Pojalla epäpätevä englanninkielen opettaja. Mitä tehdä?

Siis monessa lauseessa saattaa artikkeli puuttua kokonaan sanan edestä, vaikka se siihen kuuluisi.



Kyllä nelosluokkaliset ovat jo niin isoja, että heille pitää opettaa se asia oikein niinkuin se kirjassa on, ja se opettaminen on open tehtävänä kuin myös se, että lapsi oppii oikein.



Mitenköhän suuri tasoero mahtaa olla niihin oppilisiin verrattuna, joita opettaa aineenope?

Kiinnostaisi tietää, kun meillä ainakin neljäsluokkalaisella englantia opettaa luokanopettaja, jolla ei ainakaan ääntäminen ole ihan kohdallaan... (Huomasin tämän avoimien ovien päivänä viime vuonna.)

Itselläni aikanaan kolmannella englantia opetti luokanope mutta neljännestä alkaen englannin aineenopettaja.

lapsen tekstistä vai opettajan? Jos kyse on siitä, että opettaja ei lisää niitä lapsen kirjoituksiin, niin homma on OK. Hyvin voit itse lapselle sanoa, että oikeastaan tuossa pitäisi olla "a" tai "the". Mun mielestä tuossa vaiheessa ei vielä olla hirveän tarkakan edes opiskeltu määräisiä ja epämääräisiä artikeleita ja a/an-juttuja, joten ei ihmekään jos lapsi ei niitä tuota oikein.

Minusta nimen omaa artikkelit on semmoinen kielikorva-asia, joka kehittyy ajan myötä. Siihen auttaa parhaiten se, että kuulee ja näkee oikeaa kieltä. Tehtäväkirjaan tehdyt punakynämerkinät eivät juurikaan jää mieleen.

T. Engl. fil. maisteri (tosin ei opettaja)

Siis monessa lauseessa saattaa artikkeli puuttua kokonaan sanan edestä, vaikka se siihen kuuluisi.

Kyllä nelosluokkaliset ovat jo niin isoja, että heille pitää opettaa se asia oikein niinkuin se kirjassa on, ja se opettaminen on open tehtävänä kuin myös se, että lapsi oppii oikein.

Mitenköhän suuri tasoero mahtaa olla niihin oppilisiin verrattuna, joita opettaa aineenope?

Kun itse olin ala-asteella, meille opetti englantia luokanopettajamme. Ja hyvin opettikin.

Meillä oli ystävyyskoulu Amerikassa, ja heidän opettajansa aina sitä äimisteli, kun me kirjoitimme parempaa englantia kuin amerikkalaiset samanikäiset lapset.

Eli kyllä on ihan mahdollista motivaatiota tappamatta opettaa lapselle heti kättelyssä oikeaoppinen tapa puhua ja kirjoittaa.

Olen ikuisesti tälle opettajalle kiitollinen erinomaisesta alkupanostuksesta, jonka vuoksi jaksan edelleen hymyillä kun löydän englantilaisista sanomalehdistä kirjoitusvirheitä ;).

Siis jos lapsen tekstistä puuttuu artikkeli, opettaja ei sitä ole siihen korjannut. Jos äiti sanoo, että tuohon kuuluu artikkeli, lapsi sanoo, että ei opekaa oo laittanut. Että näin.

Näin minäkin olen asian ajatellut.



Opettaa oikein alusta asti! Niitä virheitä voi olla myöhemmin vaikea korjata.



T. ap

että osaako tuo ap:kaan niitä artikkeleita ihan niin täydellisesti. Jos osaisi, niin mihin ihmeeseen hän kaipaa sitä vastauskirjaa. Sielläkään kun ei yleensä ole kaikkia mahdollisia vastausvaihtoehtoja.



Ja tosiaan olisi kiinnostanut ihan konkreettinen esimerkki siitä, missä lauseessa ap:n mielestä se artikkeli puuttui, jotta olisi voitu arvioida, että onko ap:llä ylipäätään "oikeutta" tuomita opettajaa.

Katson, että läksyt on tehty ja sitten tarkistamme ne yhdessä. Lapset korjaavat itse omat virheensä. Voi olla hyvinkin, että joku jättää jonkin kohdan korjaamatta vaikka luokassa kiertelenkin.

saksalaiset vakoojat tunnistettiin siitä, että eivät osanneet käyttää muutoin täydellisessä Oxbridge englannissaan artikkeleita oikein.



Itse olen aina ollut kiitollinen siitä, että ensimmäinen englannin opettajani oli aineenopettaja.



Nyt lapsilla on toisessa A-kielessä aineenopettaja ja toisessa englantiin erikoistunut luokanopettaja. Ja valitettavasti tasoero on jopa lasten havaittavissa opetuksen tasossa...

olen itsekin sitä mieltä, että kaikkai virheitä ei ole aina tarpeen korjata pilkulleen. Jos on tarkoitus vaikkapa opetella verbin aikamuotoja, ei artikkeleihin tarvitse välttämättä kiinnittää huomiota. Siis toki opettajan tekstissä pitäisi olla artikkelit kohdallaan, mutta syö hirveästi aikaa olennaisen opetuksesta, jos puututaan kaiuheasti siihen, mistä sillä kertaa ei ole kyse.



Kyllähän 4. luokkalaisen tekstissä on ihan valtavsti kaikenlaisia virheitä, varsinkin, jos lapsi yrittää ilmaista itseään monipuolisemmin kuin varsinaisesti osaa. Eikö yrittämiseen kuitenkin pitäisi kannustaa?

saksalaiset vakoojat tunnistettiin siitä, että eivät osanneet käyttää muutoin täydellisessä Oxbridge englannissaan artikkeleita oikein. Itse olen aina ollut kiitollinen siitä, että ensimmäinen englannin opettajani oli aineenopettaja. Nyt lapsilla on toisessa A-kielessä aineenopettaja ja toisessa englantiin erikoistunut luokanopettaja. Ja valitettavasti tasoero on jopa lasten havaittavissa opetuksen tasossa...

Miten olet kasvattanut lapsesi, jos hän ei hyväksy sinun korjaustasi? Oma lapseni on hyvä englannissa. Hänellä on hyvä ope, mutta siitä huolimatta lapsellani on virheitä. Jos huomaan ne, korjaan ne yhdessä hänen kanssaan. Jos en huomaa, so what?

Very simple!



Ei herranen aika opella ole aikaa kiertää jokaisen kirjaa tai vihkoa tutkimassa.

Ja, mistä sinä tiedät, ettei ope ole korjannut niitä yhteisesti, mutta lapsesi ei ole viiitsinyt korjata omaansa??

Ota kaksi kuuluisinta englantilaista yliopistoa ja yhdistä niiden nimet. Toisesta alkupää, toisesta loppupää. Yllättääkö tulos?

Itse keskustelun aiheesta olen sitä mieltä, etten ihan heti menisi kritisoimaan opettajaa äidin oman kielitaidon pohjalta...

Täällä yksi luokanope, joka opettaa englantia.

Uskoisin tietäväni jonkin verran tuota koulujen tarkastuskäytäntöä. Käymme aina kaikki kotitehtävät perusteellisesti läpi, oikeat vastaukset ovat näkösällä. Korostamme niitä kohtia, joissa pitää olla tarkka.



Siitäkin huolimatta, että tehtävät on käyty huolella läpi, huomaan, että osa ei tehtäviään korjaa kunnolla.



Onko silloin kyse opettajan vai lapsen huolimattomuudesta? Pitääkö lapsen itse kantaa vastuu korjauksesta?



Englannin kielen opiskelussa on vähän sama asia kuin lukemaan opettelussa. Ihan ensimmäisiksi lukuläksyiksi ei tarjota tiukkaa asiatekstiä... vaan pyritään herättämään mielenkiinto kieltä kohtaan. Paukuttamalla ekasta tunnista lähtien tiukkaa kielioppia, se ei herätä suurta mielenkiintoa ja halua oppia.



Ehkä omat lapsenne ovat taitavia englannissa, mutta tietäisittepä, mistä lähtökohdista osaO aloittaa englannin opiskelun? Osa vanhmmista on sitä mieltä, että on liikaa vaatia 5 sanan opettelemista sanakokeeseen. Opetapa siinä sitten englannin kieliopin hienouksia!





Puhun, ja tiedän, että niin tekee moni muukin ope, esim. nuo mainitsemasi artikkeliasiat lapsille, mutta kaikki eivät ole niitä valmiita vielä tuossa iässä vastaanottamaan. Toki joukossa on aina joku fiksu, joka pääsee hyvin juonesta kiinni.

Että kiukuttaa lukea tuollaisia valitusvirsiä: syy löytyy aina muualta kuin itsestä. Jos asia häiritsee sinua, mitäpä jos ottaisit lusikan kauniiseen käteesi ja sanoisit lapsellesi, että asia on näin, KORJAA!



Jokaisesta enkunkirjasta löytyy kielioppiosio kirjan takaa. Jos minusta tuntuu, että oma muksu ei ole ihan perillä kaikista tehävistä, autan häntä ja käyn asiat läpi yhdessä hänen kanssaan.

Kyllä tämä kieltenope ainakin merkitsee joka kielioppivirheen esim. aineeseen.

Kun laitat lapsesi pieneen kyläkouluun, valitset turvallisen ympäristön ja pienemmän oppilasmäärän. Isoissa kouluissa on enemmän aineenopettajia ja yleensä sen vuoksi pätevämpi opetus. Kaikkea ei voi saada! Sinun lapsesi koulutus on tosi kallista.

kenties tehtäviä ei ole kamalan tarkkaan edes tarkastettu - eikä nyt ainakaan niin, että opettaja olisi jokaisen oppilaan tehtävät itse lukenut läpi! Jos oppilaita on parikymmentä, ei siinä mitään muuta ehtisikään...



joten siis todennäköisesti oma poikasi ei ole tarkistanut tehtäviään kunnolla. Ne yleensä nimittäin tarkistetaan niin, että yhdessä (koko luokka) lukee läpi oikeat vastaukset ja kunkin oppilaan kontolle jää korjata kirjaansa oikeat vastaukset.

Pari ekaa vuotta englantia opetti meidän lapsille luokanopettaja ja sitten ihan oikea englanninope, jolloin tietty taso koheni selvästi.

Meidän neljäsluokkalaisen matikankokeissa on joka kerta vähintään yksi lasku, jonka opettaja on merkinnyt väärin lasketuksi, vaikka lasku on oikein. Lisäksi monimutkaisissa monta laskua sisältävissä tehtävissä pisteitä tulee aina nolla jos yhdessäkin laskussa on pienikin virhe vaikka muistelen että omana kouluaikanani pisteitä sai siitäkin että oli osannut laskea osan laskuista.



Itse olen ihmetellyt, että onko kyseessä opettajan vaillineinen laskutaito, vai onko jossain valmiissa tarkistuslistoissa väärin lasketut laskut. Tuntuu hullulta, että opettaja laskiksi joka laskun erikseen tarkistaessaan.