CAPit? Pikkupoikien ökyhintaiset suoralippaiset junttilippikset?
Tokaluokkalaisilla pojilla kaikilla on päässään sellaiset suoralippaiset CAPit, joissa vielä joku hologrammi lipan alapuolella todistamssa "aitoudesta". Mielestäni lippikset näyttävät siis todella jurpoilta pikkupoikien päissä, enkä ole halunnut omalle pojalle sellaista ylihinnalla ostaa.
No, poika sitten sai ystävättäreltäni ilmaisen mainoslippiksen, joka näyttää vähän samalta ja oli innosta soikeena ja heti kouluun vaan päähän. Koulussa sitten muut pojat tarkistivat heti, ettei oo aito - eli pojallani on luuserilippis nyt päässä.
Mitä tästä oikein pitäisi ajatella? Ymmärrän pojan tuskan, joka aiheutuu siitä ettei ole samanlainen kuin muut - mikä tuossa iässä varmasti on merkittävää. Olen yrittänyt häntä tsempata, ettei tarvitse mennä aina muiden mukana ja kyllä hän tämän ymmärtääkin. Toisaalta voisin hänelle lippiksen suodakin - jos sen hinta vain olisi jossain suhteessa itse tuotteeseen; 40-50€ lippiksestä on kohtuuton! Ja siis feikit tarkistetaan heti! Hieman ihmettelen muita vanhempia, jotka ovat lapsilleen nämä "aidot capit" hankkineet - taitaa olla meidän kulmilla äveriäämpää porukkaa kuin olen kuvitellut.
Mitäköhän tässä pitäisi tehdä?
Kommentit (181)
kun ei ole kyseistä lippistä. En todellakaan aio sellaista ostaa. Kiusaaminenkin loppui kun lapsi vain sinnikkäästi sanoi että äiti ei sellaista osta. Kaverit olivat sitten haukkuneet minua tyhmäksi, mutta kestän sen kyllä :)
Aina näitä samoja kommentteja, että "kyllä huomaa suomalaiset kaukaa TUKHOLMASSA"...voi apua, todella paljon kiinnostaa, että mitä ruotsalaiset pitää päällään tai ajattelee suomalaisten lippiksistä. Kyllä se lippis on ihan jatkuvasti in tietyissä piireissä Jenkeissä. Jos pääsee päivä Tukholmassa -risteilylle, ei kannata kuvitella olevansa tietoinen koko universumin muodista.
Sitä paitsi alle 30 eurolla saa aidon. Ja varmasti näitä "pakko saada, kun kaikilla on" -vaatekappaleita tulee ap:n eteen vielä useita. Joku ostaa 100 euron kauluspaidan vauvalleen, joka on päällä 2 krt, mä ostin suosiolla lapsille aidot lippikset, jotka on todella kovassa käytössä.
Kyllä on ongelmat taas.
Mistä te feikkien ja aitojen ostajat sitten ostatte niin edullisella? Kyllä kai tälle palstalle saa sen tiedon laittaa?
Jakakaa nyt ihmeessä sitä tietoa kun olette edullisemmalla saaneet?!
Ap
Myyjällä oli feikkiä ja aitoa. Feikki 15 e, aito 25 e. Ja "asiantuntija" mukana, joten ei kusetettu.
Mutta ostan kyllä toki kun se aika tulee. Ainahan lapsilla ja nuorilla on omat "villityksensä", musta joku lippis nyt ei ole mikään kovin paha.
tarkoittavinaan tässä yhteydessä. Aivan järjetöntä maksaa 40 euroa lippiksestä kun muutamalla eurolla saa lippiksen.
Maksoivat alle 20e, tarkkaan en muista. Mitä lienevät merkiltään mut lippa on suora.
emme ole muodin orjia. Kenenkään ei tarvitse suostua ryhmäpaineen alla mihinkään. Opetan lapsen arvostamaan itseään riippumatta siitä ihailevatko muut hänen vaatetustaan. Nyt tuntuu siltä että olen onnistunut tehtävässä hyvin. Lapsi on lähinnä huvittunut siitä kun kaverinsa tekevät ryhmäpaineen alla toinen toistaan hölmömpiä juttuja ja pukeutuvat rumiin vaatteisiin.
Olen ostanut pojalleni aidon merkkilippiksen. En ajatellut asiasta sen kummempaa, täällä siitä näköjään tehdään jopa jonkun aatteen mukainen tai että itsetunto ei ole kohdallaan, jos moista käyttää.
Meillä pojalla on moinen, mut ei saa sitä kouluun, saa siis vaan käyttää paikoissa, joissa ei tartte vahtia.
Varsinkin pikkupojilla mutta isommillakin. Tulee jenkki hip-hopparit mieleen, jengit yms. Onneksi en tiedä että 2-luokkalaisen pojan kavereilla kellään täällä Helsingissä sellaista olisikaan. Ja kavereiden äitien kanssa ollaan valmiiksi sovittu yhteisrintama että jos mankuminen alkaa niin kukaan ei osta..
Ja vielä viime kesänkin muoti. En osta lapsille paljoa vaatteita, ostan kun tarvitaan. Ja inhoan muutenkin liikaa tavaraa. Muita lippiksiä poika 9v ei käytä, pidän loisto-ostoksena. Tosin muoti taitaa olla muuttumassa, enää ei kannattane hankkia.
mutta meidän ala-asteikäsille pojille sellaiset silti hankittiin, pitkän harkinnan jälkeen. Ja joka päivä ovat päässä olleet, tosi tärkeät ovat mokomat kapistukset :)
Nuo capit maksoivat jotain 30e, mutta esim. Jim&Jillissä olen nähnyt parillakympillä myytävän.
Halutaanko mennä viimeisimmän muodin mukana vai harkitaanko omista lähtökohdista omat tarpeet ja hankinnat? Muodin mukana meneminen on toisten luomien tarpeiden mukana kulkemista - ja mikäli nämä vielä sisäistetään, sitä parempi bisnekselle.
Sitten on nämä ryhmäpaineet - joita muodiluojat/markkinamiehet käyttävät bisneksenteossa, ja jotka muodin perässä juoksevat sisäistävät: sitä ja tätä kuuluu kulloinkin olla - siltä ja tältä milloinkin näyttää.
Surullisinta tämä on lasten joukossa: Heillä ei ole vielä kykyä olla riittävän itsenäisiä pystyäkseen erottamaan yksilöllisyyden ja muodin perässä juoksemisen eroja ja esim. käsittelemään omaa erilaisuuttaan kypsällä tavalla. Toisinkuin aikuisilla - jotka saavat ihan vapaasti osallistua muodin kustannuksiin haluamallaan summalla ja haluamassaan määrin - riippumattomana yksilönä.
Vielä surullisempia on tapaukset aikuiset, jotka omalla esimerkillään opettavat tämän ulkoaohjautuvan sisäistämisen omille lapsilleen ja jotka siten jäävät vaille oman harkintakyvyn kehittymistä.
Olivat n 10 euroa/kpl, aito tai ei, mutta tarrat on samanlaiset kuin täälläkin, joten pojan mielestä aito.
Kaveri ja serkku saivat myös tuliaiseksi, tuohon hintaan loisto ostos. Joka päivä päässä kaikilla kolmella.
cap mikä lie on muotia. Meillä ekaluokkalainen sai sedältään synttärilahjaksi tämmösen lippiksen. Sen tarrasysteemin revin pois, mutta senkö olisi pitänyt antaa olla?!? Sen sentään tajusin, että lippa pitää olla suora:) Poika itse aina pihalle lähtiessä kääntä lipan peilin edessä hieman vinoon:)
Olen ostanut pojalleni aidon merkkilippiksen. En ajatellut asiasta sen kummempaa, täällä siitä näköjään tehdään jopa jonkun aatteen mukainen tai että itsetunto ei ole kohdallaan, jos moista käyttää.
Meillä pojalla on moinen, mut ei saa sitä kouluun, saa siis vaan käyttää paikoissa, joissa ei tartte vahtia.
jota lapsi ei saa hinnan takia edes käyttää siellä, missä se olisi lapselle tärkeintä. Koulussahan se ryhmäpaine on suurin, ei siinä hirveästi auta, että lapsi yrittää sanoa, että on mulla kotona sellainen. Jos lakkia ei ole vara varastamisen pelon takia käyttää, niin ei sitä silloin oikeasti ollut vara edes ostaa.
Turha siis väittää, ettet ostaessasi tiennyt ostavasi merkkilippiksen, jos pelkäät sen varastamista.
Baseball-lippis on klassikko.
Kamalan näköinen vaate on katsojan silmässä.
Te, joiden mielestä siisti lippis on kauhea ja ruma - mitä mieltä olette esimerkiksi makkarankuoren lailla istuvista paitapuseroista, nirunarutopeista, vesirajafarkuista, haaremihousuista tai riemunkirjavista tunikatopeista? Kaunista? Tai kenties helevetin rumaa?
sportiasta ja pitäisi olla kyllä ihan aito. Makso 35 € alennuksella joskus 1/2-1 vuosi sitten. Sillon oli kaverit kanssa heti tarkastanut tuon aitoiuden ja tietenkin väittänyt, että ei ole aito, vaikka onkin. Eli näinkin päin voi ilkeillä. Selvitin asiaa pojalleni sitten...
Joka tapauksessa tuon aidon jälkeen on kelvannu epäaitokin. Ja sopiminenhan riippuu käyttäjätyyppiin muutenkin. Meidän räppärille se sopii mainiosti :)
Kuitenkin aika merkillistä tuo lasten toistensa tavaroiden arvosteleminen. Ja kurjaa sitten oli se kumminpäin tahansa. Ite kyllä ostan pojalle kalliimpia vaatteita, monesti kun itelle ja merkillisiä just urheiluliikkeistä. Syy tähän, että ne istuu paremmin ja kestää. Lapset kuitenkin noita vaatteitten ominaisuuksia enemmän tarvitsee.
Vaan sellainen suoralippainen "räppärilippis". Lippa on iso ja leveä, jää pikkupoikien päissä sellaiseksi vähän liian ison näköiseksi. Siistin näköinen korkeintaan isopäisellä lapsella, jonka päähän tökölippa voi istuakin.
Jälkimmäiset kuvauksesihan ovat sitten aikuisten pukeutumisesta tai kertovat juuri siitä ulkoaohjautuneesta muodin sisäistämisestä - hankitaan "muodikasta" ulkonäöstä välittämättä, ilman arvostelukykyä ja omaa harkintaa.
jolla komero täynnä noita lippiksiä. Voisitko lähettää mulle niin saisin annettua synttärilahjaksi kummipojalleni. minulla ei olisi varaa sellaista ostaa eikä tällä perheelläkään. maksan tietty pk:t + mitä haluat.