Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö ihmisellä olla varaa kasvattaa lapsensa?
12.09.2009 |
Olen tässä miettinyt, miten jotkut aika vähävaraiset ihmiset haluavat aika monta lasta. Enkä tarkoita nyt ihmisiä, jotka vakaumuksensa mukaan uskovat, että kaikki lapset pitää ottaa vastaan, vaan niitä, jotka nimenomaan haluavat monta lasta, vaikka voisivat myös käyttää ehkäisyä.
Meillä on monta lasta, ja mietin kyllä, että meillä pitää olla myös varaa lasten harrastuksiin, riittävän isoon kotiin, opiskelujen tukemiseen jne. Ja kyllä meillä onkin, varsinkin muuten elämme kohtuudella.
Mutta nämä köyhemmät perheet, eivätkö he ajattele, että lapselle pitää tarjota esim tukea opiskeluaikana, vai eikö se tule vielä edes mieleen? Ja ajattelevatko he, että muiden veronmaksajien asia on maksaa heidän lapsilleen se, mihin heillä itsellään ei ole varaa?
Onko teistä hyvä asia hankkia monta lasta olosuhteissa, missä tietää jo etukäteen, että heidän tarpeisiinsa ei ole taloudellisesti mahdollista vastata? Enkä nyt siis tarkoita sitä, etteivät köyhät ihmiset saisi haluta lapsia ollenkaan, mutta tarvitseeko niitä olla esim kolmea enempää välttämättä? Tai onko lapsien saaminen aloitettava ennen ammatin hankkimista?
Kommentit (43)
mutta voin jo tässä vaiheessa ihan rehellisesti sanoa, että vaikka emme aio tehdä lapsia enemmän kuin varamme riittävät niin mitään niin turhaa kuin lukio ei tulla meidän lapsille kustantamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tulee paljon lapsia, mutta voin jo tässä vaiheessa ihan rehellisesti sanoa, että vaikka emme aio tehdä lapsia enemmän kuin varamme riittävät niin mitään niin turhaa kuin lukio ei tulla meidän lapsille kustantamaan.
mutta on aika tuhtia sanoa, että lukio olisi turhaa, ainakin jos lapsella on päätä enempäänkin. Mun mielestä vanhempien tulee tukea lapsiaan heidän taipumustensa mukaan, eikä pakottaa samaan muottiin kuin missä itse on kasvanut.
En tarkoita, että lapsille pitäisi maksaa kaikki mitä he keksivät pyytää, mutta mielestäni pitää olla varaa elättää lapset ja vastata heidän tarpeisiinsa. Minä en jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka ovat aivan täysin äärirajoilla jo olemassa olevien lastensa kanssa, niin henkisisesti kuin taloudellisestikin, ja SILTI tehdään lisää lapsia. Lapsi tarvitsee kodin, ruokaa, rakkautta, vaatteita, huomiota ja aikuisen läsnäoloa. Mielestäni kenelläkään ihmisellä EI ole perusoikeutta lapseen, mutta lapsella on oikeus hyvään hoivaan ja olosuhteisiin, joissa hänen hyvinvointinsa, ei henkinen eikä fyysinen, vaarannu.
tuloistaan ja tuuistaan veroja; niillä on lupa odottaa saavansa apua jos/kun sitä tarvitsee. Suurin osa meistä sitä tarvitsee jossain vaiheessa. Lapsilisä kuuluu kaikille,tulotasosta riippumatta. Voisi myös kysyä kuuluuko se kaikille? Pitäisikö varakkaiden elättää lapsensa ihan kokonaan itse...
suurituloisia, jotka kikkailevat veroilla jotta voisivat nostaa yhteiskunnan tukia? Eräs tuttu mies hiljattain kehuskeli miten paljon saavat kelasta rahaa, ja hänellä on ainakin vuokratuloja, tuloja omasta yrityksestään (ei ansiotuloverotuksen piirissä) jne.
tuloistaan ja tuuistaan veroja; niillä on lupa odottaa saavansa apua jos/kun sitä tarvitsee. Suurin osa meistä sitä tarvitsee jossain vaiheessa. Lapsilisä kuuluu kaikille,tulotasosta riippumatta. Voisi myös kysyä kuuluuko se kaikille? Pitäisikö varakkaiden elättää lapsensa ihan kokonaan itse...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hohhoijjaa tätä nykymaailmaa.
voihan lapsi(ehkä toinenkin) saada alkunsa vahingossa ja siinä on sitten kaksi lasta yli varojen, olisiko ne pitänyt abortoida vain siksi ettei ehkä rahat riitä? tai sitten kun sulla on hyvä sauma vaikka just 41-vuotiaana saada se ainokainen johon sulla on varaa, niin se kuoleekin 5- vuotiaana. toista lasta et enää ikäsi puolesta saa, yhteen olisi ollut varaa, mutta häntä ei enää ole.
tilanteet voi muuttua, rikkaasta voi tulla köyhä ja köyhästä rikas vaikka kuinka olisi muka miettinyt kaiken, ottanut riskit huomioon yms. KOSKAAN ei voi tietää mitä elämässä lopulta tapahtuu.
minä uskon että jokaisella lapsella joka tähän maailmaan syntyy (olis se sitten vahinko tai suunniteltu) on joku tarkoitus elää. mitäs jos löysättäis sitä pipoa ja ei suunniteltas ihan niin tarkkaan, niin säästyttäis ehkä pettymyksiltä ja annettas tilaa elämän iloisille yllätyksille, joita ei voi tulla jos sunnittelee kaiken tarkaan valmiiksi. elämä käy tylsäksi silloin.
mä en muutenkaan jaksa ajatella kovin paljoa rahaa elämässäni. ainkaan lasten lukumäärää miettiessäni en aio ajatella rahaa! ihan taatusti voi olla onnellinen (ja menestyä elämässä) vaikka lapsuus olisikin köyhä.
Tarkoitan lähinnä sitä, että en ymmärrä perheitä, jotka jo valmiiksi elävät köyhyysrajoilla. Vanhemmat vailla työtä ja koulutusta, eletään täysin yhteiskunnan tuilla.
Ja silti lapsia tehdään esim 5 kpl tai enemmän. Eli elämänkatsomus on vain sitä, että lisäännytään vailla vastuuta että edes yritetään itse elättää itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan hävytöntä persaukisilta pariskunnilta, että jos on hankaluuksia jo omien elämiskustannusten kanssa, että siihen kurjuuteen tehdään vielä lapsia.
Jotkut puhuivat täällä duunareista; puhuisin itse ennemminkin sossun asiakkaista. Duunarithan hankkii elantonsa itse ja ovat harvemmin todella köyhiä.
Meillä on kohtuulliset tulot, mutta ei ikinä olisi varaa tehdä liutaa lapsia, pari riittänee.
senverran sanoisin, ettei kasvattaminen maksa mitään muuta kuin vaivan. Kouluttaminen on toinen asia. Ei rikkaat sen enempää kuin köyhätkään välttämättä, osaa, viitsi, halua kasvattaa jälkikasvuaan, kaiken pitäisi yhteiskunnan hoitaa. Eli kasvattamiseen riittää vanhempien henkinen kapasiteetti, ei taloudellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei välttämättä ole laadultaan sen parempaa kuin köyhässä, kyllä sivistystä oikeaa arvomaailmaa saattaa löytyä myös vaikka ei ole korkeita tuloja.
Eri asia on sitten alkoholistit ja white trash- elämäntyyli perheet mutta näissä perheissä saatetaan törsätä yllättävän paljonkin rahaa.
meillä kuluu lasten kasvattamiseen rahaa. Ihan jo siihen, että emme asu kaksiossa ison lapsiperheen kanssa, ja joku aina maksaa asumisen. Juuri se asenne, että jos me muut maksamme teidän asumisenne, niin se muka ei kuluta rahaa. Ei kuluta teidän rahojanne, mutta jonkun rahoja kuluttaa.
Samoin lasten ruoka oikeasti maksaa, vaatteet oikeasti maksavat. Sen lisäksi, että kasvattaminen vaatii jaksamista, ymmärrystä ja vaivannäköä. Ja rakkautta.
senverran sanoisin, ettei kasvattaminen maksa mitään muuta kuin vaivan. Kouluttaminen on toinen asia. Ei rikkaat sen enempää kuin köyhätkään välttämättä, osaa, viitsi, halua kasvattaa jälkikasvuaan, kaiken pitäisi yhteiskunnan hoitaa. Eli kasvattamiseen riittää vanhempien henkinen kapasiteetti, ei taloudellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lomautettiin ja liiton rahat alkaa rullaamaan n.15 viikon päästä... Jaa-a,sinne sossuun vaan siis tässä taitaa joutua menemään, eli vastaan ei, meillä ei ainakaan tällä hetkellä ole varaa kolmeen lapseen...
missä lapsia tehdään aivan hurjia määriä, ilman, että kummallakaan vanhemmalla on aikomusta mennä töihin. Kyllähän kellä tahansa noin voi käydä, ja se on ihan ok.
lomautettiin ja liiton rahat alkaa rullaamaan n.15 viikon päästä... Jaa-a,sinne sossuun vaan siis tässä taitaa joutua menemään, eli vastaan ei, meillä ei ainakaan tällä hetkellä ole varaa kolmeen lapseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perheessä 2 lasta ja molemmat puolisot kotiuttivat vuosittain tuloja 40miljoonaa mummonmarkkaa tuloina.
Järjestelivät kaikki toimintonsa siten ettei yhteiskunnan järjestelmät ja verot olisi keventäneet tuloja/omaisuutta. Kaikessa toiminnassa oli tehokas verosuunnittelu yms. mukana.
Läheltä saanut seurata hienoja kuvioita kun osaa...
Minä käsittelin termejä: kasvattaminen ei todellakaan maksa kuin vaivan! Ylöspito, sairaan lapsen hoito ja eläminen nyt ylipäätään maksaa. Meillä on kuusi lasta. Ollaan duunariperhe. Molemmat olemme teini-iästä asti tehneet työtä opiskelun ohessa. Yhteiskunnan varoja käytämme muunmuassa lapsilisien muodossa. Muutoin maksamme itse elämämme, eikä meillä ole lainojen takaajiakaan vaan vakuudet.
Moni tosiaan jättäisi sen kasvattamisenkin yhteiskunnan (päivähoito, koulu) huoleksi.
olisihan se ihan hyvä jos ois rahaa ainakin ruokaan ja asumiseen :)
itse tulen viisilapsisesta perheestä maalta. äitini ja isäni ovat maanviljelijöitä, ihan pieni maitotila vain. meillä ei oikeen ikinä ole rahaa ollut mutta toisaalta ei sitä ole sossusta koskaan haettukaan. tiukilla ollaan menty, nutta aina on ollut ruokaa pöydässä.
en ole koskaan harrastanut mitään ohjattua / maksullista. rakkain harrastukseni oli lukeminen, kannoin kirjastosta kirjoja selkä vääränä :D mulla oli oma kasvimaa jota hoitelin ja sieltä saatiin sitten ruokaa pöytään. rakastan vieläkin poimia marjoja ja sieniä!
en ole saanut minkäänlaisia traumoja siitä, kun en koskaan voinut käydä baletissa tai viulutunneilla :) voisin sanoa että päinvastoin! kotonani on edelleen rakastava ilmapiiri ja koen olevani vastuullisempi ja käytännönläheisempi kuin rikkaista oloista tulevat ystäväni.
Kyllä musta on vaan tärkeämpää se mitä siellä kodissa on sisällä; rakkaus, läheisyys, lämpö. Jos vanhemmat rakastavat lapsia ja kasvattaa heidät rakastamalla ja johdonmukaisilla rajoilla, niin kyllä se on parempi kuin perhe, jolla kulissit on kunnossa mutta "se tärkein" uupuu.
kun kysytään raha-asioista??? Kaksi ihan eri asiaa. Mun vastaukseni on KYLLÄ, en voisi kuvitellakaan tekeväni lapsia tilanteeseen, jossa tietäisin(etukäteen)että tarvitsen tukia lapseni elättämiseen ja kasvattamiseen. Tai etten voisi kustantaa esim. sairaalle lapselle parasta mahdollista hoitoa.
kun kysytään raha-asioista??? Kaksi ihan eri asiaa. Mun vastaukseni on KYLLÄ, en voisi kuvitellakaan tekeväni lapsia tilanteeseen, jossa tietäisin(etukäteen)että tarvitsen tukia lapseni elättämiseen ja kasvattamiseen. Tai etten voisi kustantaa esim. sairaalle lapselle parasta mahdollista hoitoa.
Sun mielestä siis pari jolla on rahaa ja varallisuutta, saa hankkia lapsia kuin pariskunta joka ehkä joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin.
Mitäs jos tämän varakkaan perheen muksu sitten myöhemmin sairastuu tunne-elämän ongelmiin rakkaudettomuuden ja rajattomuuden vuoksi ja päätyy hoitoihin tms. Sehän ei tule yhteiskunnalle kalliiksi???
Alue: Aihe vapaa
ensisijainen vastuu itsestään ja perheestään. Asiat pitää suunnitella siten, että pärjää. Yllättäviin takaiskuihin yhteiskunnan tilapäinen apu on ok, mutta ei se, että elämäntapana on tuilla eläminen ja esim. lisääntyminen niin kuin itseä huvittaa, vaikkeivät rahat riittäisi likikään.
Suu säkkiä myöden, eli jos on pienituloinen niin pitäisi sitten hyväksyä se, että lapsimäärä jää esim. siihen klassiseen kahteen.