Tupakka&viina on kuulemma koukuttavampaa kuin

alle 30-vuotiaasta vainajasta löytyy jäämiä huumeista, ilmenee Irti Huumeista -yhdistyksen keräämistä tiedoista. Yhdistyksen mukaan viime vuonna huumeisiin kuoli kaikkiaan 231 suomalaista, joista 126 oli alle 30-vuotiaita.



Vuonna 2006 huumausainejäämiä löytyi 103 kuolleesta nuoresta, kun kaiken kaikkiaan huumeet veivät 182 suomalaisen hengen, yhdistys laskee. Huumekuolemat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan.



Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 17-vuotiaita.



Menehtyneistä on löydetty jäämiä etenkin kannabiksesta, buprenorfiinista (muun muassa Subutex) ja amfetamiineista.



Stakesin mukaan huumeongelma aiheutti vuonna 2005 yhteiskunnalle 180 miljoonan euron kulut.

YLE Uutiset

oli yhtenä ainesosana oopiumi.



Minä voisin hyväksyä kannabiksen käytön lääkinnällisissä tarkoituksissa. Apteekista sitä saisi lääkärin reseptillä ainoastaan.



Tupakan sais hävittää maapallolta kokonaan, siitä lienee vain terveyshaittoja.

eivät yllätä suomalaisia asiantuntijoita

23.08.2007



Päihdepoliitikot ja -tutkijat eivät yllättyneet kannabiksen ja psykoosin yhteyksistä. Päihdelääkärit ovat sen sijaan huolissaan, että kannabiksen käyttäjän psykoosi luokitellaan aivan liian helposti ”vain” kannabispsykoosiksi. Kuka ottaisi kokonaisvastuun psyykkisesti sairaasta ihmisestä, jolla on huumeongelma? Päihdehuollon ja psykiatrian työnjako takkuaa Suomessa yhä.



– Ihmettelen mikä tässä Lancetin analyysissä on uutta. Myös Independent muutti aiempaa käsitystään alkuvuodesta. Meille alan ihmisille kannabiksen ja mielenterveysongelmien kytkös on ollut selvä jo vuosia, kuittaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti Lancetin viimekuisen uutisen kannabiksen terveysriskeistä.



Lancet julkaisi heinäkuussa metakatsausartikkelin sekä sitä kommentoivan pääkirjoituksen. Niiden viesti kuului: kannabiksen käytöllä on aiemmin luultua voimakkaampi ja selvempi yhteys psykooseihin.



Erityisesti uusi tieto oli se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riskiyhteys psykooseihin.



Sekä Sarvannin että muiden huumausainepolitiikan tuntijoiden ja toteuttajien näkemykset Lancet-artikkelin vaikutuksista voi puolestaan kiteyttää näin: ei ole tarvetta kiristää suhtautumista kannabikseen Suomessa.



Uusi meta-analyysi sai Lancetin pyörtämään liberaalin kannabiskantansa vuodelta 1995. Lisäksi Britanniassa harkitaan nyt kannabiksen luokittamista takaisin huumeiden B-luokkaan, josta huume tiputtiin lievempään C-luokkaan vuonna 2004. Luokitus perustuu huumeen vaarallisuuteen ja sitä kautta määritellään myös kannabiksen käytön rangaistavuus.



”Mikä tässä on uutta?”



Suomessa huumausainepolitiikka kulkee Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammen mukaan kahdella raiteella: kansanterveyden ja rikoskontrollin tavoitteet elävät melko harmonisesti rinnakkain.



Sarvanti pitää Suomen huumausainepolitiikan nykyisiä kannabislinjauksia täysin riittävinä ja vetoaa muun muassa juuri Tammen tutkimukseen.



– Suomalainen huumausainepolitiikka on onnistunut hirveän hyvin. Meillä on ollut tiukka asenne huumeiden käyttöön ylipäätään, eikä sitä voida enää tiukentaa, Sarvanti sanoo.



Sarvannin mielestä Lancet-tutkimuksen valistuksellinen anti tulee toki viedä kentälle, etenkin kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten tietoon.



Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen näkee, että Lancetin artikkeli kytkeytyy ensisijaisesti keskusteluun Britanniassa juuri kolmen vuoden takaisen lievennysluokituksen takia. Siellä artikkelilla on todennäköisesti suurimmat seurausvaikutukset, ja tutkimusta tullaan arvioimaan tarkasti ja myös kriittisesti.



”Tärkeä viesti”



Suomalaiseen päihdelääketieteen piirissä Lancetin artikkelia pidetään tervetulleena lisänä, joka vahvistaa sekä aiempaa tutkimustietoa että kliinistä näppituntumaa.



– Australialaiset, uusiseelantilaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat saaneet samansuuntaisia tuloksia kuin Lancetin meta-analyysi. Kannabista on pidetty suhteellisen harmittomana huumeena, mutta väestötason tutkimukset paljastavat enemmän tai vähemmän vakavia mielenterveyshäiriöitä. On hienoa, että nämä vaikutukset on nyt summattu, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, pitkän linjan päihdelääkäri Pekka Heinälä.



Kiinnostavinta antia Heinälän mukaan on tarkentunut tieto jo vähäisen ja satunnaisen kannabiskäytön terveysriskeistä.



– Se on ehdottomasti tärkeä viesti, joka tulee saattaa myös esimerkiksi kouluterveyshuollon ja vanhempien tietoon.



Heinälän mielestä terveydenhuoltojärjestelmä on aliarvioinut kannabista Suomessa. Akuutin ja näkyvimmän ongelman on aiheuttanut kovien huumeiden, kuten opiaattien ja stimulanttien käyttö. Kannabis on jäänyt näiden varjoon niin hoidoissa kuin julkisessa keskustelussa. Heinälän mukaan yhdestä esimerkistä käy huumeriippuvaisten Käypä hoito -suositus, jossa kannabis käsitellään melko lakonisesti.



– Hoitojärjestelmämme on tietyllä lailla suhtautunut kannabikseen niin kuin se ei olisi mitään, Heinälä pohtii ja valaisee väitettään rinnastusesimerkin avulla:



– Vähän samoin vähätellään tupakan merkitystä. Jos ajatellaan terveyshaittoja, niin tupakasta tulee ruumiita. Kannabiksesta ei todennäköisesti seuraa ruumiita, vaan mielenterveysraunioita. Sokeudumme tietyissä kysymyksissä, esimerkiksi kannabiksessa, koska sen käyttö on päihdepotilailla niin yleistä.



Huumepolitiikka elää murrosvaihetta



Suomessa ei juuri ole pohdittu saati toteutettu kannabispotilaiden hoitoja ja palveluja omana erityiskysymyksenään, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa. Tosin näissä maissa kannabiksen ongelmakäyttö on aivan eri luokkaa kuin Suomessa.



Kun kovat huumeet kymmenkunta vuotta sitten tulivat ryminällä, viranomaiset ja terveydenhuolto olivat valmistautumattomia.



– Oli pakko kiinnittää huomiota akuuttien palvelujen hoitamiseen. Nyt seuraava askel olisi kehittää myös kannabiksen ongelmakäyttäjien palveluja, Hakkarainen sanoo.



Pekka Heinälän korviin on kantautunut lääkärikollegoiden huolestuttavia viestejä niin kannabiksesta kuin muista huumeista. Esimerkiksi Helsingissä huumeet ovat enenevissä määrin arkea myös yleispsykiatriassa.



Janne Ora



Lue koko artikkeli perjantaina 24.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Kannabis lisää skitsofrenian riskiä

27.07.2007



Kannabiksen käyttö lisää skitsofrenian ja muiden psykoosien sairastumisriskiä, toteaa Lancetissa julkaistu meta-analyysi (2007;370:319).



Tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttäjillä on noin 40 prosenttia suurempi riski sairastua psykoosiin myöhemmin elämässä kuin niillä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet päihdettä. Aktiivikäyttäjien riski on suurin.



35 tutkimusta käsittänyt meta-analyysi on perusteellisin tähän mennessä aihetta käsittelevä tutkimus. Tutkijoiden mukaan nuoria on varoitettava kannabikseen liittyvästä psykoosiriskistä. Monet pitävät kannabista suhteellisen vaarattomana päihteenä, ja sen käyttö on yleistynyt voimakkaasti.



– On mahdollista, että kannabiksen käyttäjillä on muita ominaisuuksia, jotka lisäävät psykoosisairauksien riskiä. Kaikki tutkimukset ovat kuitenkin löytäneet yhteyden, ja näyttää olevan aiheellista varoittaa ihmisiä, tutkimusryhmään kuuluva professori Glyn Lewis Bristolin yliopistosta sanoo BBC:lle.



Vuonna 1995 Lancetin pääkirjoituksessa todettiin, että kannabiksen pitkäaikainenkaan polttaminen ei ole terveydelle haitallista. Tuoreen pääkirjoituksen mukaan uusi tutkimus on muuttanut käsitystä ja hallitusten kannattaisi satsata valistuskampanjoihin.

Vaarattomaksi” leimattu kannabis lisää skitsofrenian riskiä

21.11.2003



British Medical Journalin (2003; 327:1070) mukaan kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua skitsofreniaan. BMJ julkaisi katsauksen pitkittäistutkimuksista, jotka tehtiin Hollannissa, Ruotsissa, Uudessa Seelannissa ja Israelissa. Netherlands Institute of Mental Health and Addictionin tutkijat varoittavat, että kannabiksen käyttö suunnilleen kaksinkertaistaa skitsofreniaan sairastumisen riskin. Tutkittavilla ei ollut aiempia psykoottisia oireita.



Hollannissa viisi aikuista kymmenestätuhannesta sairastuu skitsofreniaan vuosittain. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Hollannissa jatkuvasti: käyttäjiä oli 326 000 vuonna 1997, kun taas vuonna 2001 määrä oli jo 408 000. Kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä puolet hollantilaisista miehistä ja kolmannes naisista on kokeillut kannabista ainakin kerran. Kannabis on saanut ”vaarattoman” huumeen leiman, koska se ei aiheuta fyysistä riippuvuutta kovin nopeasti.



Ylilääkäri Sami Pirkola Stakesin Mielenterveysryhmästä sanoo, että kannabiksen käyttö nuoruusiässä lisää skitsofrenian puhkeamisen riskiä.



– Kannabiksen käyttö ei yksinään aiheuta skitsofreniaa. Kannabiksen käyttäminen saattaa laukaista skitsofrenian sellaisilla henkilöillä, joilla on geneettisiä riskitekijöitä, mutta jotka eivät muuten välttämättä sairastuisi tai joilla skitsofrenia puhkeaisi paljon myöhemmin. Kannabiksen skitsofrenian riskiä lisäävä vaikutus on sinänsä merkittävä löydös.



Ulla Toikkanen

Vesi ei ole vaaratonta. Se on suhteellisesti erittäin vaaraton.



Kannabis ei ole vaaratonta. Se on suhteellisesti vaaratonta.



Suhteellisesti vaarattomampaa kuin alholi tai tupakka.



Ekstaasi klubbailijan harrastuksena on suhteellisesti vaarattomampi kuin vapaa-ajan kalastus (brittitutkimus 90-luvulta).



Alkoholi aiheuttaa keskushermoston lamaantumisen ja kuoleman. Jokaiselle käyttäjällekö? Vai onko käyttötavoissa eroja?

kannabis on laitonta suomessa ja näin ollen sitä ostaessasi samalla tuet järjestäytynyttä (tai vähemmin järjestäytynyttä) rikollisuutta.



Kannabis saattaa aiheuttaa myös kannabispsykoosin jo kerrasta.

Kertakäytön jäljiltä sitä löytyy vielä kuukausien päästä elimistöstä. Kannabikseen jää koukkuun. Kukaan ei jää kahviin kiinni sillä tavalla. Kahvi ei huumaa.

Ensimmäinen lause pitää paikkansa. Toinen lause saattaa pitää joidenkin ongelmakäyttäjien osalta paikkansa (itse olen kerran kokeillut, enkä koe tarvetta ihan heti uudelle sihautukselle), mutta kolmas ja neljäs lause onkin jo täyttä bullshittiä. Suurin osa suomalaista on kofeiiniriippuvaisia, päivä ei lähde käyntiin ilman annosta piristettä. Kahvi huumaa: kun juon kupin kahvia, olo on todella tarmokas (tuntuu selkäytimessä, jos juo enemmän niin olo on levoton) ja parin tunnin päästä onkin kahvikrapula, sellainen ikävä morkkis.

Tupakka ja viina ovat aivan varmasti koukuttavampia kuin kannabis. Opettelin nuorena tupakoimaan, ja vaikka olen siitä nyt päässyt eroon päivittäisenä tapana, "joudun" aina polttamaan, kun tilanne niin vaatii (bileet, sosiaalinen tupakointi). Kerran tupakoitsija, aina tupakoitsija.

Ilman kahvia ei päivä käynnisty eikä lounas pääty. On yritetty, mutta ei toimi.

Kukkaa olen poltellut silloin tällöin, yhteen aikaan viikottain. Nyt ei ole tullut pajautettua pariin vuoteen, ja vaikka se hakkaa alkoholin mennen-tullen, ei siihen ole niin suurta pakkoa ollut, että olisi pitänyt lähteä kyselemään jostain (en viitsi itse kasvattaa).



Ja tutkimustulokset voivat osoittaa jonkun aineen vaarattomammaksi kuin toisen, mutta haittansa on kaikilla, niin tupakalla, kahvilla, kukalla kuin alkoholilla, mutta alkoholi on näistä aivan kiistatta vaarallisin.