Lue keskustelun säännöt.
Hermostuisitko sinä?
06.09.2009 |
Kävin kaupassa ja naapurin tuurijuoppo oli sielä myös.
Lapseni oli mukanani ja halusi karkkia ja leluja. Käyttäytyi kuitenkin todella hyvin, vaikkei saanut tällä kerralla mitään.
Oltiin siinä kassajonossa kokoajan ja lapseni pläräsi niitä leluja ja muuta kun naapurinsetä mulle että ostaa lapsilleni tästä nyt tikkarit, kieltäydyin. Sanoin että lapset on tänään ollut synttäreillä eikä enempää tarvitse.
Nooo, myöhemmäksi? Ei otettu.
Lähdin kaupasta lapseni kanssa ja maapurini jäi kauppaan. Päästiin kotio samaan aikaan ja tämä tulee niitten karkkien kanssa "Ota tästä nämä karkit lapsille!"
Oli sitten ostanut ne karkit. En ottanut niitä ja menin kotio sisälle. Setä sano isoon ääneen; jaaha!
Miten hemmetissä mulla ei äitinä ole sanavaltaa otetaanko karkkia niiltä vai ei?
On aikasemminkin (aika harvakseltaan) antanu lapsilleni karkkeja tai jätskejä.
Mutta nyt meni hihat palaen.. :(
Ja en halunnut ottaa niitä karkkeja kaappiin koska lapset niitä vaan kyttäisivät.
Harmittaa.
Kommentit (61)
niin ei olisi tullut riitaa. Ymmärrän, ettet halunnut niitä karkkeja lapsille antaa, jos juuri on herkuteltu, eikä todellakaan ole hyvä, että kaupassa lapsi saa palkinnon kinuamisestaan, mutta minulla ei välttämättä olisi tuossa tilanteessa ollut pokkaa jättää karkkeja ottamatta.
Meillä isovanhemmat lihottaisivat lapset porsaiksi alta aikayksikön, mutta emme todellakaan kerro, etteivät kaikki heidän ostamansa herkut lähellekään päädy lasten suihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko päiväkö tarttis pienten lasten sitä mutustaa?
Lapsille koitan selvittää kaupassa ettei aina osteta ja sitten naapuri tulee ja ostaa? Niinkö?
Ja kun karkkia ei vaan voi meillä säilyttää kaapissa. Ostan kyllä karkkia tai naapuri voi joskus antaa namin mutta toi kyllä otti päähän.
Joka päivä naapurin ukko miltei juo, on ihan mukava mitä nyt asiat tulee viiteen kertaan käytyä läpi. Semmonen lepponen ihminen.
Mutta kyllä se on minun asia sanoa ei kiitos ja sitäkin tarttee kyllä kunnioittaa.
Ap
tänne märisemään mutta kukaan ei saisi olla sun kanssa eri mieltä? taitaa tulla aika lyhyt "keskustelu".
Lapsi oli kokoajan vieressä ja näki mitä tapahtuu, kysyi siinä sisälle mennessäkin että saadaanko karkkia? :/
Olen periaatteen nainen aina välillä ja minusta se on vanhemmalla isoin ääni mitä lapset tekee, saa.. Ei kiellä aina!!
Mutta minä taas en kehtaisi ottaa ja heittää meneen. Rehellisesti saa kieltää.
Ja lapsikin kyllä kaupassa käyttäytyi upeasti ja vaan oli niitten lelujen kimpussa ihailemassa eikä homma mennyt yli kitinässä.
Ymmärrän kyllä sen että on ihana antaa lapselle herkkuja, mutta kun tilanne olisi ollut kuitattu sillä että setä olis ekasta kerrasta uskonut ja jättänyt karkit -tai jos ostaa niin miksi niitä tartti tulla pihassakin heiluttaan naaman eteen?
Ap
Saa olla eri mieltä kanssani! Voihan tässä tulla monenlaisia näkökulmia..
Mutta eikö se ole lyhyempi keskustelu jos ootte samaa mieltä kanssani? Minusta tässä just kiva jos perustellaan asioita, muutenkin kuin olen nipo jos lapset ei saa syödä herkkuja mielenmäärin: eka synttäreillä, sitten tarttis ostaa itse kun lapsi pyytää ja sitten naapuriltakin?
Ihan suotta se naapuri minulle Jaahattelee -ei uskonut kun sanoin moneen kertaan ei.
Minä tein rajan siihen synttäreihin: iltapalaksi syötiin rahkaa. Varmaan olis tarttenu ne karkitkin ottaa?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta sun käytös oli törkeetä ja ilmeisesti johtui siitä että naapuri on juoppo kun sitä jaksat mainita koko ajan. mitä se naapurin juominen tähän liittyy?
Mä olisin kiittänyt tikkareista ja sanonut lapsille että säästetään nämä seuraavaan karkkipäivään.
Ihme nipo ämmä olet!
Periaate.
Olisko pitäny ostaa lapselle kaupasta tikkaria kun se on aika pieni paha?
Miksi ei toinen kuuntele kun sanon suoraan ei?
Minulle on ihan tuon taivaallinen juoko toi!! Tajua nyt! Sanoin sitä mukavaksi!!!
Mutta kun kerran sanon ei, niin se on myös ei!
Oli se sinusta pieni tai iso minkä kieltää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Oma lapsi vielä sen verran pieni ettei edes karkkia syö mutta kyllä mullakin kiehuis kun olisin jo kertaalleen sanonut EI sille naapurille ja sit kuitenkin vielä raahaa niitä ja tarjoo lapsille! Muutenkin oon sellanen ihminen etten tykkää tyrkyttämisestä.
Ja tosiaankin on vanhemmalla oikeus päättää lasten karkin syömisestä, ei naapurilla. Mun mielestä teit ihan oikein. Uskomattomia vastauksia oot saanu..:/
onhan se uskomatonta että me kaikki ei käyttäydytä niinkuin olisi sateenvarjo poikittain takapuolessa vaan osataan ottaa RENNOSTI. Se olisi ollut uskomattoman vaikeaa ottaa ne pari tikkaria vastaan, KIITTÄÄ ja laittaa ne piiloon seuraavaa karkkipäivää varten.
mä oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Oma lapsi vielä sen verran pieni ettei edes karkkia syö mutta kyllä mullakin kiehuis kun olisin jo kertaalleen sanonut EI sille naapurille ja sit kuitenkin vielä raahaa niitä ja tarjoo lapsille! Muutenkin oon sellanen ihminen etten tykkää tyrkyttämisestä.
Ja tosiaankin on vanhemmalla oikeus päättää lasten karkin syömisestä, ei naapurilla. Mun mielestä teit ihan oikein. Uskomattomia vastauksia oot saanu..:/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan se uskomatonta että me kaikki ei käyttäydytä niinkuin olisi sateenvarjo poikittain takapuolessa vaan osataan ottaa RENNOSTI. Se olisi ollut uskomattoman vaikeaa ottaa ne pari tikkaria vastaan, KIITTÄÄ ja laittaa ne piiloon seuraavaa karkkipäivää varten.
mä oon sun kanssa ihan samaa mieltä! Oma lapsi vielä sen verran pieni ettei edes karkkia syö mutta kyllä mullakin kiehuis kun olisin jo kertaalleen sanonut EI sille naapurille ja sit kuitenkin vielä raahaa niitä ja tarjoo lapsille! Muutenkin oon sellanen ihminen etten tykkää tyrkyttämisestä.
Ja tosiaankin on vanhemmalla oikeus päättää lasten karkin syömisestä, ei naapurilla. Mun mielestä teit ihan oikein. Uskomattomia vastauksia oot saanu..:/
kyse onkin periaatteesta, kun kerran on sanottu ettei niitä karkkeja oteta niin ei tarvitse toista kertaa tulla niitä enää tyrkyttämään!
10
vilpittömästi ilahduttaa. Olisin ottanut namit ja sanonut kiitos ja kertonut lapsille että ne on seuraavaa karkkipäivää varten. Ihan kauheaa nipotusta! Periaatteita pitää olla, mutta jotain rajaa sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai että RENNOSTI tarttis ottaa??? Mitä toi tarkottaa? Olen ollut ihan rento mamma tän päivän, kaupassakin oli kivaa lapsen kanssa vaikka se halusi kaikkia leluja, herkkuja, limsaa, lehden..
Meillä on ollut kiva ja rento päivä, siihen saakka että joku alkaa säätämään karkista eikä usko kun kiellän!
Ollaan monesti sallittu että naapurista tippuu herkkuja. Vähän jopa häiritsee asia. Saatteko te ihmiset herkkuja naapurista?
Kiva se on lapsille saada mutta kyllä niistä saa kieltäytyä!
Mutta pitää nyt jumankauta tajuta että jos sanotaan ei niin se on kans ei.
En ota karkkia kotiin jemmaan ja kuuntele mouruntaa kun se pitää nyt saada. Mitäs osti? Vaikka sanoin ei.
Lapsilla oli jo hauskaa herkkuineen ja minä sen päätän mitä lapset syö, ei kukaan ulkopuolinen.
AP
Annoin sille ihan riittävästi kyllä mahdollisuuksia laittaa karkit sinne hyllyyn!!!
En tykkää että joku pistää mun sääntöjä matalaksi.
Kielsin ne lapseltani, miksi pitää sitten kuunnella ulkopuolisen jankutusta että ota tästä kun sanoin että on jo syöny.
Jos mää haluaisin ostaa jollekulle lapselle niin ehdottomasti vanhempi sen kieltää jos sikseen tuntee ja laitan karkit pois. Haloo???
Kyllä mulla on kaikki oikeus maailmassa sanoa vaikka suoraan että tunkee ne perseeseensä jos en halua että lapselleni niitä ostetaan!!!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et sit ottanut niitä karkkeja, ja se siitä sitten. Se mies antaa ne jollekin muulle sitten. Mutta jos sä pahoitat mielesi tuosta, niin saattaa se mieskin pahoittaa, ja minkäs sä sille sitten mahdat.
Periaatteen mies hänkin varmaan, ja periaatteenaan on ilahduttaa. Ymmärrän kyllä sinua, ettet tahdo lapsille antaa koko aika periksi karkkikaupassa, mutta itte en kanssakaan olis kehdannut sanoa kiltille miehelle ei enää siinä vaiheessa kun oli ne jo ostanut. Olis ehkä sapettanut ottaa ne karkit, mutta olisin silti ottanut ja sanonut just lapsille että niitä ei silti nyt syödä. Pitänyt sen periaatteen siinä kohdassa sitten.
Ei tää nyt kovin vakava homma kumminkaan ole.
Oli aika tahditonta naapuriltasi ostaa tikkarit, mutta hän tarkoitti hyvää. Jos omalle kohdalleni olisi sattunut noin että vielä kotiovella tarjotaan tikkareita. Olisin ottanut tikkarit vastaan ja sanonut että säästetään nämä karkkipäiväksi. En olisi "menettänyt kasvojani", naapurin kanssa ei olisi tullut riitaa ja lapset näkevät että äiti osaa pitää mielipiteensä toisia loukkaamatta.
Ja meidän välissä oli yksi ihminen! Ei se niitä karkkeja ollut jo ostanut!
Tiputteli niitä jonossa kun oli sen verta päissään.
Lapseni kysyi mitä leikkikäsiraudoilla tehdään ja se sanoi että äiti ja isi leikkii niillä yöllä..
Jos se otti nokkiinsa niin ihan omaa tekoa, sanoin ettei osta, moneen kertaan. Perustelinkin mutta eipä kiinnostanut.
Lapseni mieltä menee vielä sekottamaan lisää kun pihassakin jauhaa niistä. Muksu oli ihan ulalla että ollaanko saamassa karkkia.
Se osti ne karkit kielloista huolimatta, kun olin lähtenyt kaupasta. Minulla ei ole minkaanmaallisia vastuita ottaa karkkia jos en niitä halua.
Nyt alkaa sapettamaan jo urakalla, aluksi halusin vaan kertoa mitä tapahtui ja minulla ei olekaan äitinä oikeutta sanoa ettei sovi?
Kyllä sitäkin tarttee toisten kunnioittaa!
Ap
Minkä takia täällä haukutaan, jos äiti osaa sanoa ei (ja oikeesti lapsen parhaaks), ja pitää sanansa.
Minusta oli siltä naapurilta epäkunnioittavaa kyseenalaistaa sun sanas ja auktoriteetti vielä lasten edessä.
Minä en myöskään en olis ottanu niitä tikkareita vastaan, olihan sitä jo kaupassa kielletty ostamasta.
Ja jos joku täällä ajattelee, että naurettavaa, kaks tikkaria, olis voinu laittaa kaappiin odottaa, niin sanon, että "haloo, ne kaks tikkaria ei niin paljoo maksa, että niitä ei vois ostaa sit kaupasta, kun on sen aika".
Tais se naapurin "jaaha" -kommentti kertoa enemmänkin siitä kuinka hänen itsetuntoaan loukattiin, kun ei saanut tahtoaan läpi. Ihan kuin joku pikkulapsi kaupan karkkihyllyllä.
Oikeesti oon kohdannu paljon niitä mukavia aikuisia ystäviä, jotka tarjoavat lapselle tosta vaan karkkia kysymättä ensin vanhemmilta, ja kun sitten sanon ei, niin loukkaantuvat eivätkä voi ymmärtäää...
ap, pidä vaan kiinni omasta oikeudestasi päättää lastesi kohdalla, mikä on hyväksi.
olisin ottanut ne karkit ja kiittänyt kauniisti ja myöhemmin sanonut lapsille että syödään ne sitten seuraavana karkkipäivänä.
Ja meidän välissä oli yksi ihminen! Ei se niitä karkkeja ollut jo ostanut! Tiputteli niitä jonossa kun oli sen verta päissään. Lapseni kysyi mitä leikkikäsiraudoilla tehdään ja se sanoi että äiti ja isi leikkii niillä yöllä.. Jos se otti nokkiinsa niin ihan omaa tekoa, sanoin ettei osta, moneen kertaan. Perustelinkin mutta eipä kiinnostanut. Lapseni mieltä menee vielä sekottamaan lisää kun pihassakin jauhaa niistä. Muksu oli ihan ulalla että ollaanko saamassa karkkia. Se osti ne karkit kielloista huolimatta, kun olin lähtenyt kaupasta. Minulla ei ole minkaanmaallisia vastuita ottaa karkkia jos en niitä halua. Nyt alkaa sapettamaan jo urakalla, aluksi halusin vaan kertoa mitä tapahtui ja minulla ei olekaan äitinä oikeutta sanoa ettei sovi? Kyllä sitäkin tarttee toisten kunnioittaa! Ap
siis missä ihmeen kaupassa sä oikein asioit... siis mistä ihmeen käsiraudoista sä nyt höpäjät?
mikä siinä on vikana jos lapset syö muutaman karkin? sekö että naapurin JUOPPO äijä osti ne kun äiti oli niin tiukkis ettei lapsille suo pientä herkkuhetkeä?