin kävellä lapsen pyöräillessä (oma pyöräily ei oiken onnistu; ja kevyemmin on käsketty muutenkin ottaa).

Ja oli esikoinen innoissaan hoitopaikasta jo ennen raskauttanikin. Alkuun olin häntä aina hakemassa heti päikkäreiden jälkeen, jos pääsin töistä aikaisin. Mutta muutaman itkupotkuraivarin jälkeen tuumasin, että parempi tehdä seuraavan päivän valmistelut töissä ja hakea lapsi möyhemmin hoidosta. Näin hän sai rauhassa leikkiä pihalla kavereiden kanssa. Ja minä sain keskittyä iltaisin kotitöihin ja lapsen ja miehen huomioimiseen töiden sijaan.

VAIN työssäkäyville ja opiskelijoille! Ei masentunut parane sillä, että on yksin kotona.

Itsellä todettu vaikea/keskivaikea masennus toisen vakavan sairauden aiheuttamana. Tein puolikasta virkaa, kun lapset ensimmäisen kerran menivät 3- ja 4- vuotiaina päiväkotiin vuosi sitten. Sinnittelin näin puoli vuotta, sitten jouduin sairauden takia saikulle, sain päälle masennuksen ja edelleen sinnittelin puoli vuotta samalla systeemillä. Nyt lapset ovat olleet elokuusta asti kokopäivähoidossa. Itse käyn terapiassa kerran viikossa sekä kuntoutan itseäni tuon toisen sairauden takia muuten eli liikkumalla, fysioterapialla yms. Tällä tavalla kykenen paranemaan. Lisäksi pystyn olemaan illat lasten ja mieheni kanssa n. klo 15 eteenpäin, koskapa olen hoitanut kuntoutusasiat jo päivällä.

Mielestäni tämä on paljon parempi ratkaisu, kuin että yrittäisin sairaslomalla ja lisäksi masentuneena hoitaa lapseni yksin päivät kotona (lapsillakin olisi varmaan tosi hauskaa) ja illat menisivät sitten itseni hoitamiseen, kun mies pääsee kotiin. Toiveissa olisi, että ensi syksyyn mennessä paranen ja tuleva eskarilainen käy vain eskarissa ja nuorempi vaikka päiväkerhossa ja minä jatkan puolikkaan tekemistä.

Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia, kuin ne av-laisista tuntuvat. Musta-valkoisuus elää tällä palstalla todella voimakkaana.

Kannatan subjektiivista oikeutta mutta tuo on kyllä jo melko paksua, että joka päivä 8-15 ;) Ei niitä haastatteluja kyllä lennosta soiteta tyyliin aamukasilta että tuletko tunnin päästä. Sen voi ihan omien mahdollisuuksien mukaan sopia eli puhelimessa selittää, että olen tänään lasten kanssa kotona mutta huomenna järjestyy. Tuon jo väärinkäyttöä, sanoisin.

Hienoa, että tiedät jokaisen työttömän tilanteen ja jokaisen työnantajan toimintamallin.

Olin itse työttömänä ja lapset oli hoidossa. Haastattelukutsuja tuli 2-4 tunnin varoitusajalla. Haastetelut olivat samana päivänä. Jollei sopinut, niin se oli minun ongelmani. Heillä oli kyllä runsaasti ihmisiä, jotka pääsivät samana päivänä. Työtön ei voi sanella ehtoja.

Kun työpaikkaa ei irronnut, menin työkkärin kurssille, jolle pääsystä ilmoitettiin 5pv ennen kurssin alkua. Kurssiin sisältyi harjoittelua ja kurssin jälkeen työllistyin harjoittelupaikkaani. Ei olisi onnistunut, ellei lapsilla olisi ollut hoitopaikkaa valmiina.

Sitä paitsi kaikki haastattelut alkoivat aina "onko lapsilla hoitopaikkaa valmiina"? Ei kukaan olisi ottanut vakavasti kolmen alle kouluikäisen äitiä, joka olisi vakuuttanut "ei ole mutta saan varmasti..."

Tein opettajan sijaisuuksia vuoden verran. Työkeikat oli 1pv-3kk. Yhden päivän keikkaan ei todellakaan auttanut sanoa, että joo huomenna voin tulla. Sori vaan, tarve on tänään. Ja usein ne pitkät pätkät tuli sen myötä, että oli sen yhden päivän ollut, ja varsinaisen työntekijän sairasloma tms. jatkui.

Kesällekin kun työkkäriin ilmottauduin kokopäiväisesti työttömäksi, oli virkailija erittäin vihainen, kun sanoin, että lapsikin on heinäkuun lomalla. Ei kuulemma olisi saanut olla (vaikka minulla oli ammattisuoja kesän ajan, eikä opetushommia todellakaan ole kesällä tarjolla).

Että ei todellakaan olisi homma onnistunut, jos lapsella ei olisi ollut kokopäiväistä hoitopaikkaa. Ja jos en olisi näitä keikkoja tehnyt, en olisi nykyistä virkaani saanut. Uudelle paikkakunnalle olimme juuri muuttaneet, ja itsensä tunnetuksi tekeminen oli äärimmäisen tärkeää, koska täällä on järjetön ylitarjonta alani opettajista.

Hienoa, että tiedät jokaisen työttömän tilanteen ja jokaisen työnantajan toimintamallin.

Olin itse työttömänä ja lapset oli hoidossa. Haastattelukutsuja tuli 2-4 tunnin varoitusajalla. Haastetelut olivat samana päivänä. Jollei sopinut, niin se oli minun ongelmani. Heillä oli kyllä runsaasti ihmisiä, jotka pääsivät samana päivänä. Työtön ei voi sanella ehtoja.

saman päivän aamuna, jolloin täytyisi ottaa työ vastaan, ei minulle ainakaan niitä työpaikkoja sillä tavalla "jaeta" että soitetaan työhön näkemättä ja kuulematta pelkkien hakemusten perusteella.



Jos on ilmoittanut olevansa valmis tekemään sijaisuuksia, on esim. minulla ollut se ensimmäinen käynti toimistossa, jossa asiat sovittu, soitto voi sitten tulla sijaisuuteen, harvemmin samaksi päiväksi. Itse en kannata sijaisuuksia jos ei n. pari viikkoa kerry kuukaudessa.



Usein itse sijaisuuteen palkkaava työpaikan vastuuhenkilö haluaa nähdä ja keskustella henkilökontaisesti millaisen ihmisen ottaa, -ei heti jä äkkiä tänne, kunhan saa jonkun.



Olen kai niitä harvoja kun täällä lukee äitien kirjoittamana, joka voi kirjoittaa työhakemuksia viemättä lapsia päivähoitoon. Olen päässyt työhaastatteluun kerran tuttuni tullessa kahdeksi tunniksi kyläilemään ja hoitamaan lapset ja kolmella kerralla sain muuten järjestymään, yhden lapsista otin mukaan kaksi kertaa.

mulla on erikoisemman alan korkeakoulututkinto kuin sulla ja sikäli vähemmän paikkoja, mihin voin hakea. (Erikoisemmalla en tarkoita parempaa, vaan että alan töitä on hyvinäkin aikoina vähemmän tyrkyllä kuin ekonomeille ja niitä täytyy suhteilla kaivaa esiin.)

Mulla on silti yli 10 v oman alan työhistoriaa takana. Ja edessäkin, toivon mukaan.

Kyllä mulla menee varmaan vähintään 4 h aikaa jokaiseen hakemukseen, minkä teen. Mietin huolella enkä copy-pastea edes ansioluetteloa siltenään hakemuksesta toiseen, vaan painotan sitäkin.

Olen hakenut nyt kuukaudessa ehkä 4 työpaikkaa, kaikkia mihin voin. Plus levittänyt verkostoihin sanaa, että olen työnhaussa.

ap

oletuksia koulutuksestani ja ammatistani. Olen koulutukseltani kauppatieteen maisteri ja olen myös hakenut - ja saanut - töitä.

Liioittelet todella paljon työnhakuun kuluttamaasi aikaa tai sitten olet muuten vain "hukassa".

niin kaikki eivät tosiaan hae mitään alepan kassa- ja iss:n siivous-duuneja. Ja niihin vähän vaativampien hommien hakemiseen täytyy kyllä keskittyä ja hakemukseen tekoon satsata.

ap

Elämän voi tehdä juurikin noin vaikeaksi ihan itse.

onko lapsilla hoitopaikka, ja olen onneksi voinut vastata, että on kyllä.



Ja työkkärissäkin sitä kysyttiin.



ap

näyttämässä naamaa, todistuksia jne. ensin ja sen jälkeen on soitettu, myös samoina päivinä. On siis pari eri paikkaa, mihin teen.

Mä toivon, että kun nyt oon näitä lyhempiä tehnyt ja osottautunut hyväksi + luotettavaksi (ja ainakin sellaiseksi että on soitettu uudestaankin), niin alkaa tippumaan niitä pidempiäkin, edes muutaman viikon pätkiä.

Mulla ei ole lähellä mummoja tai muita, jotka voisivat päivällä katsoa lapsia, jos tulee äkkilähtö, joten mun on luotettava kunnalliseen hoitoon vaan.

ap

saman päivän aamuna, jolloin täytyisi ottaa työ vastaan, ei minulle ainakaan niitä työpaikkoja sillä tavalla "jaeta" että soitetaan työhön näkemättä ja kuulematta pelkkien hakemusten perusteella.

Jos on ilmoittanut olevansa valmis tekemään sijaisuuksia, on esim. minulla ollut se ensimmäinen käynti toimistossa, jossa asiat sovittu, soitto voi sitten tulla sijaisuuteen, harvemmin samaksi päiväksi. Itse en kannata sijaisuuksia jos ei n. pari viikkoa kerry kuukaudessa.

Usein itse sijaisuuteen palkkaava työpaikan vastuuhenkilö haluaa nähdä ja keskustella henkilökontaisesti millaisen ihmisen ottaa, -ei heti jä äkkiä tänne, kunhan saa jonkun.

Olen kai niitä harvoja kun täällä lukee äitien kirjoittamana, joka voi kirjoittaa työhakemuksia viemättä lapsia päivähoitoon. Olen päässyt työhaastatteluun kerran tuttuni tullessa kahdeksi tunniksi kyläilemään ja hoitamaan lapset ja kolmella kerralla sain muuten järjestymään, yhden lapsista otin mukaan kaksi kertaa.

kun puhutaan kokopäivähoidosta.

Maahanmuuttajien lapsille ja niille, jotka esim. puheenkehityksen vuoksi tarvitsevat päivähoitoa, voisi olla oikeus osapäivä- tai kerhopaikkaan.

Kotona vauvalomailevilta ja hoitovapaalaisilta pitäisi hoitopaikat ottaa pois. Työttömien ym. epäsäännöllisesti hoitoa tarvitsevien varalle voisi varata oman päiväkodin avustamaan tilannetta, jolloin haetaan töitä tai työllistytään. Lapsilla olisi silloin varma hoitopaikka heti kun työ alkaa ja vakipaikkaa aivan kodin läheltä ei ole vielä löytynyt.

Minusta päivähoito-oikeus tulee olla vain niillä vanhemmilla, jotka käyvät töissä tai opiskelevat.

Äidin masennus, raskauden vaivat, vauva kotona tms. eivät ole syy päivähoitopaikkaan vaan nuo asiat pitää hoitaa muulla tavalla.

Ennen oli näitä kodinhoitajia, jotka menivät apuun lapsiperheisiin ja vanhuksille. Mä palauttaisin tuon ammattikunnan takaisin.

paikat niitä tarvitseville ja jos virikepaikan haluaa, siitä pitäisi maksaa todelliset kulut eli 900 eur/kk/paikka.



Diagnoosityyppien (äidit tai lapset) on helppo esittää lääkärin tai muun asiantuntijan todistus, että hoitoa tarvitaan.

tuotti tulosta, eli sain sen paikan!



Kannatti siis olla maailman hitain :-).



ap, 12.10. alkaen ei enää keikkatyöläinen :-)

...Joskus oon käynyt kirpparilla, että saa rauhassa kiertää, joskus laittanut pieneksi jääneitä vaatteita huuto.nettiin myyntiin (ja tienannut nyt kuukaudessa jo 400 e sillä). Muuten se kaikki olisi pois joko mun yöunista tai perheen yhteisestä ajasta.

Aika paksua, vai eikö ap tajua? Hän vie lapset hoitoon jotta ehtii mm. laittaa kamaa huuto.nettiin. Muuten se olisi pois perheen yhteisestä ajasta. No eikös se sitten tällä hetkellä ole pois perheen yhteisestä ajasta? Jos ei veisi hoitoon kun ei hoitoa tarvitse, voisi olla niiden lasten kanssa kotona yhdessä? Kyllä sitä paivän aikana ehtii pari kohdetta huutikseenkin laittaa lastenkin kanssa, jos ei halua tehdä sitä illalla perheen yhteisenä aikana. Ja kylä mä ainakin pääasiassa listailen juttuja kun lapset ovat menneet illalla nukkumaan.

Mitäs itekin menen tätä kirjoittamaan, kun nousee taas tää sama paska ylemmäs...

Mitäs itekin menen tätä kirjoittamaan, kun nousee taas tää sama paska ylemmäs...

Jos on jäänyt tunti ym. aikaa, on ollut päiväkodin päiväuniaika, tai joku miettimishetki, niin olen voinut tehdä. En niin, että vien hoitoon vain sen takia, että saan huuto.nettiin tavaraa.

Olen laittanut huutikseen lasten aikana, siitä tulee kauhea riita (eivät halua luopua vanhoista vaatteistaan) tai tunkevat kuviin... Illalla taas väsyttää jo.

Nyt kun työllistyin, niin se on taas sitä ilta-laittoa sitten.

Mikään ei pilaa mun mieltäni tänään!

ap

...Joskus oon käynyt kirpparilla, että saa rauhassa kiertää, joskus laittanut pieneksi jääneitä vaatteita huuto.nettiin myyntiin (ja tienannut nyt kuukaudessa jo 400 e sillä). Muuten se kaikki olisi pois joko mun yöunista tai perheen yhteisestä ajasta.

Aika paksua, vai eikö ap tajua? Hän vie lapset hoitoon jotta ehtii mm. laittaa kamaa huuto.nettiin. Muuten se olisi pois perheen yhteisestä ajasta. No eikös se sitten tällä hetkellä ole pois perheen yhteisestä ajasta? Jos ei veisi hoitoon kun ei hoitoa tarvitse, voisi olla niiden lasten kanssa kotona yhdessä? Kyllä sitä paivän aikana ehtii pari kohdetta huutikseenkin laittaa lastenkin kanssa, jos ei halua tehdä sitä illalla perheen yhteisenä aikana. Ja kylä mä ainakin pääasiassa listailen juttuja kun lapset ovat menneet illalla nukkumaan.

ei enää suosita päiväkotihoitoa puheenkehityksen viivästykseen. Meteli on niin iso, että lapsi ei erota eri sanoja.

Kertoi, että tästä on joku uusi tutkimuskin. Mutta vanhankansan puheterapeuti yleensä suosittelee vielä päiväkotia.

Niin ja tietenkin siinä tilanteessa, että äidit yleensä haluavat lapsen hoitoon.

Tyhmänä kysyn, joten joku voisi valaista. Suuri ryhmä jossa paljon lapsia ja jokainen puhuu tavallaan, on r-, s-, ja l-vikoja yms. Hirveä meteli ja hälinä, miten se edesauttaa kielenkehitystä?