Down-lapsi pk-ryhmässä, miten selitän lapselleni korrektisti?

Ja on itseasiassa loukkaavaa noin väittää. Down syndrooma on kehitysvamma, EI sairaus. Meidän tyttömme on täysin terve down-tyttö.



Toivoisin, että ainakin tämän ketjun lukijat eivät enää sanoisi downin olevan sairaus. Miksi loukata tieten tahtoen toisia?



Minäkin kertoisin lapsen ikätasoisesti asiasta. Ja kehitysvamma sanaa saa käyttää. Down-lapsihan on kehitysvammainen. Mutta käytännön esimerkeillä: hänelle on vaikeampaa juokseminen, hän oppii tämän asian hitaammin tms. Ei tarhaikäinen niistä kromosomeista ymmärrä.



Lapset usein hyväksyvät asiat huomattavasti helpommin kuin me aikuiset. Me aikuiset usein siirrämme omia ajatuksia tai ennakkoluuloja lapsillemme.

Down ei ole sairaus.Tietenkin voit kertoa, että lapsi on kehitysvammainen ja selittää mitä se tarkoittaa. Luultavasti siellä päiväkotiryhmässä aikuiset kertovat myös lapsille asiasta. Lapset suhtautuvat yleensä tällaisiin asioihin luontevasti, jos vanhemmatkin niin tekevät.

Eikö teillä terve maalaisjärki toimi ollenkaan? Ne on ihmisiä myös ne kehitysvammaiset, heistä voi puhua ihan niinkuin kenestä tahansa muustakin ihmisestä! Heillä on vamma, joka nyt vaan sattuu olemaan vähän näkyvämpi kuin jollain muulla! Liika asian esiin tuominen ja erilaisuuden esille tuominen vaan tekee sen, että lapset alkavat heitä karsastamaan. Jos asiasta ei tee liian isoa numeroa, niin lapset eivät välttämättä edes huomaa sitä, että down-lapsi olisi mitenkään erilainen kuin muutkaan lapset!

Itse ottaisin puheeksi vasta jos lapsi alkaa kysellä. Lapset usein ottaa tuollaiset ihan normaaleina juttuina, jos aikuiset eivät lähde niitä paisuttelemaan.

Tunnen parikin tyttöni kanssa noin samanikäistä (4 v) down-tyttöä, toinen vähemmän kehitysvammainen kuin toinen siinä mielessä, että puhuu. Molemmista näkee kyllä heti että ovat domn-lapsia. Se vaikeammin kehitysvammainen on sitten myös saanut pahemman sydänviankin, jota on useasti leikattu.

Joskus kun on kysynyt, olen vain sanonut, että toiset oppivat vaikka puhumaan hitaammin, ja ollaan muisteltu mitä tyttöni on oppinut hitaasti.

Ihan luontevasti suhtaudutaan, mutta en oo niin perehtynyt, että en ymmärrä että se vamma ei olisi sairaus?

Down ei ole sairaus.Tietenkin voit kertoa, että lapsi on kehitysvammainen ja selittää mitä se tarkoittaa. Luultavasti siellä päiväkotiryhmässä aikuiset kertovat myös lapsille asiasta. Lapset suhtautuvat yleensä tällaisiin asioihin luontevasti, jos vanhemmatkin niin tekevät.

että en ymmärrä että se vamma ei olisi sairaus?



Syndrooma on siis vamma. Monilla downeilla on lisäksi sairauksia, esim. sydänvika. Downit voivat olla myös terveitä vammaisia. Vamma ei parane, useimmat sairaudet paranevat.

vammoista, koska työskentelen vammaisten lasten kanssa. Lapseni ovat vierailleet työpaikallani ja muutenkin kertoilen esim. tekemisistämme kotona.



Ihan rehellisesti olen aina kertonut vammoista ja mitä ne aiheuttavat. En ymmärrä miksi asioita pitää kaunistella, tyyliin "toiset harjoittelevat ja oppivat vähän myöhemmin".

Kun kertoo asiallisesti esim. ap:n tapauksessa Downista lapsen ei tarvitse ihmetellä miksi, vaan kaikille vammaisen lapsen taidollisille puutteille löytyy järkevä selitys. Lapsi ymmärtää itsekin sitten siellä pk:ssa, että moni "outo" juttu on seurausta tästä.



Minusta on hieno rikkaus, että ap:n lapsikin oppii tuntemaan edes yhden down-ihmisen. Ehkäpä ap:n lapsesta tulee suvaitsevainen aikuinen. varsinkin kun on jo lapsena kuullut mikä se down oikein on.

Se ei ole sairaus, mutta siihen voi liittyä sairauksia.

jos ei oo mikään hoitoalan ihminen, niin mieltää kyllä että on sairaus nimeltä downin syndrooma. Varsinkin jos selittää lapselle, niin joku saivartelu termeistä tuntuu turhalta.

Terve vammainen ei kuulosta järkeenkäyvältä.

että en ymmärrä että se vamma ei olisi sairaus?

Syndrooma on siis vamma. Monilla downeilla on lisäksi sairauksia, esim. sydänvika. Downit voivat olla myös terveitä vammaisia. Vamma ei parane, useimmat sairaudet paranevat.

selventävästi tuon vamman ja sairauden eron.



Hän sanoi, että ajatelkaas esim. kehitysvammaisten luokkaa erityiskoulussa. Opettaja kysyy aamulla onko kukaan sairaana. Suinkaan kaikki eivät viittaa, että sairaana ollaan, vaan ilmoitetaan jos joku puuttuu.



Vamma ei ole sairaus.

ei osaa kertoa niin tarkkaan... Minusta se ei oo kaunistelua, vaan jos ei oo 100 % varma mitä sanoa, niin niin tuo on minusta ok lapsen korville.

Minä oon web-suunnittelija, ja osaan sitten omasta puolestani kertoa lapsilleni ummet ja lammet tietokoneista, Internetistä, kuvaamisesta, kuvankäsittelystä ym. Osaan opettaa niitä asioita ja ollaan tehty jo nyt yhdessä tietokoneella paperinuket tytöistäni. Kaikkea sellaista mitä vaikka sinä et osaisi.

Mutta mä en vaadi, että sun täytyy osata lapsillesi selvittää miten tehdään joku juttu photoshopilla, koska ymmärrän, että se kuuluu mun ammattitaitooni, ei yleiseen osaamiseen mitä kaikkien täytyy osata.

vammoista, koska työskentelen vammaisten lasten kanssa. Lapseni ovat vierailleet työpaikallani ja muutenkin kertoilen esim. tekemisistämme kotona.

Ihan rehellisesti olen aina kertonut vammoista ja mitä ne aiheuttavat. En ymmärrä miksi asioita pitää kaunistella, tyyliin "toiset harjoittelevat ja oppivat vähän myöhemmin".

Kun kertoo asiallisesti esim. ap:n tapauksessa Downista lapsen ei tarvitse ihmetellä miksi, vaan kaikille vammaisen lapsen taidollisille puutteille löytyy järkevä selitys. Lapsi ymmärtää itsekin sitten siellä pk:ssa, että moni "outo" juttu on seurausta tästä.

Minusta on hieno rikkaus, että ap:n lapsikin oppii tuntemaan edes yhden down-ihmisen. Ehkäpä ap:n lapsesta tulee suvaitsevainen aikuinen. varsinkin kun on jo lapsena kuullut mikä se down oikein on.

lapsi on down.

Niin eikö sinun mieleesi tulisi etsiä vaikka netistä (esim. kehitysvammaliiton sivuilta) asiallista tietoa lapsen kanssa yhdessä? Sinulta kun se tietokoneen käyttö vielä niin sujuu...



Kyllä mäkin lapsilleni ottaisin oikeasti selvää mitä se photoshoppailu tarkoittaa, jos kysyisivät. Netti on siitä kätevä väline nykyään, ei tarvi ympäripyöreästi mutu-tietoa selitellä.



-15-

tätä voi käyttää.

selventävästi tuon vamman ja sairauden eron.

Hän sanoi, että ajatelkaas esim. kehitysvammaisten luokkaa erityiskoulussa. Opettaja kysyy aamulla onko kukaan sairaana. Suinkaan kaikki eivät viittaa, että sairaana ollaan, vaan ilmoitetaan jos joku puuttuu.

Vamma ei ole sairaus.

"vammainen henkilö" ja "henkilö, jolla on vamma"? Käsitteiden eron merkitys voi olla huomattava etenkin ensimmäisen kerran kohdattaessa. Ensimmäisestä esimerkistä mieleen jää helposti kuva nimenomaan vammaisesta, jonka nimi ja muut ominaisuudet ovat sivuseikkoja. Jälkimmäisessä taas muistiin jäävä asia on todennäköisesti ihminen, jolla on nimi ja vasta toissijaisesti se, että hänellä on jokin vamma.



Miten sitten eroavat toisistaan sanat terve, vammaton, sairas ja vammainen? Vammainen henkilö on terve kuten vammatonkin silloin, kun hänellä ei ole jotain akuuttia tai pitkäaikaista sairautta. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävä henkilö voi olla terve, siinä missä muutkin. Joskus kuuleekin käytettävän sanaparia "terve vammainen" juuri tällaisista henkilöistä.



Sanaa vammainen tai vammaisuus käytetään myös pitkäaikaissairaasta, toiminta- tai liikuntaesteisyydestä tai toimintarajoitteisuudesta. Osa jotain pitkäaikaissairautta (esim. epilepsia, reuma tms.) sairastavista ei kuitenkaan halua itseään kutsuttavan vammaiseksi. Heidän kohdallaan sana "sairas" saattaa silloin olla paikallaan. Sen sijaan kukaan vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö ei ole potilas muulloin kuin ollessaan oikeasti sairaalassa potilaana.

tuollaiselta, hassulta? (Kun nakivat tuon pojan veljen kysyivat tuota muutaman nakemis kerran jalkeen.) Sanoin etta hanella on sellainen juttu kuin Downin syndrooma ja siksi nayttaa hieman erilaiselta, ja kehittyy vahan erilailla kuin muut lapset. Tyytyivat vastaukseen taysin ja seuraavan kerran kun naimme down-aikuisen niin lapsi sanoi etta katso aiti tuo on kuin Kallen veli. Eivat ihmettele sita sen enempaa.

mutta et sinä silti opi siinä sekunnissa, taikka osaa selittää sitä alle kouluikäisille lapsille, niin että he ymmärtävät ja sinäkin tiedät kunnolla mistä puhut...

Minä kyllä tiedän niistä kromosomeista ym. jonkun verran, mutta epäilen, että alle kouluikäisille niiden selostaminen on yhtä sama kuin yrittäisin kertoa jotain muuta asiaa, jossa vähintään joka toinen sana on tuntematon...

Meillä on lähipiirissä pari down-lasta, joita lapset tapaavat silloin tällöin. Heille on riittänyt, kun olen sanonut, että on kehitysvammainen ja että se tarkoittaa ettei opi kovin helposti kaikkia asioita.

Ennen nuorempi pelkäsi vähän heitä, kammosi vähän. Ilmeisesti se oli pelottavan näköistä kun kieli oli ulkona ja toisella on hyvin erikoiset silmät (Brusfieldin täplät). Mutta on mennyt ohi jo nyt, 3,5 vuotiaana.

19

lapsi on down.

Niin eikö sinun mieleesi tulisi etsiä vaikka netistä (esim. kehitysvammaliiton sivuilta) asiallista tietoa lapsen kanssa yhdessä? Sinulta kun se tietokoneen käyttö vielä niin sujuu...

Kyllä mäkin lapsilleni ottaisin oikeasti selvää mitä se photoshoppailu tarkoittaa, jos kysyisivät. Netti on siitä kätevä väline nykyään, ei tarvi ympäripyöreästi mutu-tietoa selitellä.

-15-

missä se maalaisjärki luuraa.



Miksi pitää tehdä yksinkertaisista asioista vaikeita ja monimutkaisia?



Miksi tältä palstalta saa niin monesti lukea "mitä kerron lapselleni, mistä lapset tulevat" tai "miten kertoa lapsille kuukautisista" tai "miten kerron, että kaikki ihmiset eivät ole kilttejä"??

Voi kai vain kiittää onneaan, että itse on aina tullut ihan itse keksittyä aikalailla helppo ja lapsillesopiva tapa kertoa kaikista elämän osa-alueista lapsille.