*** Huhtikuun helmet 2009 - syyskuu ***

Tykkään tästä ketjusta ihan hirveästi, kun ollaan niin aktiivisia. Aina saa piristää päivää ja käydä lukemassa uusimmat kuulumiset!



Meille kuuluu jo parempaa. Mies pääsi torstaina pois sairaalasta ja vaikkei se vielä kovinkaan paljon pysty osallistumaan kodin töihin, niin kuitenkin on kotona ja mä pääsen esim. vessaan ilman lasta :D. On ihan huippua! Kyllä sitä on muodostanut sellaisen symbioottisen suhteen tuon toisen kanssa, vaikkei sitä heti uskoiskaan.



En mä erityisen super koe olevani, vaikka meillä kestoillaan ja tehdään kasvissoseet itse. Mä koen huonommuutta, kun en pystynyt imettämään lastani pitempään. Kyllähän niitä syyllistämisen aiheita löytyy, mutta onneksi täällä ei sellaiseen tarvitse sortua. Olen sitä mieltä, että koska ihmiset ovat erilaisia, niin toimintatavatkin saa olla erilaisia. Eihän kaikkien tarvitse tehdä niin kuin mä teen ja ihan hyvä niin. Erilaisuus on rikkaus eikä mikään synti! Rakkaushan se on tärkeintä, niin kuin kirjoitettiin.



Mä olen käynyt Ikeassa kerran, se oli vuonna 1999, kun olin viettämässä uuttavuotta Helsingissä. Ainoa huono puoli oli, että olin niin nuori, etten juuri tarvinnut mitään. Tyydyin ostamaan tyynyjä ja mittalusikkasarjan. Nykyisin haluaisin niin kovasti shoppaamaan ikeaan, mutta eipä taida onnistua.



Ikeasta tulikin mieleen, että joko teillä on syöttötuolit käytössä? Ja millaiset syöttötuolit? Mä olen miettinyt sellaisen ostoa, mutten osaa päättää, mikä olisi hyvä tuoli.



Meidän Santulle puhkesi toinen hammas!!! Vähän mä olen rakastunut tuohon suloiseen lapseen. Lisäksi Santtu harjoittelee kovasti konttaamista nytkyttämällä itseään konttausasennossa. Kumman paljon pääsee liikkumaan, vaikkei sillei vielä liikukaan :D. Iltaisin meillä on ihan järkyttäviä huutokohtauksia, mutta kyllä tämä tästä. Parasta on, että Santtu on oppinut nukahtamaan yöunille omaan sänkyyn, vaikkei kukaan olekaan sen kanssa siellä. Varsinkin jos on masu täynnä ja muutenkin väsy jo painaa. Päiväunet ovat sitten vaikeampi juttu. Aamu- ja iltaunille nukahtaa hyvin, kun koiran kanssa ollaan ulkona, mutta ne kahden-kolmen unet ovat vaikeimmat, kun pitäisi nukahtaa omaan sänkyyn. Mutta ehkä sekin tästä.



Mä aina unohdan puolet niistä asioista, joita mun pitäisi kirjoittaa, joten säästän teidän niiltä :D.

Olen kuitenkin onnellinen, että on tämä palsta, jossa voi valittaa ja lukea ennen kaikkia muiden valitusta. Siten tietää ettei ole ainut sitruunaäiti täällä maanpäällä.



Mutta nyt pesemään pojan hampaita (Josta muuten kysymys, oletteko te, joilla jo hampaita on, alkaneet pesemään niitä?) ja sitten rynnistetään koiran kanssa ulos!



Hauskaa syyspäivää!

Terkuin

Kaisa_kissa ja Santeri 5kk ja 1 vko

Mä taisin lanseerata onnellisuuspäivän.



Perusluonteeltani olen väsynyt kyynikko, mutta jossain vaiheessa huomasin, että hommat sujuu huomattavasti hauskemmin ilon kautta, ei nyt kuitenkaan ihan naminamia. Pojan syntymän jälkeen olen kyllä tietoisesti yrittänyt muuttaa suhtautumista asioihin positiivisemmaksi, jos se vaikka saisi huonojen geenien lisäksi iloisen luonteen.



Mutta nyt on syytäkin onneen. Meillä oli ihana parisuhde- ja ystäväviikonloppu. Perjantaina käytiin miehen kanssa yhden ystäväpariskunnan hulppeassa huvilassa rapujuhlissa. Meitä oli vain neljä, mutta olipa hauskaa. Juotiin reippaasti ja saunottiin ja juteltiin aamuviiteen... Urho oli käyttäytynyt hienosti mummilassa: olin tehnyt lapun meidän päivärytmistä ja Urho oli noudattunut sitä tarkasti. Oli myös nukkunut hyvin. Sit kun käytiin seuraavana päivänä kahden aikaan hakemassa, oli ihan riemunkiljahdusiloinen.



Lauantaina käytiin vielä Ryhmiksessä miehen kanssa kuuntelemassa Tuomari Nurmiota. Siskon mies laittoi Uken nukkumaan. Oli TODELLA loistava keikka. Ihan tuli hyvä mieli siitäkin. Sunnuntaina kävin eka systerin kanssa Myrtsin kirppiksellä, sitten siivosin koko kämpän ja sitten mun 8 kaveria tuli käymään sunnuntain tex mex -päivälliselle.



Viime yönä Urho teki vielä nukkumisenkat. Nukkui 20.30-7.30 ja käsittääkseni heräsi vai 01.30 ja 04.30. En ole kyllä ihan varma ;)



Urho syö samalla lailla kuin Tomppa, paitsi aamulla ja illalla puuroa. Liikkuminen kehittyy hyvää vauhtia ja koko ajan sattuu ja tapahtuu. Konttausasennossa ei osaa käsiään siirtää, mutta jalat toimii. Karhukävelee ja välillä ryömii, välillä konttaa (vahingossa), välillä pyörii menemään. Parasta katsottavaa on, kun seisoo käsillään ja hyppelee eteenpäin. Luulen kyllä, että kohta tullaa kuperkeikkaa ympäri. On myös ruvennut istuskelemaan, samassa asennossa kuin pieni merenneito. Toisaalta kivaa, että on noin kehittynyt, toisaalta ihan kauheaa, noinko nopeasti ne kasvavat. Ja nyt ei täällä pysty tekemään mitään "omaa". Lisäksi on aivan kauhea ropeltaja ja tietysti kiinnostunut kaikesta muusta paitsi omista leluistaa, mm. nappuloista, hanoista, kahvikupeista, kännyköistä jne. Huoh. Kaikesta mitä voi vääntää, kaataa, painaa, repiä jne.



Siis aivan ihania kuvia taas. Jotenkin liikutuin tuosta Tompan silmienhieromiskuvasta. Ihqu! Ja Nea samoissa hommissa kuin Urho. Meneekö teilläkin kengät kanssa? Ja ketäs muita ihanuuksia...nimet hukassa. Mutta kivoja kuvia kaikilla.



Lyytille voimia nukkumisiin. Me ollaan Urhon kanssa tapeltu nyt 1 h 45 min sen nukkumisesta. Hmmp. Se ei suostu nukkumaan noita päiväunia sisällä enkä mä suostu vielä sitä ulos. Tuloksena ongelma ja paljon, paljon huutoa. Jotenkin henkisesti kun latauduin viikonloppuna, jaksan taistella. Mä ajattelin, että mä tarviin tän ekan päiväuniajan omaa aikaa päivässä, varsinkin nyt kun pitäs töitä hakee ja niitä opintojakin tehdä. Toisiin päikkäreihin (n. 14-16) voin viedä ulos. Sitä paitsi rupeaa tulemaan kylmä, mitä mä vihaan ja taidan olla kylmälle vähän allerginenkin (siis oikeasti). Nyt soitin siskolta tukea, ja se naureskeli, että onnea vaan, vahvempi voittakoon.



Taistelutarina. 1. erä: Urho sänkyyn, väsynyttä huutoa, maitoa, huutoa, syliin, sänkyyn, huutoa, maitoa, huutoa, syliin, sänkyyn, huutoa, vettä, huutoa....tätä n. 1 tunti.

2. erä: Ulkovaatteet päälle, partsille isoon, keikkuvaan parveketuoliin. Huutoa, parveketuolin heilutusta, huutoa, parveketuolin heilutusta, huutoa... tätä n. puoli tuntia

3. erä: haetaan matkarattaat varastosta, Urho rattaisiin, kiinnitetään uusi katselulelu. Leikkimistä, yninää, leikkimistä, yninää, vaunujen heilutusta 300 kertaa.



Ja jee, nyt se nukkuu...vähän otti sydämestä ja luulen, että tuomitaan tasapeliksi.



Vauvakerhoista. Meillä ois täällä joka päivä jotain vauva- tai perhekerhoa/-kahvilaa tai muskaria. Mutta miksi ne on aina 10-12? Meillä nukutaan silloin. Mä selviän kyllä itsekseni kun Urhomus nukkuu, mutta seura olisi kivaa, kun se on hereillä.



Kaisa_kissan Santerihan syö siististi, vai oletteko vasta ruokailun alkuvaiheessa. Meillä on koko poika ja joskus äitikin ylt'ympäriinsä ruoissa. Santeri meinasi meidänkin pojasta tulla, mutta nyt on siis kolmas nimi. Tsemppiä vielä ja kiva kuulla, että miehesi voi paremmin.



Smoothielle vielä tervetuloa. Pitäsköhän sun vaihtaa kuitenkin nimimerkkiä, olisiko raikas_salaatti hyvä :)



Tsilille ja Sylville kiitokset taasen viehättävästä seurastanne. Pääsittekö hyvin ja huutamatta kotiin?



Nyt laatimaan myynti-ilmoitusta asunnosta. Saatiin siis se kämppä! Jee! Muutetaan joulukuussa ja nyt pitäs vielä oma saada myytyä. Pitäkäähän peukkuja.



Sande ja Urho

...kun oikein silmin katsotaan.



Me ollaan superäitejä ihan jokainen.



Kestoilu-purkkiruuat-osaimetys...

Eiks niin, että kaikki riippuu myös epämäntilanteesta, muista valinnoista, vauvasta jnejnejne

Mielestäni se joka helpottaa vauvansa ja omaa elämäänsä sopivin konstein tekee suuren palveluksen kaikille osapuolille. Jos esim soseiden teko ei oo käynyt mielessäkään niin miksi ihmeessä niitä pitäis tehdä kun niitä saa kaupasta?

Mä kun olen tälläinen pullatuoksuinen soseita vääntävä nuukailija, "kateellisena" kuuntelen kun täällä toiset tekee vauvan kanssa vaikka mitä . Kahvittelua, kerhoa, jumppaa, uintia...

Ei oo siitä kiinni etteikö täällä olis tarjolla, mä oon vaan liian laiska menemään mihinkään.



Äkkiä juomaan kahvit ja lukee lehteä ettei mee tilaisuus ohi...



mukavaa maanantaita kaikille



Paik ja Lahja kohta 4kk 3vkoa

Päiväunet näyttää mietityttävän monia. Meillä tilanne helpotti säiden viilentymisen myötä. Kesällä vaunuihin oli turha edes yrittää nukuttaa kun Kassu tuumi, että liian lämmintä, vaikka olisi varjoisimman paikan pihalta etsinyt. Nyt sen sijaan nukkuu ruhtinaallisesti 1½-2h/krt. Sisälle en enää syksyn tullen ole edes jaksanut yrittää saada asettumaan. :-)



Minäkin kuulun niihin, jotka ei käy muskarissa tai missään muussakaan harrastuksessa. Tällä hetkellä ajattelen, ettei ole tarpeenkaan, koska päivittäiset touhut kotona vie aikaa ja vierailemme mummoloissa ja ystävien luona sen verran ahkeraan. En toisin sanoen kaipaa muuta hulinaa, enkä usko Kassun jäävän oleellisesti mistään paitsi vaikkei ohjattua harrastustoimintaa vielä tarjolla olekaan. Meidän lähellä (muutaman sadan metrin päässä) on jäähalli ja jalkapallokenttä, joten saa nähdä innostuuko poika isompana urheilusta. Ei ainakaan olisi pitkä matka harkkoihin. :-)



Nyt pitää joutua soseen lämmitykseen. Alkaa ukkeli siihen malliin äännellä, että nälkä on ja iso.



Taapero82

Tomppa mummolassa oli tänään päivähoidossa kun käytiin 3veen kanssa isyyslomareissulla eläinpuistossa. Kiltti vauveli oli syönyt, kakannut ja nukkunut hyvin kaksi ja puoli tuntia unia ulkona vaunuissa. Mummolle hymyili vaan kun tultiin. Onhan tämä muutenkin kiltti vauva. Olen miettinyt ollaanko me nyt saatu helppo vauva vai tehtiinkö me jotain erilailla esikoisen kanssa vai tuntuuko muuten helpommalta toisen kanssa, mutta jos se on totta, että toisen kanssa näin helppoa, niin rohkaisen muitakin kokeileen! Itsekin ehkä turhaan pelkäsi elämän muuttuvan liian rankaksi jos useampi lapsi on. No useammasta kuin kahdesta ei tietenkään meillä kokemusta.



En minäkään Tomppalle harrastuksia vielä ole ajatellut. (eikä täällä kyllä mitään olekaan) 3veen jumppa krt/viiko riittää meille, Tomppa joskus mukana kun viedään isoveli jumppaan. Nyt menee hermot Tompallaon sylissä epämukavasti.

Eipä nämä meidän n5 kk vauvat vielä paljon harrastuksia kaipaa. Ne kerhot on varmaan enemmän äitejä varten, että saa seuraa ja aikuiskontakteja. Itsekin tuskailin esikoisen kanssa, kun kaikki kerhot oli 10-12. Ihan älytöntä, ennenkuin lapsi siirtyy yksiin päiväuniin. Siinä vaiheessa se on sit paras aika. Meillä esikoisen kerho on iltapäivällä, koska silloin meillä ohjelmaa kaivataan, aamut menee hyvin rauhalliseen tahtiin. Kakkonen on ruvennut kysymään, koska hänen kerho alkaa, pitänee yrittää kehittää jotain... Kaikkee löytyis bussimatkan päästä ja ei mitään kävelyetäisyydeltä.



Nyt tuli apulainen 3 v kirjoittamaan, heippa



tuuti

Ette arvaa, että kaiken sen rutinan jälkeen tyttö nukkui tänään aamun ekat päikkärit 1,5h!!!!!!!!!!!!! ilman minua ja tissiä vieressä!!!!! Rakas lapseni. Mä olin jo ihan varma, että se on tukehtunut tyynyyn (nukkui meidän sängyllä) mutta en uskaltanut mennä katsomaan ettei heräis. (Kyllähän on taas logiikka tuossa lauseessa, jos oikein tarkastelee.)



Käytiin sit vierailulla mun työpaikalla ja nyt on päikkärirytmi sinänsä sekaisin, että nukkuu tuolla nyt, vaiks kello lähestyy jo kuutta. Saas nähdä, ei taida meidän lapsi olla tänään klo20 yöunikunnossa.



Ikeasta mä sanoisin, että ei se nyt niin ihmeellinen oo. Hirveä talollinen turhaa krääsää enimmäkseen. On siellä tietty jotain hyvääkin, mutta enimmäkseen aika kuraa.



Jaa, tyttö vinkuu. Hyvä ettei nukkunut pidempään. Haen sen, katsotaan miten kirjoitus sit jatkuu.



Heh joo, lantionpohjalihakset.. Ei oo käyny edes mielessä että niitä vois siellä sängynpohjalla harjoittaa! Pitäs vissii nyt kun sekin tuli ilmi. Valoja ei voi pitää, mut onneks verho päästää sen verran valoa, että voi lukea lehtiä. Kirjaan ei jaksa keskittyä, kun tissittely sen lukemisen koko ajan katkoo.



Vaunuissa tyttö ei oikein viihdy pystymmässäkään. JOtenkin se aina valuu alas ja sit repee verkkarit. Kunhan nyt oppii istumaan. Sit helpottaa. Haluan uskoa.



Huono äiti -listaan taas yks mielipuolisuus. Mä oon synkimpänä hetkenä syyllistynyt siitä, että mun lapsi on niin huono nukkuja ja vaunumatkaaja. Siis ihan oikeesti! Kuin nuija voi ihminen olla??! Mutta syyllistyn silti huonolla hetkellä. Sit kuin vettä myllyyn, mä luin tässä vauva-palstalla sen apua 6kk vauvan nukuttamiseen -ketjun ja sinne oli joku vastannut lukeneensa jostain, että ei vauva mitään osaa/ei osaa, vaan kaikki on vanhempien opettamaan, myös nukkumisjutut. Että terve vaan, täällä ollaan, syyllistynyt huono äiti, joka ei osaa lastaan opettaa nukkumaan.



Hampaiden pesusta - meillä pestään iltaisin jos muistetaan.



Harrastuksista - uinti on niiin kivaa että sitä jatketaan ihan varmasti. Muskarikin on kivaa, mutta jotenkin on alkanut stressata että on 2pv viikosta kiinni lapsen harrastuksissa. Että jos toisesta luovun niin sit muskarista. Mutta sekin on tosiaan kivaa, että ei oikein raaskis luopua.



Pärinästä - meilläkin tyttö tekee alkeellisia pärisyttämisharjoitteita.



Sanden vkl kuulosti ihan luksusmeiningiltä! Mulle kans tuollaisia! Tai oikeastaan ensin miehelle perus8-16arkiduuni ja viikonloppuvapaat ja sit kaikkea tuollaista kivaa äksöniä. Ja sit mä heti muistin, kun Tsili kieltäytyi kunniasta, että juu tosiaan Sandehan sitä positiivisuutta lanseeras.



Nyt huojuu laps siihen malliin, että parempi ottaa hyvä ote siitä, ettei kohta tartte keräillä kahdeksaa kiloa lattialta.



Lyyti

Sunnuntain positiivisuuspäivä onnistui aika kivasti ja habitarekin tuli nähtyä. Siellä vedettiin puolen tunnun päikyt, ihmeteltiin vaunuissa ja loppuaika roikuttiin manducassa. Olis pitänyt kyll' hoksata ruokkia ennen poislähtöä, mutta iski laiskuus ja parinkymmen minsan automatka mummolaan sen jälkeen oli aikamoista viihdyttämistä. No, oma vika. jos ois saannut tissiä ennen automatkaa niin ois varmaan nukkunut. Mun laiskuus johtui lähinnä siitä, että mieheni eit tykkää julkisella paikalla imettämisestä niin en jaksanut tissien takia sitten tehdä megavaiketaa poislähtöä kun olisi pitänyt joku rauhallinen paikka hakea tai sitten autossa imettää.



Aikaisemmin piti jo sanomani, että pliis joo ei kadota mihinkään meseen tai face bookiin. Minäkään en noista kauheammin perusta vaikka It asiat aika helposti luonnistuukin. Ja pelkona lähinnä päälimmäisenä, että tää tosi aktiivisena vellova viestittely saattaisi nopskasti kuihtua kun mennään sellaiseen paikkaan joka ei ole kaikille tuttu.



Hyvin mielenkiinnolla seuraan teidän "lattia-aktiviteetteja". Meidän laiskimus maximus on edelleenkin hyvin vähäisessä määrin niistä kiinnostunut. Tosin viikonloppuna huomasin senkin ihmeen, että aamun ekojen hyvin nukuttujen päikkyjen jälkeen meidänkin pika viihtyi pitkän tovin lattialla. Jihuu!



Aikuisten laatuaikaa kaivattaissin meilläkin. Jotenkin on vaikea rentoutua kun tietää, että kohta kuuluu partsalta bää tai sitten sitä miettii että millaiset huudot meidän vinku pitää hoitajalleen. No, kyllä se sieltä vielä koittaa. Me ehdittiin viettää jo useampi vuosi vanhempien laatuaikaa joten kyllä sillä varastolla pitää vielä hetken jaksaa. Toivottavasti.



Kiitokset kaikille niille jotka antoivat synnin päästön meille ei kokkaaville äideille. Itseasiassa täytyy kyllä sanoa, että mä jopa kokkaisin mielläni jos meidän pikku herra olisi rauhallisempaa sorttia. Nyt on hyvä jos ehtii aikuisille sörsselit vetää niin pikku jäbä saa sitten pärjätä purkeilla ennekuin alkaa syömään muiden kanssa samaa murkinaa. Muuten kyllä olen sellainen on/off tyyppi. Välillä menää valmis ruuilla ja sieltä missä aita on matalin ja välillä tehdään itse ja pitkän kaavan kautta.



Esikoisen kanssa käytiin vauvauinnissa. Se oli kivaa, meillä oli uimahallin vika vuoro joka on mielestäni parempi kuin ne ekat vuorot kukonlaulun aikaan. Nyt en jaksa moista ainakaan vielä miettiä. Esikoisen kanssa paljon vanhempana huomattiin, että viikolla maximi oli yksi harrastus yhtenä iltana. Muuten väsyi ihan liikaa. Me ollaan muutenkin sellaista aika kotona viihtyvää sakkia.



Mielenkiintoisin havainto viikonloppuna oli tosiaan se, että meidän poika vetäsi 2,5 tunnin päikkärit kumpanakin päivänä. Taisin jo jotain siitä mainitakin. Mutta tosiaan 2 päivää peräjälkeen ja näin se menee monasti viikollakin. Siis uskokaa tai älkää te kaikki päikkäreistä heikkouskoiset että kyllä se joskus vielä sieltä koittaa. Meidän jäbä kun on siis vauvasti asti harrastanut näitä 15-20 minsan tirsoja ja huutanut mm. väsymystään muun vatsavaivan ohella. Eli vaunuissa heijaaminen tuo siis myös joskus tulosta. Esikoinen muuten heijattiin ihan vauvana myös tainnoksiin vaunuissa niin ettei ikuna oppinut nukkumaan sisällä päiväunia.



Tänä aamuna mietin syntyjä syviä kun oli syöttö numero 4 menossa seiskan aikaan aamulla. Meidän poika ei muuten yöllä nukahda uudestaan muuhun kuin syömällä tissiä ja sammumalla siihen. Ai että kun on raivostuttavaa! En suostu antaa tissiä kuin kolmen tunnin välein niin sitten meillä on monesti tuossa kahden tunnin kohdalla se tahtojen taistelu. Niin joo, sekosin jo muuhun aiheeseen. Niin aattelin aamussa tuossa työssä käynnistä, että on niin monta asiaa missä naiset on siinä oikeassa, mutta on myös selkeästi asioita joissa miehillä on ihan oikeita fiksuja pointteja. Pitäs varmaan joskus kirjottaa ne ylös niin muistais että miten asioilla on puolensa.



Niin piti vielä mainita, että luin sanden ja urhon kaksintaiseluita nukkumisesta. Meillä oli lauantai-iltana 2 vastaan 1 matsi illalla. Saku oli tosi väsynyt ja kitisi vaan sylissäkin. Päätettiin, että syytä ois nukkuu vaikka se vartti tuossa seiskan aikaan illalla tai jos hyvin käy niin nukkukoon sitten pidemmät unet. Uni oli tulla jo monta kertaa, mutta aina tuli se, voi ei mä meinaan just nukahtaa ja noi vie voiton huuto. Ensin yritettiin omaan sänkyyn sitten partsalle. Välillä minä ja välillä iskä. Tunnin päästä eli klo 8 illalla sanoin miehelle, että eiköhän luovuteta ja puetaan yökkäri päälle jne. Normaalisti tässä vaiheessa meidän poika virnuilisi vaunuissa kun pääsee pois ja alkaa sitten alta aikayksikön mä oon taas väsynyt huudon. Nyt se oli ihan vakava, arveli varmaan ettei onneaan kannata kokeilla. Sitten me katottiin yhdessä biisi kärpästä ja hoiloteltiin kolme varttia iskelmäbiiseja ja mentiin hyvillä mielin iltaunille ilman huutoa. Aika hassua! Joskus se käy näinkin. Taidettiin kaikki olla niin puhki matsista ettei kukaan jaksanut enään kiekua (muuta kuin niitä biisejä).



Omatunnon pistoksen tunsin mielssäni kun ajattelin, että miten on tullut valiteltua kaikkea kun kaisa kissakin on kokojan yksin pyörittänyt kaikkea ja vielä ollut huoli miehen voinnista. Kylläpä sitä osaa olla kiitämän kapistus välillä. Täytyisi muuten yrittää tuosta omasta paremmasta puoliskosta pitää myös hyvää huolta kun silläkin nuo kaikki arvon on vähän heikoissa kantimissa. (ihan kyllä tolpillaan vielä on ja toivottavasti olis pitkään). Kiva muuten että miehesi pääsi takaisin kotiin. Vaikka ei paljoa voikkaan askareisiin osallistua niin on ainakin aikuista seuraa.



Jaa, lihapiirakka tuli uunista. Sakun olen tutittanut jo 2 kertaa 40 minsan kohdalla nukkumisen alkamisesta. Taitaa olla siis taas katkonainen yö tulossa. Painun siis pehkuin. Sorry kun tuli kirjoitettua vähän pitkän kaavan kautta.



Ai niin joo, ja onnea sandelle uudesta asunnosta!



Päkkänä (ja villi ruonosuoni tänään)

Sitähän minunkin piti, että Sandelle onnittelut asuntokaupoista!



Ja Kaisa-Kissalle siitä, että sai miehen kotiin. En voi sanoa, että samassa jamassa oon kuin sinä, kun mun mies ei oo sairas, mutta tosi yksinhuoltajana minäkin täällä olen. Viikossa on tosi monta päivää siten, että mies lähtee n. 1-6h kuluttua lapsen heräämisestä töihin ja tulee takas sit kun lapsi on jo yöunilla. Tai sit lähtee heti, kun lapsi herää ja tulee kotiin tunti ennen kuin lapsi menee nukkumaan. Itse asiassa kaikki työpäivät on sellaisia. Sit hänellä on sellainen harrastus/sivuduuni, joka vie tosi usein viikon toisen vapaapäivän melkein kokonaan.

Mutta siis syvät sympatiat puolellasi. Ihanaa, että mies on paranemaan päin sulla. Päkkänän tavoin täälläkin herätään ajattelemaan, että ei ehkä pitäisi pitää tuota omaa miestä ihan näin itsestäänselvyytenä.



Päkkänälle vielä myös onnittelut ja ne tulevat Sakun päikkäreistä. Kyllä nää meidän huonounisetkin vielä!



Nyt pitäs mennä nukkumaan. Mua on hellitty oikein viimeinen vuorokausi, kun viime yönäkin herättiin vain 3 kertaa, klo 24, 04 ja 05 ja sit kasilta ylös. Mutta siis sai ihan kolmen ja neljän tunnin yhtenäiset pätkät unta! Hip hip huraa! Ja sit vielä ne 1,5h päikkärit. Yhtä juhlaa elo! :)



Lyyti

Sinne se maanantai sit meni! Ei oo paljon ehtinyt istahtaa alas ja tehdä "ei mitään". Siskon 2 v. tyttö oli meillä hoidossa tänään joten hommia riitti kun piti hoitaa sekä omaa vauvaa että tyttöa. Nostan hattua niille joilla on useampi lapsi kotona päivittäin ;)



Sandella oli meno päällä viikonloppuna-kivaa! Jaksoit vielä sunnuntaina siivota ja järjestää tex-mex-kutsut ystäville-jeeeee!



Lyytille onnittelut siitä että tyttö nukkui kunnon 1,5h päikkärit ja joo, toi sun lause oli just hyvä, heh.



Täällä neiti ei enää viihdy hirveen pitkään mahallaan, kun ei pääse eteenpäin. Hirveesti tekee töitä ja pylly nousee, mutta ei vielä ryömi. Kenellä muulla oli sellainen fiilis että kohta vauva tekee kuperkeikan?! Täällä myös sama juttu :D



Tänään kun syötin soseita neiti rupes väntää kakkaa pää punaisena (hirveetä vääntöä!). Toi kakkaaminen osuu usein siihen ajankohtaan, kun pitäis syödä...



Illalla tuli käytyä läpi vauvan vaatteita ja laitoin sivuun pieniä kokoja. Täällä menee vielä 62 koon vaatteet. Noi äitiyspakkauksen potkuhousut on muuten tosi isoja mun mielestä. Vaikka lukee koko 60, niin tuntuu et on lähemmäs kokoa 80 :D



Ääh, nyt on pakko mennä goisii!

t.Raikas_salaatti aka Smoothie ;)

Nyt se on loppu. Nimittäin hormonitoiminta, joka saa äidin nukahtamaan imetyksen jälkeen. Mä valvoin taas viime yönä lähes kaiken sen ajan, mitä tyttö nukkui, heräsi kahden tunnin välein. Aamuviiden ja kahdeksan välillä kun oli tytön pisin unijakso mietin syntyjä syviä eli taas kerran mikä neidin unessa mättää. Sylvi ei ikinä ole nukkunut näin huonosti. Tulin siihen tulokseen, et heräilyjen takana on tissinukutus, jota olen taas alkanut harrastamaan, jotta nukutushuutoa olisi vähemmän. Kuukausi sitten neiti nukkui 7h putkeen, vaikka iltaisin kiljuttiin yhtälailla. Reissun jälkeen alkaa taas tissinukutusvierotus ja seuraavan neuvolakonsultoinnin jälkeen unikoulu. Mä en jaksa enää. Ei ne yöheräilyt niinkään, vaan se että mä en itse saa unta heräilyjen jälkeen ja unisaldoksi jää joku 4h kahdeksassa pätkässä. Tätä pelkäsin eniten raskausaikana ja tässä nyt ollaan, koko ajan vaan pahenee. Äiti sitä unikoulua taitaakin tarvita.



Ja eikös Sylvi sit vetänyt päikkäreitä tänään ennätykselliset 2h 15min! Jolloin mä en tietenkään itse saanut nukuttua kun ajattelin et neiti herää kohta kuitenkin. Välillä piti tietenkin käydä hytkyttämässä sitteriä.



Tänään ei ole ollut positiivisuuspäivä. Neiti kiljui taas nukuttaessa reilun tunnin kuin syötävä, onneks laitoin hiusvärin päähän, niin oli pakko pysyä poissa tissien kanssa ja mies sai hoitaa osansa. Yöksi menen nukkumaan eri huoneeseen ja tuon tissit paikalle vasta kun huuto kuuluu. Varmaan aika helposti näillä unenlahjoilla.



Lyyti pohti tuota kuinka vanhemmat opettavat lapsensa nukkumaan. Tavallaanhan se on niin, mutta pakon sanelemana, sillä totta helvetissä (excuse my french, mut nyt olen yliväsynyt ja kiihtynyt) vanhemmat tekevät kaikkensa, jotta lapsi saisi riittävästi unta. Meillä on ehdollistettu rinnan päälle nukahtamiseen, nyt tissille ja sitterin heilutukseen, mutta koska me ollaan opetettu vauva tähän, niin hän on loppujen lopuksi pirteä ja tyytyväinen tapaus.



Älä siis Lyyti syyllisty yhtään! Olet hyvä äiti jos lapsesi voi hyvin! Tsemppiä hurjasti, ei näitä enää teininä tarvi tissittää uneen... ;) Kyllä ne teidän päikkärit siitä pitenevät!



No niin, tulipa vuodatettua, kiitos jos jaksoitte lukea tänne asti. Saatte loppuviikon vapaata meidän unitilityksistä: huomenna pakkaan ja sitten yhden tytön Vauvakuoro Huutajat siirtyy konsertoimaan Berliiniin!



Ja tässä kun sain oman tekstin wordiin, niin tuli vielä Päkkänän ja Lyytin tekstit. Jes, kyllä ne unet siitä joskus lutviutuu!



Hyviä unia kaikille, tissillä tai ilman!







t. Tsili & Sylvi tällä viikolla jo 6kk!

Oi ihmetys sentään kuinka Verticia saa tehtyä vaikka mitä ja kuinka paljon päivässä. Mä saan tehtyä ehkä saman verran asioita kuukaudessa.



Hienoa hienoa Urho pääsee uuteen kotiin. Pysyttekö kuitenkin kulmilla?



Smoothie...mullakin syntyi samana päivänä, jolloin ois ollu yliaikaisuuskontrolli.



En oo lukenu Vauvasta Päkkänän-juttua, mutta jo aiemmin oon kattellu, et oot syntynyt 71 ja eka lapsi syntynyt 99. Oon sit välillä miettinyt, et kun oon vm81 ja eka lapsi 09 niin teenkö "päkkänät" ja toisen lapsen 19.



Ihmettelin aina kun jengi kirjoitti täällä laittavansa lapsen nukkumaan, kun itse en oo nukuttanut oon sillai aatellut, et nukkuu kun nukkuu. Ja nyt en sit vissiin oo opettanut tavoille, kun ei tunnu nukkuvan. Tänään nukku ekat päikkärit 13-14, jotka alkoi bussimatkan vauhdittamina. 20 minsaa nukkui illalla seiskan aikaa siivouksen lomassa. Ja kun on sorttia "en viihdy yhtään yksin"-lapsi niin eipä saa tämä äiti yhtään mitään tehtyä. Vaik meil valvoittaiskin 10-12 niin tuskin mä oon saanut käytyä suihkussa ja syötyä aamupalaa, et kerhorientoihin ehdittäisiin.

Yöllä nukuttiin ennen 6h putkeen nykyään tissitellään vähänväliä ja siksi nukutaankin perhepedissä ekan tissittelyn jälkeen aamuun kasiin tai kymppiin. Että saa nukkua, mutta sitten ei voi muuta tehdä, kun pitää nukkua yhdessä. Päikkärit ovat säälittävän lyhyitä--paitsi silloin 2h jos äidin vieressä nukutaan. Päikkäreiltä herätään aina rääkyen, mut yöunilta hyvillä mielin.

Tein perunasosetta--ja haluisin tehdä ite soseita, mut jos kaupan soseet putoo paremmin, niin hittoako keittiössä sit häärään. Aika avutonta on ollut noiden kiinteiden kanssa, paitsi tänään päärynäsosetta meni 1/4 tai 1/3 purkki ja meidän mittakaavassa siis PALJON! Ehkä mun lapsi oppii syömään vielä. Joskus oon ollut vähän harmissani syömisen takkuamisesta, mut oon sit aatellut, et hitto tuskin me kuitenkaan tippaletkuun sen takia joudutaan. Juominen onkin isompi pulma. Mietin millaisen hörppyytysmukin ostaisi, kun ei pullosta enää osaa.

Olin myös huono äiti. Tytöllä oli 39 astetta kuumetta, enkä saanut suppoa anukseen, ne suli mun omiin sormiin. Ihan vaan tiedoksi, et jos jollain ei onnistunut, ni et ole ainoa.

Kattelin sitä neuvolan ruoka-ohje lappua. Tuli sellainen olo, et eihän tässä ehditä muuta kuin syödä. Pysytään varmaan koko talvi sisällä syömässä.

Ostin itsellenin Tsilin vinkkaamaa Tahinia. Ihan tolkuttoman hyvää! Samalla ostin vähän erilaisempia soseita tytölle, kun oli tarjouksessa Ruohonjuuressa.



SYÖTTÖTUOLIsta. Joku mietti sellasen hommaamista, ja onkin meillä kaikilla edessä. Ollaan katteltu Brion tuoli ja nyt näyttäs olevan Stockalla syyskuun tarjouksessa niin mietin pitäskö hakea vaikkei meillä mitään istuta ei merenneitoasennossa eikä muussakaan asennossa.



Ennen lähdin niin mielelläni ulos, kun tiesin, et se on päivän rauhallisin hetki työnnellä vaunuja lapsen nukkuessa. Oi niitä aikoja. Nykyään pelottaa mennä ulos...miten pian se huuto alkaa tai jos huudetaan valmiiksi niin kauanko se jatkuu. Ja tadaa meillä on rintareppu mukana. Neiti haluaa usein matkata pystyasennossa. Ihan ootan sitä istumisen taitoa, josko sit rattaissa viihdyttäisiin paremmin.

Muskarit ja jumpat kuulostaa aika perussetiltä, mut kuka on käynyt vauvakirkossa? Vähän repesin Meikun vauvakirkkoilmoitukselle "oma helistin mukaan".



Ja purkinkannet metallinkierrätykseen.



Miks Päkkänän mies ei diggaa julkisella paikalla imettelyä? Mua joskus arastuttaa imettely julkisesti ei siks et joku kattelis tissejä vaan, et jos se imetys ei sujukaan ja lapsi venkoilee ja huutaa.



Varmaan oma vikani, jos Nausikaa kasvaa tissitakiaiseki...kun oli ripuli ja vielläkin on löysää niin tarjosin tissiä tämän tästä, kun pelkäsin, et jos lapsi kuivaa eikä saa tarpeeksi nesteytystä.



En muista kuka sanoi ostaneensa turvaistuimen,mutta tuli sellainen olo, et meidän perhe säästi 350€, kun ei oo autoa ni ei tarvita istuintakaan. Mutta samaa mieltä oon et turvallisuudesta kannattaa maksaa ja laadusta myös.



Kiitos kun ootte olleet hurjan aktiivisia täällä. Melki aina huhtikuun helmet ylimpänä keskusteluissa kun tuun katsomaan.



Hyvää alkavaa viikkoa kaikille äideille ja vauvoille!

T.Tiuhti ja Nausikaa 4 ja 1/2 kk

ihanaa, joo kun ollaan niin ahkeria kirjoittajia!



Syöttötuolista: suosittelen ikean muovista :-) Se on helppo pitää puhtaana. Meillä on sellainen puinen klassinen vanha, jonka lakkaus on halkeillut ja se on ihan kamala sitten kun puurokausi alkaa. En vaan voi ostaa muovihökötystä kun on jo yksi.Jos saisin jostain käytettynä niin ehkä sit. Asuttiin ennen Espoon ikean naapurissa, niin musta tuli fani. Meillä on puolet kalustuksesta ikeaa ja lisää tulee...



Suppo kannattaa laittaa hetkeksi pakastelokeroon, jos meinaa sulaa sormiin. Ja pieni tauko yrityksessä saa ehkä myös hermot kuriin.



Tiuhtin vauva-arki kuulostaa just mun esikoisen vauva-ajalta, perhepeti, aamutorkut jne. Tosin mä nukuin 12 h vuorokaudessa.



Mun mies on kans sellainen, ettei tykkää julkisesta imetyksestä. Olenko ihan väärässä, että se on muutenkin yleistynyt vasta 2000-luvulla? Ehkä ne on Päkkänän miehen kanssa vaan niin vanhoja ;-) Kolmannen kanssa ei ole ollut vaihtoehtoja vaan mä olen kyllä imettänyt tilanteessa kuin tilanteessa...



Nyt lastenhuoneessa taas tapellaan, moi



Sandelle onnea asuntokaupoista ja Kaisakissalle miehen kotiinpaluusta



tuuti

käy viestejä hukkaan heitetään eikä mitään tekstiä missään näy näy.. eilen kirjoitin oikein pitkästi ja fiksusti (omasta mielestäni) sitten se pim hävisi.



Onnea Sandelle asuntokaupoista, Kaisakissalle miehen kotiutumisesta ja voimia uudenlaiseen arkeen. Onnea myös Lyytin päiväunista tai vauvan. Tuuti sai mut taas innostumaan ikeaan pääsystä. täällä siitä vaan haaveillaan. Me saimme vähän käytettynä puisen taitetavan syöttötuolin kun odotin esikoista. Siitä saa käännettynä pyörillä kulkevan pöytä+tuoli härvelin. Säästettiin aika paljon kun tuollaiset näyttää maksavan jotain 80€. Pehmuste syöttötuolissa kätevä kun vauva vielä aika pieni.



Enpä yritä nyt enempää kirjoittaa 3vee haluaa mennä pelaamaan pikkukakkosen Hertta pelejä.

ihanaa syyspäivää

Pikaisesti oli pakko tulla kommentoimaan tuota julkisella paikalla imettämistä. Minun mieheni kuuluu varmaan vanhimpiin isiin tämän ketjun piirissä, vanha, mikä vanha ja ensinmäinen lapsi hänellekkin. Minulle on sama missä tissini esiin vedän, luonnollinen asia mielestäni että lapsella on nälkä ja syö rintaa. Mutta mies ei oikein ajattele asiasta samoin... Ja kun pienellä paikkakunnalla elellään ja liikuskellaan, niin ajatella joku hänen kaverinsa saattaa nähdä hänen vaimon PALJAAN RINNAN :D Minusta niiiin hupaisaa :)

Mutta yritän ymmärtää myös häntä ja hieman katsoa missä paljasta pintaa vilauttelen.



Mutta nyt olis aivan pakko ryhtyä hieman siivoamaan ja hallitsemaan kaaosta...



Kauniita syyspäiviä kaikille!!!



Martti yskii hieman nukkuessaan, toivottavasti ei ole flunssa tulossa...



Kristiina75



Eilen kirjoittelin piiiitkän tarinan ja katosi taas taivaan tuuliin...

Tosiaan, tää huhtikuisten pino on ehdottomasti aktiivisin. Mahtavaa! Hyvä tyttö, että synnyit 04/09!



Julki-imetys - Meillä ei mies piittaa, vaikkei ihan eilisen teeren poika ole hänkään. Pitäskö mun huolestua, kun sitä ei häiritse vaimon julkisesti vapaana vellovat tissit? :D Ja vellovat tosiaan, kun tätä rintavarustusta on 2 kertaa saavillinen, niin ei ihan diskreetisti tuo imetys suju, vaikka miten on imetyspaitaa. No, hyvä ettei miestä kiusaa, minä ite kun imetän missä sattuu. Huonommin niillä menee, kenen tekee imettävää tissiä mieli vilkuilla. Äitille just yks päivä nauroin, että ei kyllä aiemmin oo tullu mieleen junassa vetää tissiä esiin ja olla nolostumatta siitä. :D Mutta tosiaan, ehkä tää NÄIN julkinen imetys on vasta ihan viime vuosien juttuja.



Syöttötuoli - Niin, tosiaan, pitäs varmaan hankkia. Mä haluaisin jonkun puisen tumman, kun meillä on tumma, puinen ruokapöytä. Mut.. Öö.. kenen perustelut muovituolista kyllä kuulosti loogisilta. Hmm. Harkiten siis vielä. Laps ei kyllä vielä istu, että ei oo kiire. Huutonettii oon vilkuillu. Mut musta se huutaminen on niin vaivalloista. Pitäs varmaan vaan käydä kiertelemässä kirppiksiä sillä silmällä.



Suppo - Mä en oo edes yrittänyt. Se, mikä on särkylääkettä tarvittu (eli rokotusten jälkeen) oon antanu neste-Panadolia. Hyvin tuntuu uppoovan ja toimiikin. Karkkiherkkuahan se, maistoin itsekin. Makeaa, tosin tietty lääketeollisen makuista, mutta eri siedettävää. Apteekissa sanoi, että imeytyykin tuo neste paremmin kuin supot. Eli Tiuhti, vaihtamalla paranee.



Tissitakiaiset - Niinpä. Sitä saa, mitä tilaa. Mutta meilläkin oli alku sen suolistotulehduksen kanssa niin vaikea, että kun ainoa millä lapsen 9-tuntisen huutokonsertin sai välillä tauotettua, oli tissi, niin sitä sitten tyrkättiin suuhun vähän väliä. Eikä tuo silloin parin kuukauden kipuilun aikana muuten nukahtanut. Eli opittua tietty tuo tissinukkuminen, mutta pakon sanelemana. Eikä mua se tissinukuttaminen nytkään haittaisi muuten, mutta kun se menee siihen, että on oltava koko ajan tissi suussa, että uni pysyy. Pikku-Tiuhtin elämä kuulostaa meidän elämältä. Paitsi, että meillä tyttö herää vieressä olemisesta huolimatta viimeistään kasilta. Kun herää niin herää, ei auta vaikka miten vieressä hellisi ja tissiä tuuppaisi. Ei hän edes aamulla tissiä halua. Pelkää vissiin, että saattais nukahtaa ja antaa äidinkin nukkua. ;)



Vauvakirkko. Heh. En oo nähny, mut seurakuntien äiti-vauvakerhoja oon miettiny. Niissä saa kuulemma aina kahvia ja pullaa. Vois joskus piipahtaa eväällä aikaa tappaakseen.



Pikku-Tiuhtia komppaan myös siinä, että pelottaa ulkoilut, kun vaunuhuudot raikaa. Onneks on Manduca.



Tsilille ja Sylville mahtavaa reissua! Huutakaa hyvin, maailmanmaineeseen! :)



Lyyti

Minä sitten olen varmaan virallisesti se huono äiti... Mies suutuspäissään töksäytti. Tai ensin minä suutuin miehelle ja sitten mies minulle... Hermostuin tänään kun se laskee koirat ulkoa suoraan temmeltämään kuratassuillaan koko huusholliin, niin että sitä paska jälkeä on ympäriinsä... Moneen otteeseen olen pyytänyt jättämään ne hetkeksi eteiseen portin taakse kuivamaan, mistä olisi helpompi "lapioida" hiekat pihalle. Suutuspäissäni uhkasin ottaa koirat autoon ja viedä eläinlääkärille piikille... No nyt sitten olen huono äiti,kun varmaan ensinmäisien ongelmien sattuessa annan Martin lastenkotiin... AUTS!!! sattui ja lujaa. Mutta kun ei millään jaksaisi jatkuvasti olla imurin ja luutun varressa, kun on paljon muutakin... Ja Martti vaatii jatkuvaa seurustelua kun on valveilla, silloin ei paljon siivoilla. Mutta minulla on aikaa, kun olen "vain" kotona... Olen minä ainakin yrittänyt hallita tätä kaaosta, kun mies yrittäjänä tekee pitkää päivää. Mutta minä olen niiiin vihainen, oikein kihisen kiukkua ja raivoa... Mikään eikä kukaan maailmassa ole minulle niin tärkeä, kuin Martti, Rakastan sitä niin valtavasti... Tänään tuon matsin jälkeen kun vain katson sitä pientä poikaa, itken...



Anteeks, vuodatus, mutta oli pakko...



T. Kristiina75



Ps. Mun mies on ääliö!!!

Tiistai-illan kuulumisia. Pojat lähti ulos vielä koirien kanssa ja Saga nukkuu vielä illan viimeisiä päikkyjä joten hetihän meikä tänne livahti vaikka oishan tuota kotihössötystäkin tuossa...



Syöttötuoleista olette kirjoitelleet. Me vannomme tripptrapin nimeen. On tosi kätsy kun voi käyttää pitkälle vauva-ajan jälkeenkin . On kyllä kallis mutta jälleenmyyntiarvokin tosi hyvä. Meillä kummallakin pojalla on triptrapit ja Sagalle täytyis ostaa oma kun ei esikko ole vielä omastaan vaömis luopumaan.. huutiksesta vois huudella.



Nukkumisongelmia monilla.. meillä väsyimme muutama viikko sitten yöunille nukuttamissessioihin ja MLL:n tassuhoito-ohjein oppi tyttö nukahtamaan itse.. nyt nukahtaa samoin tein kun mennään ylös, iltatissi, unipussiin, unilaulu soimaan ja pusut...mutta yöllä herää edelleen 3-4 kertaa syömään ja alan olla siihenkin aika loppu. Kun isompien poikien heräämisen pelossa tulee heti pienenkin inahduksen jälkeen otettu tyttö tissille.. ajattelin nyt tuota 6kk rajapyykkiä odotella ja iltapuurojen myötä toivon että nukkuisi pidempiä pätkiä mutta tapahan tuo taitaa olla, havahtuu hereille eikä omin voimin osaa uudelleen nukahtaa. Ei osaa oikein neuvoa muita mutta jos itse alkaa olla ihan puhki niin neuvolasta kannattaa kysyä neuvoja ja voimia muutokseen..tassuhoidot ja unikoulut niin kiisteltyjä kun lapsen kehityksen ja turvallisuuden tunteen kehittymisen kannalta ovatkin niin kyllä kaiken turvan perustana on jaksavat jahyvinvoivat vanhemmat.. itsekin esikon aikaan makasin päikyt vieressä ja ihan ahdistaa lukea juttujanne joilla sama tilanne nyt koska itse koin sen niin ahdistavana aikana.. toisen ja kolmannen lapsen kanssa ei tilanne edes olisi enää mahdollista ajankäytöllisestikään.



Saga heräsi, palataan paremmalla ajalla. Voimia kaikille...

Tomppa söi juuri päivällistä pikkasen venyy nämä ruoka-ajat.



ja taisi mennä lähinnä kaulaan ruoka. Nyt pieree sylissä.



Kristiinan juttua mietin, että ihan järkevää koirien tassuja puhdistaa ennen tupaan pääsyä, tassupyyhe tutuilla jopa käytössä. Töksäyttelystä, itsekin olen naimisissa herra suorasuun kanssa joka sanoo joskus mitä sattuu, tosin itsekin taidan olla rouva sellainen. Mutta jos multa kysytään niin kyllä vauvat ja ihmiset tulee ensin ja heidän hyvinvointi ja sitten eläimet, että ei voi verrata. Itse en mitään eläintä tähän ottaisi, ehkä koira ulkotarhassa menisi. Pidän eläimistä, mutta lemmikeistä huolehdittava jos niitä on, itse en jaksaisi. (olen allerginenkin) Joskus voi ollakin ihan viisasta miettiä asioiden tärkeysjärjestystä.



Suorasuun vaimona totean,että kaikkea ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.

Ehkä minun olisi pitänyt uhata viedä se mies sinne piikille :D vitsi, vitsi...

No mutta kumminkin, rakastan myös meidän koiria ja eihän se niiden vika ole että mies on niin uuno että laskee ne kaikkine likoineen sisään. Oon kumminkin niin ylpeä niistä kun ne oppi kulkemaan vaunulenkilläkin heti oikealla paikallaan ja muutenkin kunnioittavat Marttia.



Mutta elämä on ;)



Huomenna päivä uus...



T.Kristiina75, jo parempi mieli :)