leikkipuistokiusattu ÄITI

Kerrankin joku jaksaa puolustaa muitakin kuin omaa ikäryhmää tai muuta "erillaista"

Huomaa kuka täällä on kehitykseltään aikuinen.

Ja ihanaa että sinulla on itsetunto kohillaan:)

Se on myös kasvatuksessa todella hyvä asia!

virheistä, kertoo minun olevat megahuono äiti. Niin ja hirveä teinipissis..

Juuh.

kiitos hyvistä vinkeistä:) sitä ite sit vanhempana muistaa ainakin mennä nuoremmille juttelemaan.



ja joo, pata kattilaa soimaa, aika hyvä :)



-ap

Muistan tunteneeni aika samoin kuin sinä puistoissa silloin, kun lapsi oli pieni ja se oli aamupäivän ainoa tapahtuma. Ja puiston nuorin äiti olin itsenkin, ja koin silloin tuon johtuvan siitä. Tunsin olevani outo ja vieroksuttu, ilman mitään syytä:(.



Myöhemmin elämääni on tullut niin paljon vauhtia ja osallistuttavaa, etten jaksa itsekään huomioida yksin jääviä. Hei, kyllä susta pidetään, anna vaan ihmisille aikaa, älä heti pelästy. Ja hei, ne MLL jutut on varmaan kivoja, mene vaan! Tee tästä kaupungista näköisesi:D!

Olet vielä niin nuori, ettet ehkä tajua sitä, mutta hyvin harva pystyy salaamaan ajatuksiaan niin, etteivät ne näkyisi myös käytöksessä. Ajattelet, että olet parempi kuin vanhemmat äidit ja se varmasti näkyy naamastasi ja käytöksestäsi. Omalla käytökselläsi ajat muut pois. Kun kasvat ja kypsyt, ymmärrät, että on useita eri tapoja olla hyvä äiti, ei vain se sinun tapasi.



t. 36-vuotias äiti

lihota itsesasi 10 kg ja kavereita loytyy.



Ei vainkaan, olisikohan oikeasti niin etta vaikutat hieman "kylmalta".

Puisto on vauraan ok-taloalueen ja vuokrakerrostaloalueen välissä.



Jos sinne tulee väärästä suunnasta eli ok-taloilta päin, kukaan ei vastaa edes tervehdykseen.

hyvä esimerkki huonosta itsetunnosta.

Minä ymmärsin tämän niin, että ap siksi mainitsi olevansa kenties parempi äiti kuin nämä "kiusaajat" ettei hän ole tehnyt mitään tuomittavaa siellä hiekkalaatikolla, eikä hänen olemuksensa viesti ongelmaperheestä. Eli hän kohtelee lastansa hyvin, ei retuuta eikä huuda lapselle, on siistin oloinen ja käytäytyy asiallisesti. Muussa tapauksessa muut äidit voisivat ajatella hänen olevan huono äiti, kenties alkoholisti tms ja siksi kuiskia hänestä selän takana pahaa. Ap ei ole antanut tuollaiselle ajattelulle syytä ja kokee olevansa hyvä äiti ja siksi ihmettelee miksi häntä kohtaan käyttäydytään epäasiallisesti.



No, niin tai näin. Ap, jos samat äidit tuota "kiusaamista" jatkaa niin kysäise heiltä ystävällisesti että oletteko tavanneet joskus jossain ikävissä merkeissä, sillä olet huomannut ikävää käytöstä mikä on jäänyt painamaan mieltä. Siinähän sitten joko keräävät tavaransa ja häipyvät tai vastaavat jotain.

Voit toki mennä omalla tavallasi räyhäämäänkin, mutta eipä se tilannetta paranna ja selän takana supina jatkuu entisestään. Räyhäämällä voisit vain korostaa "teiniäiti" mielikuvaa, mikäli he niin sinusta ajattelevat.



Ihmiset ovat hyvin ennakkoluuloisia, heillä olkoot siihen oikeus. Itselläni on ystävä joka on hyvin temperamenttinen, räväkkä ja itsepäinen persoona. Hän muodostaa ihmisestä mielikuvan ensimmäisen 5sekunnin mukaan ja joko vihaa ihmistä tai pitää hänestä. Hänen laisen ihmisen kanssa on erittäin vaikea tutustua, mutta eipä kaikkien kanssa ystäviä tarvitse onneksi ollakaan.

Ajattelet, että olet parempi kuin vanhemmat äidit ja se varmasti näkyy naamastasi ja käytöksestäsi. Omalla käytökselläsi ajat muut pois. Kun kasvat ja kypsyt, ymmärrät, että on useita eri tapoja olla hyvä äiti, ei vain se sinun tapasi.

t. 36-vuotias äiti

Tuo mitä ap kirjoittaa ei ole mitään ylimielisyyttä vaan ihan normaali puolustusmekanismi. Kun ap kokee, että häntä syytetään huonosta äitiydestä hän vastaa syyttäjille pitävänsä lapsiaan hyvin ja olevansa parempi äiti kuin osa heistä.

Tästähän on olemassa sananlaskukin: "Pata kattilaa soimaa".

että olet "parempi kuin monet teistä"? Oltaisko kaikki vaan hyviä äitejä ja arvostettaisiin sitä myös muissa? Eikös niin? Ja sitten, kun oot kasvanut niin isoksi, että lakkaat vertaamasta ja arvottamasta itseäsi (ja muita), tule sitten juttelemaan uudelleen:)

helsingissä malmilla. ja en ole kaunis, ehkä suht. hoikka (mitä kaikki jankuttaa ja ite en näe sitä, kai joku häiriö sitten päässä ;))

että tuskin mistään täydellisyydestä kiinni. ehkä suurentelen päässäni, pitäisi kai raahata lasta nuorisotaloille yms niin saisin ikäisiäni kavereita ;)

...no ei vaisinkaan.

-ap

nämä muut äidit eivät vain keksi keskusteltavaa sun kanssa. Jotenkin en usko, että leikkipuistossa dissattaisiin ketään. Mene rohkeasti jututtamaan, ei siellä kukaan ole velvoitettu ottamaan sua mukaan keskusteluun, vaan kyllä se vastuu on sulla mennä mukaan.

Varmasti osa tuosta sun kokemuksesta tulee ihan sun omasta päästä, eikä ole totta.

Itsekin joskus ollut 18-vuotias äiti, mutta nyt jo yli 30v. Eli siksi ajattelen näin ihan omasta kokemuksesta. Tuskin leikkipuistosuhteet on niin tiiviitä, etteikö niissä jotain otettais mukaan, kun ittse vain rohkaistuu.

Mä luulen että ne äidit luulee mun olevan just sen 20v. Myönnän että näytän babyfaceltä.

Joskus olen juttutuulella, toisinaan tas en.

Muiden lapsille hymyilen ja juttelen.

Mutta niin kuin joku aiemmin totesikin niin lapsen takia minäkin sinne puistoon menen enkä sitä juttuseuraa hakeakseni.

näyttävänsä parikymppisiltä. Älkää jaksako :)

Mä luulen että ne äidit luulee mun olevan just sen 20v. Myönnän että näytän babyfaceltä. Joskus olen juttutuulella, toisinaan tas en. Muiden lapsille hymyilen ja juttelen. Mutta niin kuin joku aiemmin totesikin niin lapsen takia minäkin sinne puistoon menen enkä sitä juttuseuraa hakeakseni.

Olemme juuri muuttaneet ja aikaisemmassa lähipuistossamme oli selvästi tuttujen äitien porukka, joilla kaikilla oli kaksi suurinpiirtein samanikäistä lasta. Itse kävin siellä esikoisen kanssa ja tuli kyllä sellainen tunne, että en pääse mukaan juttuun. Vähitellen, kun satuin tapaamaan näitä äitejä yksitellen (seurani kelpasi kun ei ollut niitä parempia kavereita paikalla), niin alkoi löytyä joitain yhteisiä puheenaiheita. No, muutaman kuukauden kuluttua puistossa alkoi käydä pari muuta yhden lapsen äitiä, joiden kanssa meillä luisti juttu selvästi helpommin. Tässä puistossa pph:t pysyivät myös visusti omissa porukoissaan, eivät edes huomenta sanoneet.

Nyt olemme muuttaneet ja uudessa lähipuistossa kaikki tervehtivät heti kun joku tulee hiekkalaatikolle, rupatellaan niin että kaikkien on helppo osallistua ja myös pph:t osallistuvat keskusteluun! Tässä uudessa puistossa on monen ikäisiä äitejä ja pari mummoakin. Muutama on selvästi tuttu muutakin kautta kuin puistosta, mutta ottavat osaa myös yleiseen keskusteluun.

Nuo kuvaukset koskevat siis arkipäiviä päiväsaikaan, kun ne samat kotiäidit (joihin itsekin lukeudun) siellä säännöllisesti käyvät, iltaisin ja viikonloppuisin käy tietysti vaihtelevammin porukkaa.

Vaikka minulla onkin pitkäaikaisia ystäviä, ei kukaan heistä ole ollut yhtä aikaa kotiäitinä, joten todellakin olen kaivannut ja etsinyt leikkipuistoista juttuseuraa. En oleta, että siitä kehittyisi sen syvempää ystävyyttä, mutta kun monta kertaa viikossa istutaan saman hiekkalaatikon reunalla, niin mukavahan tuo on rupatella ainakin lapsista jos ei muusta.

että johonkin BB:hen on valittu vartavasten lapsellisia idiootteja, siis kaikenikäisiä jotka ovat valmiita mokaamaan itsensä julkisesti.

Itse tulin äidiksi 18-vuotiaana ja täysin aikuisen vastuulla kasvatin lapseni yhdessä mieheni kanssa, poikani on nykyään tasapainoinen nuori mies.

Onneksi minulla oli paljon vanhempia puistokaveriäitejä, jotka hyväksyivät minut joukkoonsa ilmanennekkoluuloja. Onneksi kaltaisiasi idiootteja ei ainakaan monia tullut vastaan.

näyttävänsä teiniltä. kyllä ne parikymppiset meidän vanhempien silmissä menee teineistä eikä se käytöskään ole sen parempaa kun vaikkapa katsoo BB:stä miten kypsiä ne parikymppiset on. En nyt yleistä mutta 20v on vielä lapsi itsekin.

Etenkin arkena, kun siellä käy ne samat kotona olevat äidit, jotka tietenkin tuntevat jo entuudestaan toisensa. Silloin on hirveän vaikea päästä juttuihin mukaan ja yleensä se jääkin tervehdyksen asteelle.



Viikonloppuisin on kivempaa, kun silloin siellä on meitä työssäkäyviä äitejä ja isiä, eikä ole niin väliä kenen kanssa juttelee tai jutteleeko ollenkaan.

No mä olen niin naiivi, että mä vaan alan puhua ihmisille. Siis harva kai on sieltä leikkipuistosta hakemassa loppuelämäksi sielunveljiä, vaan ihan sitä arkipäiväistä seuraa. Puheenaiheet ovat aika kevyitä; lasten tekemiset, mitä ruokaa lounaaksi, sää tms.



Jos puistossa on entisiä juttukavereita, niin totta kai helpommin tulee puhuttua sellaiselle, mutta kyllä mä nyt puhun melkein kenelle vain.



Toiset ovat selkeästi sellaisia, että vetäytyvät enemmän omiin oloihinsa. Jos esimerkiksi kääntää päänsä pois, kun tulee uusi perhe puistoon, niin ei siinä tee mieli huikata tervehdystä.



Joskus toki käydään puistossa myös vanhojen ystävienkin kanssa, silloin tietysti tulee puhuttua enemmän sen sovitun treffikaverin kanssa.



Jos tuntuu, että on vaikea päästä "porukoihin", niin kantsii ehkä osallistua leikkipuiston ohjattuunkin toimintaan vaikka perhekerhoon.

Vanhempaa väestöä tulisi kunnioittaa. Voisit oppia heiltä paljon.

että johonkin BB:hen on valittu vartavasten lapsellisia idiootteja, siis kaikenikäisiä jotka ovat valmiita mokaamaan itsensä julkisesti.

Itse tulin äidiksi 18-vuotiaana ja täysin aikuisen vastuulla kasvatin lapseni yhdessä mieheni kanssa, poikani on nykyään tasapainoinen nuori mies.

Onneksi minulla oli paljon vanhempia puistokaveriäitejä, jotka hyväksyivät minut joukkoonsa ilmanennekkoluuloja. Onneksi kaltaisiasi idiootteja ei ainakaan monia tullut vastaan.

näyttävänsä teiniltä. kyllä ne parikymppiset meidän vanhempien silmissä menee teineistä eikä se käytöskään ole sen parempaa kun vaikkapa katsoo BB:stä miten kypsiä ne parikymppiset on. En nyt yleistä mutta 20v on vielä lapsi itsekin.

---