Tupakka&viina on kuulemma koukuttavampaa kuin

voi lisätä riskiä sairastua psykoosiin, skitsofreniaan ja joidenkin tutkimusten mukaan myös masennukseen. Näin arvioi psykiatrian professori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta.



Australialaisen 14-15-vuotiaita koskeneen viiden vuoden seurantatutkimuksen mukaan kannabiksen päivittäiskäyttö nostaa masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiä yli viisinkertaiseksi ja viikoittaiskäyttö noin kaksinkertaiseksi.



Heinäkuussa 2007 lääketieteellisessä Lancet-lehdessä esitetyssä tutkimuksesta kannabiksen käyttäjien tai kokeilijoiden riski sairastua psykoosiin kasvoi 40 prosenttia ja eniten käyttävien jopa 50-200 prosenttia. Lisäksi satunnainen ja yksittäinenkin kannabiksen käyttö lisäsi selvästi psykoosiriskiä.



A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälän mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on aliarvioinut kannabista. Se on jäänyt kovien huumeiden varjoon.

Mainittiinko tossa tutkimuksessa onko ne vaikutukset pysyviä vai katoavatko jos käytön lopettaa?



Mistä kopsasit ton uutisen? Siinä on nimittäin virheellistä tietoa; tutkimus on edelleen kesken ja tutkijat ovat korostaneet että tutkimus ei anna varmaa tietoa esim. siksi että tutkimuskohteita oli niin vähän.



Lisää syöpään liittyvää:

Researchers in Spain have discovered that a cannabis extract makes brain tumors shrink by halting the growth of blood vessels that supply the tumors with life. Cannabis has chemicals called cannabinoids, these are the chemicals that could effectively starve tumors to death, say the researchers.



The study was carried out at the Complutense University, Madrid, Spain.



The team used mice to demonstrate that the cannabinoids block vessel growth.



You can read about this latest research in the journal Cancer Research.



Apparently, the procedure is also effective in humans.



koko artikkeli:

http://www.medicalnewstoday.com/articles/12088.php

voi lisätä riskiä sairastua psykoosiin, skitsofreniaan ja joidenkin tutkimusten mukaan myös masennukseen. Näin arvioi psykiatrian professori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta.

Australialaisen 14-15-vuotiaita koskeneen viiden vuoden seurantatutkimuksen mukaan kannabiksen päivittäiskäyttö nostaa masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiä yli viisinkertaiseksi ja viikoittaiskäyttö noin kaksinkertaiseksi.

Heinäkuussa 2007 lääketieteellisessä Lancet-lehdessä esitetyssä tutkimuksesta kannabiksen käyttäjien tai kokeilijoiden riski sairastua psykoosiin kasvoi 40 prosenttia ja eniten käyttävien jopa 50-200 prosenttia. Lisäksi satunnainen ja yksittäinenkin kannabiksen käyttö lisäsi selvästi psykoosiriskiä.

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälän mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on aliarvioinut kannabista. Se on jäänyt kovien huumeiden varjoon.

Kehittyviä aivoja tulisi suojella kaikilta päihteiltä. Päihteet vaikuttavat nuoren aivoihin eri tavalla kuin aikuisen (nuorena aloitettu uhkapelaaminen/merkittävä juopottelu nostaa riskiä jäädä koukkuun rajusti enemmän kuin jos aloittaa aikuisena).

Et mainitse varsinaista tutkimusta lainkaan, joten paha sanoa että onko tässä otettu huomioon sitä että monet skitsofreniaan tai psykoosiin sairastuneet lääkitsevät itseään kannabiksella mikä vääristää tutkimustuloksia (sama ilmiö adhd:ta 'sairastavissa', he saattavat juoda järjettömiä määriä kofeiinijuomia ja hoitaa adhd:n oireita vaikka eivät edes tietäisi sairastavansa adhd:ta).

Niin, ja jos joku 14-vuotias joisi esim. kaljaa päivittäin (kuten tutkimuksessa nuoret käyttivät kannabista), niin onko ongelma silloin se oluen juonti vai onko se vain oire jostain muusta?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19627647



Neuroimaging in cannabis use: a systematic review of the literature.



Martín-Santos R, Fagundo AB, Crippa JA, Atakan Z, Bhattacharyya S, Allen P, Fusar-Poli P, Borgwardt S, Seal M, Busatto GF, McGuire P.

Section of Neuroimaging, PO67 Division of Psychological Medicine, Institute of Psychiatry, King's College London, UK.



BACKGROUND: We conducted a systematic review to assess the evidence for specific effects of cannabis on brain structure and function. The review focuses on the cognitive changes associated with acute and chronic use of the drug.MethodWe reviewed literature reporting neuroimaging studies of chronic or acute cannabis use published up until January 2009. The search was conducted using Medline, EMBASE, LILACS and PsycLIT indexing services using the following key words: cannabis, marijuana, delta-9-tetrahydrocannabinol, THC, cannabidiol, CBD, neuroimaging, brain imaging, computerized tomography, CT, magnetic resonance, MRI, single photon emission tomography, SPECT, functional magnetic resonance, fMRI, positron emission tomography, PET, diffusion tensor MRI, DTI-MRI, MRS and spectroscopy. RESULTS: Sixty-six studies were identified, of which 41 met the inclusion criteria. Thirty-three were functional (SPECT/PET/fMRI) and eight structural (volumetric/DTI) imaging studies. The high degree of heterogeneity across studies precluded a meta-analysis. The functional studies suggest that resting global and prefrontal blood flow are lower in cannabis users than in controls. The results from the activation studies using a cognitive task are inconsistent because of the heterogeneity of the methods used. Studies of acute administration of THC or marijuana report increased resting activity and activation of the frontal and anterior cingulate cortex during cognitive tasks. Only three of the structural imaging studies found differences between users and controls.

CONCLUSIONS: Functional neuroimaging studies suggest a modulation of global and prefrontal metabolism both during the resting state and after the administration of THC/marijuana cigarettes. Minimal evidence of major effects of cannabis on brain structure has been reported.



-----

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15763748?ordinalpos=1&itool=EntrezSy…



Cannabis use and psychotic disorders: an update.



Hall W, Degenhardt L, Teesson M.

Office of Public Policy and Ethics, Institute for Molecular Bioscience University of Queensland Australia. w.hall@imb.uq.edu.au

This paper evaluates three hypotheses about the relationship between cannabis use and psychosis in the light of recent evidence from prospective epidemiological studies. These are that: (1) cannabis use causes a psychotic disorder that would not have occurred in the absence of cannabis use; (2) that cannabis use may precipitate schizophrenia or exacerbate its symptoms; and (3) that cannabis use may exacerbate the symptoms of psychosis. There is limited support for the first hypothesis. As a consequence of recent prospective studies, there is now stronger support for the second hypothesis. Four recent prospective studies in three countries have found relationships between the frequency with which cannabis had been used and the risk of receiving a diagnosis of schizophrenia or of reporting psychotic symptoms. These relationships are stronger in people with a history of psychotic symptoms and they have persisted after adjustment for potentially confounding variables. The absence of any change in the incidence of schizophrenia during the three decades in which cannabis use in Australia has increased makes it unlikely that cannabis use can produce psychoses that would not have occurred in its absence. It seems more likely that cannabis use can precipitate schizophrenia in vulnerable individuals. There is also reasonable evidence for the third hypothesis that cannabis use exacerbates psychosis.



------

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18332661?ordinalpos=1&itool=EntrezSy…



2008 Mar;21(2):140-50. Links

The effect of cannabis on the brain: can it cause brain anomalies that lead to increased risk for schizophrenia?



DeLisi LE.

New York University, New York, NY 10016, USA. delisi76@aol.com

PURPOSE OF REVIEW: This review explores what is known about the association of cannabis with schizophrenia, its effects on the brain, and whether the brain changes known to be present in schizophrenia could be caused by cannabis and thus lead to a psychosis.

RECENT FINDINGS: The heavy use of cannabis is known to be associated with some adverse consequences, such as the occurrence of acute psychotic episodes and the development of chronic schizophrenia in some people even after its use has terminated. Recent studies have produced controversy about whether cannabis in heavy use can cause irreversible brain damage, particularly to adolescents, and thus whether a chronic psychosis could be a result of brain changes caused by cannabis.

SUMMARY: From the evidence that exists, it appears that the above view is unlikely and that cannabis may even have benign effects on brain structure, not producing deleterious damage. Its neurochemical interactions with the dopaminergic pathway, however, may, particularly in genetically vulnerable individuals, have adverse consequences.

Aika kunnianhimoista yrittää kertoa äideille, että jotkin huumeet eivät olekaan erityisen vaarallisia kun suhteuttaa muuhun elämänmenoon, kahviin, alkoholiin tai jopa tupakkaan.



Diapami on huume, vaikka sitä reseptillä Suomessa kirjoitetaan.



Onko perusteellisesti huumevalistettujen mahdollista ymmärtää, että "huume" on lähinnä lainsäädännöllinen sana, joka kertoo aineeesta erittäin vähän?



Entä huumeen kulttuurillinen sidonnaisuus? Alkoholi on muslimille sitä mitä kannabis meille. Argumentaatio sama, aineet ovat vain vaihtaneet paikkaa. Kummallista.



Joku äiti sanoo nyt minua narkomaaniksi, koska kirjoitin järkeä. Kiitos siitä jo etukäteen.

Ei sellainen, joka vimmatusti on huumeiden kannalla, usko. Mutta laitas joku "tutkimus", jonka mukaan huumeet on vaarattomia. Jopa uskoo tämä huumeidensuosijakin. Vai että on virheellistä tietoa. Ja joku keskenkasvuinen penskako sen tietää paremmin kuin korkeasti koulutetut tutkijat. Just joo.

kakara ymmärrä.

Ei sellainen, joka vimmatusti on huumeiden kannalla, usko. Mutta laitas joku "tutkimus", jonka mukaan huumeet on vaarattomia. Jopa uskoo tämä huumeidensuosijakin. Vai että on virheellistä tietoa. Ja joku keskenkasvuinen penskako sen tietää paremmin kuin korkeasti koulutetut tutkijat. Just joo.

tossa oli copypastettu suomalaisen yliopiston tutkijan haastattelu jonkun toisen yliopiston tutkimuksesta, ei sitä itse tutkimusta.

Siinä varsinaisessa tutkimuksessa (tai esim BBC:n uutisessa asiasta) todetaan että tutkimukset ovat kesken ja otoksen ollessa pieni tarvitaan vielä lisää tutkimuksia paremman tiedon saamiseksi.

Ja taas huomataan kuinka ei ole enää mitään perustaa omille väitteilleen niin aletaan haukkua.

sisältää noin 80 erilaista psykotrooppista ainetta, joista merkittävin on delta-9-tetrahydro-kannbinoli (THC). Marijuana on hampun kuivattuja lehtiä ja kukkia, ja sen THC-pitoisuus on 1-3 %. Marijuanaa poltetaan kuten savukkeita. Hasis on kasvin kuivattua pihkaa, jonka THC-pitoisuus on 5-15 %. Sitä sekoitetaan tupakkaan ja poltetaan piipussa. Hasisöljyn THC-pitoisuus voi olla jopa 60 %. Sitä tiputetaan tupakkaan, joka sitten poltetaan. Kaukoidässä on myös valmisteita, joita syödään tai juodaan, esim. "bhang". THC on rasvaliukoinen ja häviää verenkierrosta noin 8 tunnissa. Metaboliitteja jää aivoihin ja maksaan. Sen tähden kannabismetabolitteja voi löytyä virtsasta vielä 3-4 kuukautta käytön lopettamisen jälkeen.



Kannabiksen aiheuttamat vaikutukset riippuvat odotuksista ja ympäristöstä. Laboratoriossa THC aiheuttaa takykardiaa, suun kuivumista ja huimausta. Toivottuja tuntemuksia ovat euforia, onnen tunteet ja rentoutuminen. Ajankäsitys muuttuu, musiikki koetaan erilaisena ja voi esiintyä painottomuuden tunnetta. Ulkopuolinen tarkkailija toteaa ihon ja silmien punoituksen, mikä johtuu verisuonien laajentumisesta.



Kannabiksen haittavaikutuksia ovat bronkiitti ja pitkällä tähtäyksellä keuhkosyöpä. Immuunijärjestelmän toiminta heikkenee, fertiliteetti vähenee, lähimuisti huononee, ja keskittymiskyky alenee. Ahdistus- ja paniikkitiloja, depressiota ja hallusinaatioita saattaa esiintyä. Pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa amotivaatiota. Useimmat kannabiksen aiheuttamista muutoksista ovat onneksi palautuvia. Kannabiksen krooninen käyttö johtaa lähinnä psyykkiseen riippuvuuteen. Suurehkot kannabismäärät voivat aiheuttaa sekavuustilan, jolle on tyypillistä tajunnan hämärtyminen, depersonalisaatio, häiriintynyt ajattelu ja motorinen epävarmuus. Oireet kestävät muutamasta tunnista muutamaan päivään. Antipsykoottisia lääkkeitä voi käyttää harhaisuuden ja väkivaltaisuuden hoitoon sekä bentsodiatsepiineja lievittämään ahdistusta.



Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoitomuotojen välillä ei ole osoitettu eroja. Erilaiset perhe- ja verkostoterapiat ovat uusimmat tutkimus- ja kehittämisalueet.

Linkit



http://www.kaypahoito.fi



Käypä hoito -suositus: "Huumeongelmaisen hoito".



http://www.a-klinikka.fi



http://www.paihdelinkki.fi



http://www.terveysportti.fi/paly



http://www.asam.org



http://www.europad.org



http://www.isam.org



http://www.emcdda.europa.eu



Kirjallisuutta



Berglund, M, Thelander, S, Jonsson, E. Alcohol und Drug Abuse. An Evidence Based Review, Wiley-VCH, 2003.



Holopainen A. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Kirjassa Päihdelääketiede, toim. M. Salaspuro, K. Kiianmaa, K. Seppä, Kustannus Oy Duodecim 2003, 436-445



Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2001.



Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim 2003. Vertio H. Tupakoinnin ehkäisy. Kirjassa Sairauksien ehkäisy, toim. K. Koskenvuo, Kustannus Oy Duodecim 2003. 579-588.



Pietilä K. Nikotiini. Kirjassa Päihdelääketiede, toim. M. Salaspuro, K. Kiianmaa, K. Seppä, Kustannus Oy Duodecim 2003, 419-429.



Seppä K. Päihdelainsäädäntö. Kirjassa Päihdelääketiede, toim. M. Salaspuro, K. Kiianmaa, K. Seppä, Kustannus Oy Duodecim 2003, 83-90.

No eipä ole itselläsi sen kummempaa faktaa päinvastaisesta.

Lue ihmeessä viesti 26 uudestaan.

Ja vaikka tämä 700-sivuinen EU-raportti jossa todetaan kannabis tupakkaa ja alkoholia turvallisemmaksi.

http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis

Tuoteseloste: Hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden yleisnimitys. Marihuana on valmistettu kasvin kuivatuista lehdistä ja varsiosista, hasis pihkasta. Kannabisöljy on valmistettu tislaamalla. Valmisteiden THC-pitoisuudet ja niistä seuraava päihdyttävän vaikutuksen voimakkuus vaihtelevat marihuanan 0,35–12%:sta hasiksen 1–15%:iin ja kannabisöljyn 15–70%:iin. Heinälä 1998; Fabritius & Salaspuro 1998, 419. Käytetään polttamalla joko sellaisenaan tai tupakkaan, ruokaan tai juomaan sekoitettuna. Fabritius & Salaspuro 1998, 419.



Laillinen asema: Luokiteltu huumausaineeksi. Käyttörikokseksi voidaan katsoa (RL 50:2a) pienen määrän käsittely omaa käyttöä varten, jos hasista on alle 10 g tai marihuanaa alle 15 g. Arvioitaessa RL 50:7 §:n perusteella syyttämättä tai tuomitsematta jättämistä aineen laadun perusteella, kannabis voi periaatteessa olla lieventävä tekijä. Valtakunnansyyttäjänvirasto 2002. Koska merkkejä käytöstä jää elimistöön, voi aiheuttaa rattijuopumustuomion päiviä tai jopa viikkoja käytön jälkeen.



Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen, mutta kannabista ensisijaisena päihteenään käyttävien osuus päihdehuollon palvelujen käyttäjistä on suuri. Valtaosalle kannabiksen käyttäjistä ei aiheudu todettavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa edes pitkäaikaiskäytössä Heinälä 1998. Kannabiksen käytön ei ole todettu lisäävän kuolleisuutta Saarnio 2000, 160. Kannabiksen käyttäjät eivät myöskään ole yliedustettuina liikennekuolemissa Hall, Room & Bondy 1995.



* Julkaistu

* 4.04.06



Kannabis » Miten se vaikuttaa



Vaikutusmekanismi: Kannabiksessa on runsaasti tajuntaan vaikuttavia ainesosia, joista tärkein on delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). Fabritius & Salaspuro 1998. Ne vaikuttavat aivojen kannabisreseptoreihin. Kannabisreseptorien muista tehtävistä ei olla selvillä, mutta niitä tavataan alkeellisillakin eläimillä. Heinälä 1998.



Odotetut ja toivotut vaikutukset: Niin piriste- kuin lamauttaviakin vaikutuksia ja myös lieviä aistiharhoja. Sekä sosiaalisuutta lisääviä että sisäänpäin kääntäviä vaikutuksia. Assosiaatiot ja aistikokemukset korostuvat.



Päihtynyt on usein ja varsinkin aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Päihtynyt voi usein vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on kuitenkin vilkasta. Erilaiset aistikokemukset korostuvat, yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota. Fabritius & Salaspuro 1998, 420. Subjektiivinen ajantaju muuttuu Saarnio 2000, 161.



Kannabispäihtymys kestää poltettaessa kolmesta neljään tuntiin ja syötäessä jonkin verran pidempään. Heinälä 1998.



Päihtymykseen voi liittyä erilaisia aistiharhoja ja illuusioita, jotka käyttäjä tunnistaa päihteestä johtuviksi ohimeneviksi ilmiöiksi. Heinälä 1998.



Sydämen syketaajuus voi nousta, silmien sidekalvot verestää ja suu kuivua. Heinälä 1998. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää Fabritius & Salaspuro 1998.



Ei-toivotut vaikutukset: Varsinkin kokemattomilla käyttäjillä tai suurista annoksista ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa; sydämen hakkaaminen, hikoilu.



Kannabis saattaa runsaana annoksena, etenkin syötynä, aiheuttaa sekavuustilan, joka vähenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi. Sekavuuteen liittyy tajunnan ja ajattelun hämärtyminen, depersonalisaatio (itsensä epätodeksi ja vieraaksi tunteminen) ja motorinen epävarmuus. Muistamattomuus, näkö- ja kuuloharhat ja joskus väkivaltainen tai outo käyttäytyminen saattavat liittyä sekavuuteen. Heinälä 1998.



Kannabis saattaa aiheuttaa ahdistuneisuushäiriön. Päihtymykseen voi liittyä ahdistuneisuutta, paniikkikohtauksia tai masentuneisuutta, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen haihtuessa. Näitä reaktioita on eniten aineeseen tottumattomilla tai vieraassa tai uhkaavassa ympäristössä. Heinälä 1998.



* Julkaistu

* 4.04.06



Kannabis » Keskeiset riskit



Riippuvuus ja sieto: Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä Hall, Room & Bondy 1995. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen, joka on valtaosin psyykkistä. Mahdolliset vieroitusoireet ovat lieviä. Niitä ovat ärtymys, ahdistus, vapina, hikoilu, huonovointisuus ja unettomuus. Vieroitusoireita esiintyy lähinnä silloin, kun runsas ja pitkäaikainen käyttö lopetetaan äkkiä. Kannabista kokeilleista noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä, mutta harvinaisempaa kuin tupakan tai opioidien käyttäjillä Heinälä 1998. Erään toisen arvion mukaan kannabiksen riippuvuusriski on tuo sama 10%, mutta alkoholin 15%, opiaattien 23% ja nikotiinin 32% Saarnio 2000, 160.



Psyykkinen riippuvuus ilmenee niin, että säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. Riippuvuudesta kertoo se, jos henkilö jatkaa säännöllistä käyttöä haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi väsymyksestä ja pitkittyneestä yskästä, huolimatta. Heinälä 1998.



Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on kuitenkin runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen EMCDDA 2002. Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia. Hall, Room & Bondy 1995.



Akuutit riskit: Ei myrkytysvaaraa. Heinälä 1998. Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan Saarnio 200, 160; Hall, Room & Bondy 1995. Kannabispäihtymyksen ja väkivallan yhteydestä ei ole näyttöä Saarnio 2000, 162.



Runsaina annoksina sekavuustila tai ahdistuneisuushäiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Onnettomuusriski päihtyneenä. Kannabiksen katsotaan myötävaikuttavan piilevien psykoosien puhkeamiseen. Eräät tutkimukset viittaavat kuitenkin myös siihen, että kannabiksen käyttö lisäisi psyykkisen sairastumisen riskiä myös niillä, joilla ei ole piilevää sairautta.



Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä Heinälä 1998; Saarnio 2000, 161; Hall, Room & Bondy 1995. Tavanomaisten käyttöannosten vaikutus vastaa 0,7–1 promillen alkoholipäihtymystä simulaattorikokeissa. Kuitenkin kannabiksesta päihtyneet ajoivat kokeessa tavallista hitaammin, kun taas alkoholista päihtyneet tavallista nopeammin Hall, Room & Bondy 1995. Onnettomuusalttius erityisesti liikenteessä on eräiden tutkijoiden mielestä suurin kannabiksen käyttöön liittyvä vaara Hall, Room & Bondy 1995.



Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa normaalia nuoruusajan kehitystä. Runsaan ja pitkäaikaisen käytön arvellaan lievästi heikentävän henkistä suorituskykyä. Se korjautuu käytön loputtua.



Pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tutkittaessa hoitoon hakeutuneita pitkäaikaiskäyttäjiä on todettu aivotoimintojen häiriöitä, jotka saattavat korjautua vähitellen raittiina aikana Heinälä 1998; Lundqvist 1995, mutta tästä ollaan erimielisiä Hall, Solowij & Lemon 1994. Häiriöitä ilmenisi korkeammissa kognitiivisissa kyvyissä, kuten muistissa, huomiokyvyssä, organisaatiokyvyssä ja kyvyssä käsitellä monimutkaista informaatiota. Vaikka nämä häiriöt ovat vähäisiä, ne saattavat haitata mahdollisuuksia selviytyä vaativista työtehtävistä. Häiriöt kasvavat käytön keston mukaan. Hall, Room & Bondy 1995. Toisen katsausartikkelin mukaan tutkimukset eivät ole tuottaneet näyttöä pitkäaikaisenkaan käytön aiheuttamista kognitiivisista häiriöistä Saarnio 2000, 161.



Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy päivittäin polttavilla. Poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Se myös rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.



Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Heinälä 1998. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski on lisääntynyt päivittäin hasista tai marihuanaa polttavilla Fabritius & Salaspuro 1998, 421. Jotkut näistä syöpätyypeistä ovat yleistyneet nuorten kannabiksen polttajien keskuudessa, vaikka ne muuten ovat nuorilla ihmisillä harvinaisia Hall, Room & Bondy 1995. Myös (in vitro) soluviljelmillä on vahvistettu kannabissavun voivan aiheuttaa syöpää Hall, Room & Bondy 1995. Eräässä tutkimuksessa on todettu tupakoimattomien, mutta kannabista päivittäin polttavien kärsivän hengitysteiden sairauksista yleisemmin kuin tupakoimattomien Hall, Room & Bondy 1995. Nämä vaikutukset ovat ominaisia vain kannabiksen polttamiselle eivätkä voi seurata syömisestä tai juomisesta Hall, Room & Bondy 1995. Kannabiksen poltolla saattaa olla samanlaisia sydän- ja verisuonitaudeille altistavia vaikutuksia kuin tupakoinnilla. Annostelutavan vaihtaminen pienentää mutta ei poista riskejä Hall, Room & Bondy 1995.



Nuoret, jotka eivät menesty koulussa, voivat suoriutua yhä heikommin, jos käyttävät kannabista runsaasti ja jatkuvasti. Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).



Riskit ja haitat sikiölle: Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lasten syntymäpaino, pään ympärys ja syntymäpituus ovat usein normaalia pienemmät. Tätä näyttöä on kuitenkin pidetty riittämättömänä. Fabritius & Salaspuro 1998. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Heinälä 1998. Kannabiksen polton sikiövaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin tupakan Saarnio 2000. Sikiövaurioiden lisääntymisestä ei ole saatu näyttöä, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois Hall, Room & Bondy 1995. Kannabiksen käyttöä tulee välttää raskausaikana tai jos on mahdollisuus tulla raskaaksi, mutta käyttäjällä on vähän todellista syytä pelätä, jos hän lopettaa käytön saadessaan tietää raskaudesta.



On olemassa heikkoa näyttöä, että kohdussa kannabikselle altistuneet lapset voivat kärsiä ohimenevistä kehitys- ja käyttäytymishäiriöistä ensimmäisinä elinkuukausinaan ja että tietyt lapsuusiän syövät ovat yleisempiä sellaisten äitien lapsilla, jotka olivat käyttäneet kannabista odotusaikanaan Hall, Room & Bondy 1995.



Seka- ja yhteiskäytön riskit: Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille. Vrt. Heinälä 1998.



* Julkaistu

* 4.04.06



Kannabis » Haittojen vähentäminen



Jos välttää kannabiksen käyttämistä polttamalla, välttää hengityselinten sairauksien ja syövän riskit. Sekoittaminen tupakkaan lisää riskejä ja altistaa nikotiiniriippuvuudelle.



Suuri annos lisää riskiä saada paniikki- tai ahdistuskohtaus. Psyykkiset häiriöt – ahdistuneisuus tai muut oireet, jotka eivät ole hävinneet päihtymyksen mukana – edellyttävät lääkärinhoitoa.



Riskien vähentämiseksi käyttäjän on syytä asettaa käytölle rajat ja huolehtia, ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Kannabisriippuvuutta hoidetaan avohoidon menetelmin, muihin terveys- tai sosiaalisin ongelmiin liittyneenä joskus myös laitoshoidossa.



Jos kyseessä on pelkästään kannabisriippuvuus, hoito on yleensä avohoitoa, jossa voidaan käyttää keskustelun ja neuvonnan lisäksi ryhmähoitoja, verkostotapaamisia, 12 askelen ohjelmaa, erilaisia psykoterapioita ja muita päihderiippuvuuden hoidossa yleisiä menetelmiä. Laitoshoitoa harkitaan, kun kyseessä on monipäihderiippuvuus, avohoito ei osoittaudu riittäväksi, potilas tarvitsee ympäristön muutosta kyetäkseen lopettamaan käytön tai kun potilaalla on psykiatria hoitoa vaativa sairaus. Fabritius & Salaspuro 1998.



Avoimia kysymyksiä ja kiistanalaisia väitteitä

Persoonallisuuden muutokset ja amotivaatiosyndrooma: Runsas pitkäaikainen käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksiin, passiivisuuteen ja haluttomuuteen. Kannabiksen passivoiva vaikutus voi laajeta amotivaatio-oireyhtymäksi, johon kuuluvat korostunut välinpitämättömyys, heikentynyt ongelmanratkaisukyky, heikentynyt keskittymiskyky, madaltunut ärsyyntymiskynnys sekä heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Käyttäjät ovat sisäänpäinkääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa on pirstotunutta. Käytön lopetuksen jälkeen tila voi kestää jopa 6–9 kuukautta. Oireyhtymän esiintyvyydestä on kuitenkin erilaisia arvioita, eikä sitä ole pystytty osoittamaan kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Fabritius & Salaspuro 1998. Käsitettä on arvosteltu huonoksi ja selityksiä eräiden käyttäjien eristäytymiseen arkielämästä ja selitystä passivoitumiseen on haettu pikemminkin kannabiksen, siitä riippumattoman masennuksen ja eräiden elämäntapavalintojen yhteisvaikutuksesta Saarnio 2000, 161. Toinen mahdollinen selitys on se, että syndroomaksi (oireyhtymäksi) on suotta ristitty pelkästään jatkuvan kannabispäihtymyksen merkit Hall, Room & Bondy 1995.



Menestymättömyys: On tutkimustuloksia, joiden mukaan kannabista käyttävät nuoret keskeyttäisivät koulunkäynnin muita useammin ja kiinnittyisivät työelämään muita heikommin. Syy-yhteys ei kuitenkaan ole todennäköinen, sillä näillä nuorilla oli vähemmän kunnianhimoinen suhtautuminen kouluun ja työhön jo ennen kannabiksen käytön aloittamista. Sopeutumaton asenne olisi siis sekä menestymättömyyden että kannabiksen käytön taustalla Hall, Room & Bondy 1995.



Vaikutukset hedelmällisyyteen: Eläinkokeissa on todettu säännöllisen ja jatkuvan kannabiksen käytön saattavan alentaa urosten testosteronitasoa, sperman tuotantoa, siittiöiden liikkuvuutta ja elinkykyä ja häiritsevän naaraiden ovulaatiokiertoa. Tuloksia ei ole voitu vahvistaa ihmisillä, mutta mahdolliset vaikutukset voivat olla huomionarvoisia esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsen saamista toivotaan, mutta se osoittautuu vaikeaksi. Hall, Room & Bondy 1995



Perinnölliset muutokset: Jotkut soluviljelmillä tehdyt kokeet ovat viitanneet mahdollisuuteen, että kannabiksen käytöllä saattaisi olla osuus periytyviin kromosomi- ja geenimuutoksiin, mutta selvää näyttöä tästä ei ole Hall, Room & Bondy 1995.



Elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen: THC heikentää elimistön vastustuskykyä heikentämällä immunologisia puolustusmekanismeja ja heikentämällä kykyä tuhota infektoituneita soluja Fabritius & Salaspuro 1998, 421. Kannabiksen on eläinkokeiden perusteella arvioitu vaikuttavan haitallisesti myös immuunijärjestelmään. Siitä ei kuitenkaan ole epidemiologista näyttöä. Kannabiksen käyttö ei ole myöskään edistänyt HIV-positiivisten miesten sairastumista aidsiin. Mahdollisuutta, että krooninen runsas kannabiksen käyttö heikentää vähäisessä määrin immuunijärjestelmää, ei ole kyetty sulkemaan pois. Saarnio 2000, 160; Hall, Room & Bondy 1995.



Kannabispsykoosi: Kannabis saattaa aiheuttaa psykoottiseen häiriön, johon liittyy harhaluuloja ja aistiharhoja. Voidaan päätellä, että häiriö liittyy pelkästään kannabiksen käyttöön eikä mikään muu sairaus selitä oireita. Häiriö ei esiinny pelkästään sekavuustilan aikana. Oireet lievittyvät yleensä muutamassa vuorokaudessa. Tyypillisiä oireita ovat ahdistuneisuus, tunnetilojen voimakas vaihtelu, depersonalisaatio ja muistinmenetys. Psykoottisen häiriön uhkaa lisäävät suuret annokset, henkilön ominaisuudet sekä vieras tai uhkaava ympäristö. Heinälä 1998 Psyykkisistä vaikeuksista kärsivät nuoret ovat erityinen riskiryhmä, ja erityisesti runsas kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykoosin tai vaikeuttaa siitä kuntoutumista Heinälä 1998.



Toisaalta suomalaisessa katsausartikkelissa väitetään, ettei kannabispsykoosista ole tieteellistä näyttöä. Kannabiksen käytöllä on havaittu olevan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen mutta ei taudin esiintymistiheyteen. Tämä merkitsisi sitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa taudin puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. Saarnio 2000, 161. Näyttö akuutin psykoosin syntymisen mahdollisuudesta on vahvempaa kuin kroonisen Hall, Room & Bondy 1995.



THC:n varastoituminen ja takautumat. On vahvaa näyttöä siitä, että säännöllisesti toistuva kannabiksen nauttiminen voi aiheuttaa THC:n varastoitumista rasvakudoksiin, missä se saattaa säilyä pitkiä aikoja. Tämän tosiasian vaikutus terveyteen on epäselvä. Väitetään, että varastoitunut THC voisi päästä takaisin verenkiertoon ja aiheuttaa päihtymyksen oma aikojaan Fabritius & Salaspuro 1998, 420, mutta tämä on joko äärimmäisen harvinaista tai sitä ei tapahdu ollenkaan Hall, Solowij & Lemon 1994.



Kannabiksen voimakkuuden kasvu: Olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden väitetään aliarvioivan kannabiksen terveysriskejä, koska tutkimukset on tehty nykyistä heikkotehoisempien kannabislaatujen ollessa yleisimpiä. Näyttö kannabiksen muuttumisesta voimakkaammaksi on heikkoa ja jos väite pitäisikin paikkansa, muutoksen vaikutus terveysriskeihin olisi hyvin epävarma, sillä käyttäjät todennäköisimmin muuttaisivat käyttötapaansa siten, että saisivat vain haluamansa vaikutuksen Hall, Solowij & Lemon 1994. Kannabikselta ei yleensä haeta maksimaalista vaikutusta.



Niin sanottu porttiteoria, joka väittää kannabiksen ominaisuuksien jotenkin johtavan muiden päihteiden käyttöön, ei saa tutkimuksesta tukea. Sitä vastoin on osoitettu, että monet kannabiksen käytön nuorena aloittavat henkilöt ovat alun perin riskialttiita monenlaiselle ongelmakäyttäytymiselle Saarnio 2000, 160.



Yhteenveto

Kannabiksen vaikutuksia on tutkittu runsaat kolmekymmentä vuotta epidemiologisesti sekä eläin- ja ihmistutkimuksen menetelmillä. Tieto on vielä osittain puutteellista. Pitkäkestoisen käytön terveysvaikutuksia tunnetaan edelleen huonosti. Heinälä 1998. Vaikka kannabiksen käyttökulttuurit ovat eräissä maissa hyvinkin vanhoja ja niissä on runsaasti kokemusta pitkäaikaisesta ja runsaasta käytöstä, ne ovat heikosti esillä tutkimuskirjallisuudessa Hall, Room & Bondy 1995. Kannabiksen käytön vaikutukset muiden henkilöiden kuin käyttäjän itsensä terveyteen, esimerkiksi passiivisen altistuksen välityksellä, ovat tutkimaton alue Hall, Room & Bondy 1995.



Riskeille alttiimpia ryhmiä: Nuoret, jotka eivät menesty koulussa, voivat suoriutua yhä heikommin, jos ovat jatkuvasti päihtyneitä. Raskaana olevilla naisilla ja naisilla, jotka saattavat tulla raskaiksi ja polttavat kannabista, saattaa olla suurempi riski saada lapsia, joilla on alhainen syntymäpaino tai synnynnäinen vamma. Henkilöt, joilla on jokin sairaus ennestään, saattavat pahentaa sitä polttamalla tai muuten käyttämällä kannabista, sairaudesta riippuen: sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, psyykkiset ongelmat kuten skitsofrenia ja päihderiippuvuudet Hall, Solowij & Lemon 1994; Heinälä 1998.



* Julkaistu

* 4.04.06



Kannabis » Lähdeluettelo



EMCDDA: Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmista. Luxenburg 2002: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Online.



Hall W & Room R & Bondy S: A comparative Appraisal of the Health and Psychological Consequenses of Alcohol, Cannabis, Nicotine and Opiate Use. 1995. Online 1 Online 2



Hall W & Solowi N. & Lemon J: The health and psychological consequences of cannabis use, National Drug Strategy Monograph Series No. 25. Australian Government Publishing Service. Australia: Canberra 1994.



Fabritius, C & Salaspuro, M: Kannabis päihteenä. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki 1998: Duodecim.



Heinälä, P: Kannabis ja sen terveysvaikutukset. Duodecim 1998:114(20): 2115. Helsinki.



Saarnio, P: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikka 2/2000. Helsinki: Stakes.



Valtakunnansyyttäjän virasto: VKS:2002:3 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta. Yleinen ohje syyttäjille, annettu 11.9.2002. Helsinki.

Miten se nyt niin on, että joku toteaa kannabiksen turvalliseksi on oikeassa ja joku toinen toteaa että kannabis on vaarallista ja on väärässä? Mieti nyt vähän Hardis mitä sanot.

Miten se nyt niin on, että joku toteaa kannabiksen turvalliseksi on oikeassa ja joku toinen toteaa että kannabis on vaarallista ja on väärässä? Mieti nyt vähän Hardis mitä sanot.

Sanoin että se on turvallisempaa kuin alkoholi (tai jopa tupakka) viitaten lukuisiin tutkimuksiin aiheesta.

Mikään päihde ei ole 100% turvallinen, ei kofeiini, alkoholi, opiaatit, THC tai heroiini, mutta kannabis on sieltä turvallisimmasta päästä. Kukaan ei ole koskaan kuollut siihen.

tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että kannabiksen savu aiheuttaa DNA-muutoksia ja voi lisätä syöpäriskiä.







Tupakansavua on tutkittu paljon. Se sisältää 4000 kemikaalia, joista 60 on luokiteltu karsinogeenisiksi. Kannabiksen savua on tutkittu huomattavasti vähemmän. Koska kannabis palaa tupakkaa huonommin, se sekoitetaan poltettaessa usein tupakan joukkoon.







Kannabiksen savu koostuu 400 kemikaalista, joihin kuuluu 60 erilaista kannabinoidia. Kannabiksessa on 50 % enemmän karsinogeenisiä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä – naftaliinia, bentsantraseenia ja bentspyreeniä – kuin tupakassa.







Tutkijoiden mukaan kannabiksen myrkyllisten aineiden haittavaikutuksia lisää se, että kannabiksen savua hengitetään syvemmälle keuhkoihin kuin tupakansavua. Tutkijat arvioivat, että 3-4 kannabissavukkeen polttaminen päivittäin aiheuttaa vastaavanlaisia vaurioita keuhkojen limakalvoille kuin 20 tupakan polttaminen.







Tutkijat analysoivat kannabissavua erittäin herkällä nestetomografia-massaspektrometrianalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti asetaldehydin toksisuuteen. Asetaldehydiä on sekä tupakassa että kannabiksessa.



Tupakan karsinogeeniset vaikutukset on tunnettu kauan, mutta on ollut epäselvää, onko kannabiksella samanlaisia vaikutuksia.







Nyt Chemical Research in Toxicology –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan laboratorio-olosuhteissa, että kannabissavu vaurioittaa DNA:ta.







Lähde: Suomen Lääkärilehti. 17.6.2009



Hertta Vierula

KANNABIS, HASIS, MARIHUANA JA KANNABISÖLJY

Valmistus: alkulähteenä Cannabis sativa -hamppukasvi, jonka tärkein kannabinoidi eli huumaava aine on THC



Muoto:



* Marihuana - vihertävä, kellertävä tai ruskea kuivattu rouhe

* Hasis - harmahtava, ruskea tai lähes musta kuivattu levy

* Kannabisöljy - vihertävä, rusehtava tai lähes väritön öljy



Käyttötavat: Kannabista poltetaan savukkeena tai piipussa ja lisätään myös ruokaan. Kannabiksen polton aikana aineen imelä tuoksu tarttuu useiksi tunneiksi käyttäjän hengitykseen, vaatteisiin ja hiuksiin. Tuoksu muistuttaa poltettua hamppuköyttä, poltettua vanhaa heinää tai sinettivahaa.



Käytön välittömät vaikutukset vaihtelevat suuresti eri käyttäjillä



* Keskushermostovaikutukset, johon liittyy aluksi usein mielihyvän tunnetta: puheliaisuutta, iloisuutta ja estojen katoamista

* Voimakas makean himo

* Ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arvioinnin heikentyminen

* Koordinaatio- ja reaktiokyvyn sekä lähimuistin huononeminen

* Aistikokemusten voimistuminen, aistiharhat ja sekavuustilat

* Fyysisinä oireina pulssin kiihtyminen, silmien verestäminen, silmien, suun ja nielun kuivuminen, huimaus ja yskä



Pitkäaikaisen käytön vaikutukset (vaihtelevat eri käyttäjillä)



* Sietokyvyn kehittyminen -> annoskoon suureneminen

* Väsymys, haluttomuus, ahdistuneisuus ja masennus

* Persoonaan ja sosiaaliseen elämään liittyvät muutokset

* Oppimis- ja keskittymiskyvyn heikentyminen

* Passiivisuus käyttäytymisessä, käytöshäiriöt

* Ärsytys ja tulehdukset hengitysteissä

* Elimistön hormonihäiriöt

* Suun, nielun ja ruokatorven alueen syöpäriskin lisääntyminen

* Erilaiset mielenterveyden ongelmat

* Eräiden sairauksien, esim. astman, keuhkoputken tulehduksen, skitsofrenian ja alkoholiriippuvuuden pahentuminen



Riippuvuus: kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta.



Vieroitusoireet: univaikeudet, vilunväreet, hikoilu, lihas-, vatsa- ja päänsärky, vapina, ruokahaluttomuus, harhaisuus, masentuneisuus, ärtyneisyys ja levottomuus.





Euroopan yleisin ja kiistellyin huume



Noin 13 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt kannabista kuluneen kuukauden aikana.



Kannabiksen vaikutuksesta on tehty paljon tutkimuksia, joiden tulokset ovat osin myös ristiriitaisia. Pitkäaikaiskäytön vaikutuksia ei vielä ole juurikaan tutkittu.







Kannabiksen vaikutukset riippuvat muun muassa käyttäjän käyttöhistoriasta, sen hetkisestä mielentilasta sekä siitä, käytetäänkö kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa. Myös kannabiksen vahvuus ja siihen mahdollisesti lisätyt vierasaineet tai muut huumausaineet muuttavat vaikutustapaa.







Tällä sivulla on esitetty yleisimmin esitettyjä vaikutuksia (vrt. Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista. 3. uudistettu painos. Helsinki: Opetushallitus ja Päihdelinkin tietopankki-osuus). Näitä vaikutuksia olemme myös nähneet tavatessamme kannabiksen käyttäjiä ja heidän läheisiään yli 20 vuotta kestäneen toimintamme aikana.







Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA julkaisi kesällä 2008 kannabislukemiston: Globaalit kysymykset ja paikalliset kokemukset - näkökulmia kannabiskiistoihin, hoitoon ja sääntelyyn Euroopassa. Englanninkielinen raportti löytyy osoitteesta:



http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs

Kerrot vain mitä jossain tutkimuksessa sanotaan. Se ei riitä.

Study Shows No Increased Risk for Even the Heaviest Marijuana Smokers

By Salynn Boyles

WebMD Health News Reviewed by Louise Chang, MD

May 23, 2006 -- People who smoke marijuana do not appear to be at increased risk for developing lung cancer, new research suggests.



While a clear increase in cancer risk was seen among cigarette smokers in the study, no such association was seen for regular cannabis users.



Even very heavy, long-term marijuana users who had smoked more than 22,000 joints over a lifetime seemed to have no greater risk than infrequent marijuana users or nonusers.



The findings surprised the study’s researchers, who expected to see an increase in cancer among people who smoked marijuana regularly in their youth.



“We know that there are as many or more carcinogens and co-carcinogens in marijuana smoke as in cigarettes,” researcher Donald Tashkin, MD, of UCLA’s David Geffen School of Medicine tells WebMD. “But we did not find any evidence for an increase in cancer risk for even heavy marijuana smoking.” Carcinogens are substances that cause cancer.



http://www.webmd.com/lung-cancer/news/20060523/pot-smoking-not-linked-t…



On tosin vuodelta 2006, mutta varsin kattava tutkimus, joka on totetutettu tutkimalla ihmisiä, ei pelkkää DNA:ta.

Kerrot vain mitä jossain tutkimuksessa sanotaan. Se ei riitä.

Sen olen elämässäni oppinut, että huumeet eivät ketään onnellisemmaksi tee.



Yksi kaverini ampui itsensä jouduttuaan huumeriippuvuuteen ja sitä kautta velkoihin diilerille. Kukaanhan ei tosin tiedä ampuiko itse itsensä, vai hoitiko joku muu homman.



Toinen kaveri hirtti itsensä käytettyään huumeita muutaman vuoden. Yritti kuiville, mutta ei pystynyt, väsyi taisteluun.



Kolmas kaveri joutui vuodeksi suljetulle pelkästä pilven poltosta. Poltteli useamman vuoden juuri sillätavalla sivistyneesti, alkoholin sijaan. Eräänä iltana iski kuitenkin psykoosi, joka kesti ja kesti. Nyt täysin ilman päihteitä.



Mieheni pää oli nitkahtaa LSD:n ja pilven poltosta. Rupesi heittämään myös psykoosin puolelle ja tajusi onneksi lopettaa. Tämä tapahtui villissä nuoruudessa kun lapsia ei vielä ollut.



Yhtään onnistunutta huumetarinaa en ole vielä kuullut, vaikka "piireissä" valitettavasti jouduin elämään joitakin vuosia. Ja me oltiin kaikki hyvistä perheistä ja koulutuskin kunnossa. Onneksi se on historiaa nyt.



Valitettavasti ne, jotka sille tielle jäivät, ovat joko kuolleet tai jumittavat edelleen samassa "paskassa". Toiset selittää, että on ihan ok kasvattaa saunassa kukkaa ja esittelevät juuri näitä tutkimuksia aiheesta.



Mä uskon siihen mitä näen ja koen, en siihen mitä luen. Jotkut asiat ei vain toimi teoriantasolla ihan samalla tavalla kuin käytännössä.

Nuorista vainajista löytyy yhä useammin huumeita. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan viime vuonna huumeita löytyi runsaasta 120:stä 1529-vuotiaana kuolleesta, kun edellisvuonna määrä oli runsaat 20 pienempi.



Huumelöydöksestä huolimatta nuorten kuolinsyy voi olla muukin kuin huumeet. Laitoksen johtajan, professori Erkki Vuoren mukaan varsinaisia myrkytyksiä huumeisiin liittyvistä kuolemista oli noin puolet.



- Myrkytykseen kuolleiden lisäksi oli muun muassa liikenneonnettomuuksissa kuolleita, henkirikosten uhreja ja esimerkiksi korkeilta paikoilta pudonneita. Niistä on mahdoton sanoa, ovatko ne varsinaisia huumekuolemia. Jos ihminen ajaa kolarin huumeiden vaikutuksen alaisena, niin voidaan tietysti kysyä, onko se huumeiden aiheuttama vai ei, Vuori pohti tiistaina.



Yleisimpiä vainajista löydettyjä huumeita olivat kannabis, buprenorfiini ja amfetamiinit. Vuoren mukaan on tyypillistä, että yhdestä vainajassa on useita eri huumeita.



- Suomalaiselle käytölle on tyypillistä, että sama ihminen käyttää lääkkeitä, alkoholia ja eri huumausaineita. Suomalaiset eivät käytä vain yhtä tiettyä huumetta, vaan kaikkea, mitä on saatavilla, Vuori sanoo.



Nuorimmat vainajat 17-vuotiaita



Kaikkiaan huumeita löytyi viime vuonna 231 vainajasta, mikä sekin on huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoren mukaan varsinkin lääkkeiden huumeidenkaltaiseen käyttöön liittyvät kuolemat ovat kasvussa.



- Nykyisin kuolemissa on paljon sitä, että lääkkeistä ja lääkeaineista on etsitty huumausainevaikutusta. Sen aiheuttamat kuolemat ovat nykyisin paljon yleisempiä kuin esimerkiksi heroiinin, joka aiheuttaa ihan muutaman kuoleman vuodessa.



Suurin osa huumausaineisiin liittyvistä kuolemista sattui alle 30-vuotiaille. Nuorimmat kuolleista olivat viime vuonna 17-vuotiaita poikia.



Ensi viikolla eri puolilla Suomea järjestetään tilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria. Esimerkiksi Helsingissä tilaisuus järjestetään jo yhdeksättä kertaa.