Pojalla epäpätevä englanninkielen opettaja. Mitä tehdä?

Kyseessä on pieni kyläkoulu eli oppilaita on reilusti alle kymmenen siinä ryhmässä, ja opettajana on luokanopettaja ei siis kieltenopettaja.



Sepä siinä harmittaakin, jos pojan hyvin alkanut englanninopiskelu menee metsään huonon opettajan takia. Minä osaan kieliä suht hyvin, mutta saattaa meikäläisellekin tulla virheitä, mutta opettajanhan pitäisi osata asiansa...



Muuten opettaja on tosi mukava, mutta...

Vaan esim. vain ne joihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota: "vakavat" virheet keskeisissä kielioppiasioissa/ virheet juuri opiskellussa asiassa.



Ei niistä virheistä niin paljon opi, vaan onnistumisesta.



Ei oppilaat välttämättä paneudu niihin punakynämerkintöihin niin kauan.

Opettajalla luulisi olevan käytössään opettajanmateriaalit vastauksineen, toisaalta voihan muitakin oikeita ratkaisuja olla. Toisaalta, käykö opettaja henk.koht. läpi jokaisen oppilaan vastaukset ja merkkaa ne työkirjaa tai vihkoon? Voivathan virheet johtua myös lapsesta itsestäänkin, ts. ei korjaa niitä.



Itse opetan englantia (on myös kotikieleni), joskin yläkoulun puolella. Tiedän opettajana, kielenpuhujana sekä vanhempana myös opettajien tekevän virheitä (mm. oman lapsen luokanopettaja ei osaa hyväksyä muita vastauksia kuin kirjan antamat), mutta...



Millaisia virheet mielestäsi ovat? Tiedätkö siis opettajan koulutustaustan? Ja puhu nyt ensin nätisti opettajan itsensä kanssa tilanteesta, sitten vaikkapa rehtorille.

meilläkin opettajan käsitys englannin kieliopista on aika hatara eikä tosiaan korjaa virheitä. Kai tämä on sitä nykyaikaa kun korostetaan yrittämisen tärkeyttä ja sitä että suomalainen tankeroenglanti on tosi korkealuokkaista. Mistähän niitä tulevia kielenkääntäjiä ja muita kirjoitustyöläisiä tulee kun koulussa ei kiinnitetä mitään huomiota kielioppiin eikä muuhunkaan oikeakielisyyteen?

Mitään ei mahda, jos opettajaksi ei saada pätevää. Sitten otetaan mikä tahansa tytönheitukka, jolla kokemus on mitä on. Parhaat meille tulleet englannikielen opiskelijat ovat opiskelleet niin, että he haves...



Siinä on yläkoulun opettajalla hivenen kitkemistä, että saadaan pois 4 vuoden he haves ja she haves.

Hän siis on luokanope, ei aineenope ja jo hieman vanhempi opettaja, ja kyllä hän tarkistaa joka oppilaan kirjan. On siis pieni ryhmä kyseessä eli ehtii tarkistamaan tehtävät.



Lapsemme on hyvin pikkutarkka ja hänellä on hyvä muisti eli olisi siis hyvä, että ne asiat tulisi opettajan taholta oikein, ettei äidin tarvitsisi kotona opettaa uudelleen.



Meikäläisen kielitaito nyt kuitenkin sen verran hyvä on, että ala-asteen englannin vielä hallitsen, mutta ope on ope...



Saako tavalliset matti meikäläiset niitä tarkistuskirjoja mistään? Vai onko liian tabu aihe?

eikä sen kaikkia virheitä korjata. Varsinkin kaikkiin kirjoitusvirheisiin ei puututa. Tää on mua hiukan oudoksuttanut, mutta open mielestä ei ne ei ole kamalan vakavia virehitä, lasta tulea kannustaa kirjoittamaan.

Mietitään, onko ne niin vaarallisia. Olennaista kai on myös se tekeekö ope aina samat virheet vai onko kyse huolimattomuudesta. Jos opettaja selvästi luulee ihan väärin, siihen kannattaa kyllä totisesti puuttua. Huolimattomuus tai pikkuvirheiden katsominen läpi sormien on eri asia.

Älä syyttävästi vaan ihmetellen ja keskustelun haluisesti. Toteat vain, että saatat olla kyllä väärässäkin mutta, että tarkistetaankohan niitä tehtäviä oikein.

Esimerkiksi opettajalla ei ole oikein käsitystä artikkelien ja prepositioiden käytöstä, jotka mielestäni pitäisi heti alunperin opettaa kunnolla.

olen sitä mieltä, että etenkään pienten lasten kohdalla kaikkien pikkuvirheiden korjaaminen syö motivaatiota ja oikeastaan vain vaikeuttaa oppimista, kun korjattavaa olisi sitten melkein joka kohdassa. Kielenoppimisessa se kaikkein tärkein asia on ROHKEUS: rohkeus käyttää kieltä tilanteessa kuin tilanteessa ilman, että pelkää koko ajan tekevänsä niitä, hui, niin kammottavia virheitä. Tässä on suomalaisilla vielä paljon opittavaa. Kyllä se lapsi myöhemminkin ehtii oppia kieliopin kiemurat. Alussa on tärkeää saada lapsi "sisään" kieleen.

vaan en suosittele.



Mieluummin keskustele koulunjohtajan tai rehtorin kanssa tilanteesta.



Itse aineenopettajana koen alakoulun kieltenopetuksen ongelmaksi. Usein kieltä kun opettaa luokanopettaja vain siksi, että hän itse haluaa kieltä opettaa siihen erikoistuttuaan (erikoistumisopinnot ovat kovin suppeat) tai rehtori hänet määrää tehtävään. Kielenopetuksen taso onkin sitten sangen kirjavaa...



Vanhempien kannattaakin tarkkailla ap:n kaltaisessa tilanteessa, ja kommentoida asiaa eteenpäin, jotta kieltenopetuksen tasoa saataisiin kohotettua. Vaikkakaan valitettavasti aina taso ei parane sen aineenopettajan mukana...

kielen opiskeluun on juuri tuo pilkuntarkka tuijottaminen artikkeleihin ja preposotioihin. Voin kokemuksesta sanoa, että on melko yleistä, ettei lapsi uskalla sanoa juuri mitään vieraalla kielellä. Se on kuitenkin kaikkein tärkeintä, vasta sen jälkeen tulevat prepositiot sun muut loppusilaukset. Ja kaikki tekevät virheitä, opettajatkin! Rennompaa asennetta kehiin :)

Esimerkiksi opettajalla ei ole oikein käsitystä artikkelien ja prepositioiden käytöstä, jotka mielestäni pitäisi heti alunperin opettaa kunnolla.

Tuli vaan mieleeni, että osaatko itse artikkeli ja prepositiosäännöt niin hyvin, että huomaat virheet mitä opettaja ei ole huomannut? Eli voisitko antaa muutaman esimerkkilauseen poikasi kirjasta, jossa mielestäsi on väärä artikkeli/prepositio?

vai jättääkö korjaamatta? Artikkelit ja prepositiot ovat suomalaiselle vaikeita ja on ihan OK, jos ne aluksi on lapsella väärin. Parempi on keskittyä sanoihin ja siihen että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Mutta tietenkin opettajan itsensä pitää käyttää artikkeleita ja prepositioita oikein.