Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi erota kirkosta?

Vierailija
23.08.2009 |

Miksi erota kirkosta?



Uskotko seuraaviin?



- - Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista - -

- - Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta. Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma, mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa. - -

Katkelmat ovat uskontunnustuksista, jotka kirkkolain mukaan ovat evankelis-luterilaisenkirkon dogmipohjaa.



Jos katsomuksesi on toinen, kuulut siihen enemmistöön suomalaisia, joka ei usko kristinuskon perusoppeihin. Se on yksinäänkin riittävä syy erota.



Maksatko?



Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 165 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi, 200 €:n luokkaa. Oman verosi voit laskea verolaskurilla.



Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.



Juhlitko?



Monelle syy kuulua kirkkoon ovat elämänkaaren taitejuhlat: lapsen syntymään, aikuistumiseen, parisuhteen solmimiseen ja kuolemaan liittyy uskonnollisia riittejä.



Juhlat onnistuvat hyvin ilman kirkkoa. Uskonnottomat nimiäiset, papittomat häät ja arvokkaat ei-uskonnolliset hautajaiset osaa jokainen järjestää. Apua ja tarvittaessa ulkopuolisen juhlapuhujan saa Pro-Seremonioilta. Rippileirin sijaan voi valita vaikkapa protuleirin.



Harva kaipaa pappia pitämään puhetta tupaantuliaisiin tai syntymäpäiville. Miksi sitten tavan vuoksi pappi vahvistaisi avioliittosi, ellet usko papin opettamiin asioihin? Ja miksi pappi aikanaan siunaisi ruumiisi, ellet nyt usko kirkon opetuksiin?



Autatko?



Jotkut arvelevat kirkon tekevän paljon hyväntekeväisyyttä. Todellisuudessa pääosa kirkollisveroista kuluu henkilöstö- ja kiinteistökuluihin.



Kymmenestä eurosta kirkko käyttää vain euron hyväntekeväisyyteen. Vuoden 2005 seurakuntien tilinpäätösten mukaan diakonian osuus kirkon menoista oli 10,6 %. Summa on laskettu vyöryttämällä, eli mm. hallinnon menoista tietty osa on laskettu mukaan diakoniamenoihin. Ja vaikka kirkko käyttäisi diakoniatyöhön 99 prosenttia tuloistaan, on parempi antaa rahaa järjestölle jonka tavoite on 100-prosenttisesti hyväntekeväisyys.



Sitäpaitsi miksi auttaisit aatteellisen kanavan kautta, jos et aatteeseen usko? Neutraaleja kanavia on olemassa.



(http://www.eroakirkosta.fi/eroakirkosta/miksiero)

Kommentit (54)

Vierailija
1/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmi että aina ajatellaan vain lyhytnäköisesti. Kirkko kun on muutakin kuin nuo luettelemanne asiat. Tänä päivänä kirkon kerhot ovat tärkeitä lapsille. Varsinkin kun lapset ovat kotona hoidossa. Näin saavat oman ikäistä leikkiseuraa ja mielekästä puuhaa kun eivät käy päiväkodissa. Myös kirkon vanhustentyö on arvokasta kun tänä päivänä puhutaan muutenkin siitä ettei ole aikaa vanhuksille. Myös esimerkiksi hautajaisten järjestäminen on tärkeää ja kirkkohan järjestää hautajaiset kuulut kirkkoon tai et. Sekään ei ole ilmaista puuhaa. Mutta kaikki sen kuitenkin haluavat. Ja kirkon tiloissahan se tapahtuu. On olemassa myös arkipyhiä eli vapaapäiviä töistä, jotka ovat kaikkien käytössä mutta silti uskonnollisia vapaita. Jos näiden vapaiden pitäminen sidottaisiinkin kirkkoon kuulumiseen niin olisi hauska seurata kirkkoon liittymisten kasvamista. Se ei ole meiltä iso raha maksaa että lapsillamme ja vanhemmillamme on mielekästä tekemistä. Ja en ole edes kovinkaan uskonnollinen ihminen mutta mieleeni ei ole silti tullut erota kirkosta. Ei kaikki voi olla euroista kiinni. Hauskaa sunnuntaita kaikille!

Vierailija
2/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mielestäni se kattaa jo lasten kerhot ja oman vihkimisen sekä lasten ripillepääsyn, sikäli jos haluavat...Nyt ajattelin erota kirkosta ihan siitä syystä etten usko jumalaan :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis miten voi ketään niin paljoa ärsyttää toisten ihmisten asiat ja puljut ja yhteisöt joihin nämä kuuluvat, että viitsitään oikein keskustelupalstoilla vouhkata ja saarnata, kuinka pitäisi erota? Jos et itse kuulu kirkkoon, niin miksi sinua häiritsee se, jos toiset kuuluvat?



Miksi pitää ylipäänsä yrittää saada muita ihmisiä luopumaan jostakin aatteesta jota ei itse allekirjoita? Jotenkin omaan logiikkaani sopisi enemmän se, että yritettäisiin saada ihmisiä liittymään johonkin omaan joukkoon ja jonkun itselle läheisen asian kannattajaksi. Mutta että joku viitsiikin käyttää noin paljon energiaa jonkun puljun vastustamiseen - ei mene jakeluun.



Herääkin väkisin sellainen ajatus, että tuollaisella fanaattisella kirkon vastustajalla viiraa päässä pahan kerran! Jos ei usko eikä tykkää kirkosta, niin eikö olisi paljon helpompaa tehdä ja ajatella jotain muuta kuin kasvattaa sitä omaa vihaansa ja kiertää nettipalstoilla vouhkaamassa? Lähde vaikka lenkille tai perusta ompeluseura, hanki elämä!

Vierailija
4/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

KETÄÄN EI KIINNOSTA!



Hanki elämä, älä elä toisten elämää!

Vierailija
5/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tämä on sama asia kuin valtion vero. Ei kukaan voi sitä jättää noin vain pois. Kirkolla on sellaisia tehtäviä jotka kuuluisivat valtiolle mutta valtiolla ei ole enää varaa ja mahdollisuuksia hoitaa. Tämän vuoksi kirkollisvero olisi syytä säilyttää kaikilla.

Vierailija
6/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun yhä useampi lapsiperhe ei kuulu kirkkoon, kuntienkin on järjestettävä kerhotoimintaa lapsiperheille.



Hautajaiset voi järjestää myös ilman kirkkoa (ks. esim. http://www.siviilihautajaiset.fi/).



Jopa ennen kristinuskoa, Suomessa on juhlittu esimerkiksi nykyisen joulun tai pääsiäisen aikoihin. Eivätköhän vapaapäivät ja juhlat ole ihmisille tarpeellisia uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta.



Kunnioitetaan toistemme oikeutta uskoa tai olla uskomatta - samoin kuin oikeutta erota kirkosta tai liittyä kirkkoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

hautausmaatkaan eivät enää saisi olla kristillisiä







Uskonnonvapautta korostavat katsomusyhteisöt ovat jo vuosikymmenet kannattaneet kaikille avoimia, tunnustuksettomia, kunnallisia hautausmaita. Kunnallisia hautausmaita on toistaiseksi vain Turussa ja Kauniaisissa, joskaan ne eivät ole tunnustuksettomia: Kauniaisten hautausmaa on vihitty luterilaiseksi, ja Turun hautausmaa taas luovuttaa hautapaikkoja vain muslimeille. Helsinki on kuitenkin perustamassa tunnustuksetonta uurnahautausmaata ja muistolehtoa Viikkiin sekä tuhkan sirottelupaikkaa Lonnan saarelle.



Vapaa-ajattelijayhdistykset puolestaan ylläpitävät tätä nykyä kymmenkuntaa hautausmaata, joiden sijaintipaikkakunnat ovat Forssa, Kajaani, Karkkila, Kemi, Kolari, Kotka, Kuusankoski, Raahe, Siikainen ja Vaasa. Nämä hautausmaat ovat kaikille avoimia, ja hautapaikka niillä on huomattavasti halvempi kuin yleensä seurakuntien hautausmailla. Joitakin siviilihautausmaita on myös muiden yhteisöjen ja yksityisten hallussa. Enon kunnassa on osakeyhtiön ylläpitämä uurnahautausmaa. Yksityisen arkkuhautausmaan tai -hautapaikan voi tietyin edellytyksin perustaa kuka tahansa esimerkiksi sukutilalle. Lupa tähän haetaan lääninhallitukselta

Vierailija
8/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietysti saa olla myös kristillisiä hautausmaita niille, jotka haluavat tulla haudatuksi sellaiseen!



Itse toivoisin, että tuhkani sirotellaan jonnekin luontoon. En kuulu kirkkoon enkä haluaisi tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle. Luonnollisesti niillä, jotka haluavat kirkollisen siunauksen ja hautapaikan, on siihen oikeus!







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Säästän 1000 euroa vuodessa eikä tarvitse enää tuntea epämääräistä ikävää oloa siitä, ettei tee niin kuin sydän sanoo.

Vierailija
10/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja mielelläni maksan veroa:



perhekerhot, muskarit, lasten päiväkerhot, IP-kerhot + muut koululaisten harrastekerhot. Koululaisten leirit.



Rippileirit, vapaa-ajan toiminta vähän vanhemmille nuorille



Diakoniatyö: on kriisiapua, avioliittoneuvontaa ja vähävaraisten auttamista (ruokakassit yms.)



Tässä vain muutamia esimerkkejä. Nämä palvelut ei maksa käyttäjilleen ollenkaan/tai sitten on joku nimellinen maksu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskonnottomille suunnatusta Prometheus-leiristä

(http://www.protu.fi/leirit/) on kuulunut paljon hyvää. MLL järjestää perhekahviloita, kunnat hoitavat usein itse iltapäiväkerhot, ja uskonnottomia harrastuksia ja leirejä on olemassa runsaasti.



Toki on luontevaa kuulua kirkkoon ja käyttää kirkon palveluja, jos uskoo kirkon opetuksiin tai haluaa jostain syystä muuten vain tukea kirkkoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös muut tahot tekevät hyväntekeväisyyttä ja tarjoavat vastaavia palveluja.



Vierailija
12/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirkkoon kuuluminen voi ahdistaa toista. Minä kuulun kirkkoon enkä aio erota enkä edes kuuntele enkä lue perusteita miksi pitäisi erota. Olen tyytyväinen ja onnellinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirkkoon kuuluminen voi ahdistaa toista. Minä kuulun kirkkoon enkä aio erota enkä edes kuuntele enkä lue perusteita miksi pitäisi erota. Olen tyytyväinen ja onnellinen.

Hyvä niin! Valitettavasti kirkon erityisasemaa (oikeutta kerätä yhteisöveroa myös uskonnottomilta, pakkouskontoa kouluissa ja päiväkodeissa, yhteiskunnan rahoittamaa teologista koulutusta jne) ei saada muutettua ennen kuin suuri osa väestöstä ei kuulu kirkkoon. Muutoin itselleni on aivan samantekevää, mihin kukakin uskoo tai mihin yhteisöön kuuluu.

Vierailija
14/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset käy päiväkerhossa, pyhäkoulussa ja seurakunnan leirillä. Seurakunta auttaa myös silloin, kun elämä on vaikeassa vaiheessa: on erilaisia piirejä ja keskusteluryhmiä. Saarnoissa puhutaan asiaa - nykyihmisillä ei vain ole aikaa eikä halua kuunnella. Diakoni on auttanut lähelläni olevaa ihmistä jo monena vuonna.

Rukous antaa voimaa ja lohtua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

perustelikin hyvin sen, miksi tämä asia kiinnostaa myös muita ja miksi tätä asiaa nostetaan säännöllisin väliajoin esille.

Yhteisön sisällä olevat (eli kirkkoon kuuluvat) kun tuntuvat usein olevan täysin sokeita sille, että asia vaikuttaa myös ulkopuolisiin.

Vierailija
16/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle



"Evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemaa valtionkirkkona perustellaan usein sen suurella jäsenmäärällä, kuuluuhan siihen noin 80,7 % suomalaisista. Onko tämä eettisesti kestävä perustelu? Ei todellakaan - suuremman oikeutta ei voi pitää moraalisesti hyväksyttävänä perusteluna!



Suomessa on vaItionkirkkojärjestelmä. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtio on antanut tiettyjä erityisoikeuksia kahdelle kristilliselle kirkolle. Varsinaisesti tämä koskee vain Suomen ev.lut. kirkkoa, koska toinen valtionkirkko (ortodoksikirkko) on enemmänkin kuriositeetti.



Valtionkirkko on harhaanjohtava ilmaisu, paremminkin voisi sanoa, että kirkko on valtio valtiossa. Onhan kirkolla oma lainsäädäntönsä, johon valtio lainsäätäjänä ei voi puuttua ja se kerää veroja niin yksityisiltä kansalaisilta kuin yrityksiltä.



Perustuslaki ja kirkkolaki



Selvimmin kirkon eritysaseman huomaa perustuslaista ja kirkkolaista. Perustuslain 76 § säätää kirkkolaista seuraavasti: "Kirkkolaissa säädetään evankelisluterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään." Kirkkolaissa todetaan selvin sanoin, että valtionkirkko säätää itse omat lakinsa. Kirkkolain 2 luku 2 § "Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mitä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista tai kumoamista." Kirkkolaki on saanut jopa niin merkittävän statuksen, että se julkaistaan yhdessä muiden Suomen valtion lakien kanssa säädöskokoelmassa ja lakikirjassa. Kirkkolain tekee vieläkin poikkeuksellisemmaksi se, että eduskunta ei voi muuttaa tai poiketa kirkolliskokouksen esityksestä. Tämä kuvastaa hyvin kirkon asemaa valtiona valtiossa.



Kirkon eritysasema lainsäätäjänä on lainvastainen, koska perustuslain 3 §:n mukaan "lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta" Kirkko kuitenkin päättää, mitä eduskunnan on päätettävä ja eduskunnan on toteltava kirkon sanaa viimeiseen pilkkuun saakka. Tällainen järjestely tekee eduskunnasta vähintäänkin naurettavan ja luulisi eduskunnan arvovallan kannalta olevan hyvä, että se saisi täyden lainsäädäntövallan, niin kuin perustuslaki edellyttää. Kirkon kannalta kirkkolain säätämisjärjestys on erittäin edullinen, koska valtionkirkkojärjestelmää ei voi purkaa ilman kirkon suostumusta. Tässä asiassa Suomen valtio on kirkon panttivanki. Pitää muistaa, että muut Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt joutuvat toimimaan uskonnonvapauslain määrittämissä puitteissa, eikä niillä ole oikeutta säätää omia kirkkolakejaan.



Jotta Suomen valtio voisi vapautua valtionkirkkojärjestelmästä, olisi perustuslaista poistettava kohta, jossa mainitaan ev.lut. kirkko ja kirkkolaki olisi kumottava. Kirkon pitäisi toimia samojen sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa muu yhdistys.



Kirkollisvero ja valtion tuki



Kirkko saa valtion taholta erityskohtelua myös jäsenmaksujensa eli kirkollisveron keräämisessä. Vaikka kirkon jäsenyys on vapaaehtoista, toisin kuin valtioon kuuluminen, on valtionkirkon jäsenmaksu vero sen täydessä merkityksessä, määräytyyhän se kuten kunnallisvero.



Ehkä merkittävimmän tuen valtio antaa valtionkirkolle, kun se kerää tämän jäsenmaksut muun verotuksen kanssa samassa järjestelmässä. Valtionkirkko on varmasti tyytyväinen, kun se on voinut piilottaa oman maksunsa kunnallis- ja valtionverotuksen ennakkoperintään. Tästä menettelystä on valtionkirkolle valtavasti hyötyä, koska se on voinut luopua omasta perintäjärjestelmästä ja välttyä kerääjän kannalta ikävästä maksujen karhuamisesta ja pakkoperinnästä. On helppo kuvitella, että kirkollisveron perintä on tehostunut, kun valtio on ottanut sen kontolleen. Kirkollisveron kerääminen on selvä lahja valtiolta valtionkirkolle - lahja, joka olisi otettava pois valtionkirkolta mitä pikimmin.



Valtio tukee taloudellisesti valtionkirkkoa myös suoraan. Vuonna 2009 valtionkirkon osuus yhteisöverosta piti olla 1,75 %, mutta Valtioneuvosto päätti 24.3.2009 nostaa valtionkirkkojen osuutta yhteisöverosta 0,8 %-yksikköä eli veroennusteen mukaan laskettuna noin 30 miljoonaa. euroa. Valtionkirkon tulee saamaan valtiolta suoraa tukea tänä vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Tämä on luonnollisesti pois mm. kunnilta, jotka hoitavat perusopetuksen ja terveydenhuollon.



Myös kirkkoon kuulumaton tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan valtionkirkolle veroa. Kun osa yhteisöverosta ohjataan pois valtion budjetista, joudutaan puuttuvat verovarat korvaamaan korottamalla muita veroja. Yhteisöveron valtionkirkolle joutuvat maksamaan myös ne yrittäjät, jotka eivät ole kirkon jäseniä tai kuuluvat johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön. Varsin nolo tilanne muodostuu esimerkiksi silloin, kun muslimi omistaa yrityksen. Vaikka ko. yrityksen omistaja on kilpailevan uskontokunnan edustaja, joutuu hän tukemaan Suomen kristillistä valtionkirkkoa yrittämisellään.



Uskonnonopetus ja pappien koulutus



Valtio on suonut valtionkirkolle oivan mahdollisuuden levittää omaa propagandaansa aivan nuorimmista lapsista alkaen. Valtio rahoittaa kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävän uskonnonopetuksen. Uusi uskonnonvapauslaki velvoittaa kaikkia kirkkoon kuuluvia osallistumaan tähän "opetukseen". On epäilyttävää, miten oppilaiden uskonnonvapaus toteutuu nykyjärjestelmässä. Oppilas ei ole itse valinnut kuulumistaan valtionkirkkoon, vaan hänet on pakkoliitetty lapsena kirkkoon. Oppilas ei voi erota valtionkirkosta ilman vanhempiensa lupaa, vaan hänen on kiltisti kuunneltava mitä sanotaan, oli vakaumus mikä tahansa. Onneksi valtionkirkkoon kuulumattomat voivat välttää tämän "opetuksen".



Olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki uskonnollinen opetus lakkautetaan veronmaksajien kustantamissa kouluissa ja päiväkodeissa. Pakollisesta uskonnonopetuksesta luovutaan ja opetus jätetään kodin, uskonnollisten yhteisöjen ym. tehtäväksi.



Ruotsissa pappien koulutus lopetettiin yliopistoissa jo vuonna 1981, mutta Suomessa valtion rahoittamat yliopistot toimivat edelleen pappien pappisseminaarina. Pappien koulutus on uskonnollisten yhteisöjen tehtävä lähes kaikkialle muualla maailmassa. Pappien koulutus ei sovi nykyisenlaiseen yliopistoon ja se olisi siirrettävä kirkon omiin oppilaitoksiin.



Kirkko tunkeutuu kaikkialle



Valtionkirkko on tunkeutunut niin syvälle suomalaiseen kulttuuriin ja lainsäädäntöön, että sitä on joskus vaikea huomata. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 2000 säädetty liikeaikalaki. Liikeaikalaki 2 §: "Ammattimaista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitien-päivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä eikä kello 18:n jälkeen uudenvuodenaattona ja vapun aattona eikä kello 13:n jälkeen jouluaattona ja juhannusaattona." Viittaukset kirkollisiin juhlapyhiin ja jouluaattoon kertovat karulla tavalla, miten Suomen valtio on suuntautunut. Jos lainsäätäjä olisi halunnut korostaa todellista uskonnonvapautta, olisi lain teksti valittu katsomusneutraalisti.



Liikeaikalaki on hyvä esimerkki siitä, miten syvälle valtionkirkkojärjestelmä on suomalaiseen lainsäädäntöön upotettu. Käsitteet, kuten kirkolliset juhlapyhät, eivät kuulu sellaisen maan lakitekstiin, jossa arvostetaan kansalaisten katsomusvapautta.



Vastaavanlaisia asioita löytyy lukematon määrä. Valtio kustantaa sotilaspapit ja vankilapapit, Yleisradion yksi tehtävä on "hartausohjelmien tarjonta", valtiopäivät avataan juhla-jumalanpalveluksella, Tasavallan presidentti antaa rukouspäiväjulistuksen, yliopistojen tohtoripromootiot sisältävät jumalanpalveluksen, valtionkirkolla on lähes täydellinen monopoli hautaustoimeen, jumalanpilkkalaki on edellen voimassa jne.



Valtionkirkkojärjestelmää yritetään perustella historiallisilla syillä, koska Suomessa satutaan kannattamaan tiettyä uskontoa. On hyvä muistaa, että suomalaiset on pakkokäännytetty kristinuskoon. Lainsäätäjien mielestä kirkolla tulee olla sen etuoikeudet, vaikka maailma ympärillä muuttuisi kuinka paljon tahansa. Nykyinen järjestelmä ei mitenkään takaa edes uskonnonvapauden minimiä. Valtionkirkkokaan ei tietenkään halua luopua saavutetusta eduista ja tekee kaikkensa estääkseen uskonnonvapauden toteutumisen.



Ehkä tulevaisuudessa on toisin



Suomalaisten maallistuminen jatkuu vauhdilla kirkon erityiskohtelusta huolimatta. Kirkon jäsenmäärä laskee vuosi vuoden jälkeen. Jossain vaiheessa päättäjien on ymmärrettävä, että kirkon erityisasema on pahassa ristiriidassa todellisen katsomustilanteen kanssa. Vapaa-ajattelijoiden tärkeä tehtävä on pitää kirkon ja valtion erottaminen koko ajan ajankohtaisena ja lainsäätäjien mielessä. Pitää toivoa, että tulevaisuuden lainsäätäjät haluavat aidosti kunnioittaa suomalaisten katsomusvapautta ja rakentaa Suomeen aidon vakaumusten tasa-arvon."



http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle

Vierailija
17/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tämä on sama asia kuin valtion vero. Ei kukaan voi sitä jättää noin vain pois. Kirkolla on sellaisia tehtäviä jotka kuuluisivat valtiolle mutta valtiolla ei ole enää varaa ja mahdollisuuksia hoitaa. Tämän vuoksi kirkollisvero olisi syytä säilyttää kaikilla.

ei kirkolla ole

mitään yleishyödyllisiä tehtäviä jotka hyödyttäisivät muita kuin kirkkoon kuuluvia paitsi diakoniapalvelut kuuluvat KAIKILLE uskontokuntaan katsomatta. Kirkolle maksetaan suuret summat yhteisöveroa joilla hautauspalvelut katetaan. Jos kunnat itse järjestäisivät hautauspalvelut, tulisi se paljon halvemmaksi veronmaksajille.

eli mitä sellaisia tehtäviä mukamas on?

Vierailija
18/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirkko on sitä tai tätä huonoa, kelvotonta ja pahaa.



Entä jos kirkon vastustajat käyttäisitte energianne jonkin hyvän rakentamiseen, kävisitte esim. tapaamassa yksinäisiä vanhuksia sen sijaan, että pilkkaatte kirkon jäseniä ja työntekijöitä siitä, miten väärin he ajattelevat ja toimivat?



Ei vaadi kuin vähän puhelihaksia (ja pyllylihaksia netin ääressä) moittia muita. Se on populistista, ellei ole tilalle tarjota korvaavia asioita ja kääriä omat hihat niiden toteuttamiseksi. Aina on kätevää sanoa, että "muutkin yhteiskunnan tahot" voisivat tämän ja tuon hoitaa ihan yhtä hyvin tai paremmin kuin kirkko. Entä jos näkisi sen päivän, jolloin kirkon nilkkaan potkijat kokoaisivat voimansa ja perustaisi "täydellisen yhteisön" ja parantaisivat maailmaa oikein - me muut voidaan sitten sivusta huutaa, miten onnistuu vai meneekö ihan metsään?

Vierailija
19/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vanhusten hoitamisesta, vaikka en itse eivätkä vanhempanikaan tarvitse vanhusten hoitoa tai palveluja?

Lapseton ei tarvitse koulua eikä neuvolaa, vakuutuksella sairaudenhoitonsa maksavat eivät kaipaa terveyskeskuksia, autottomat eivät moottoriteitä, pasifisti armeijaa, penkkiurheilijat oopperataloa.

Miksi, oi miksi pitäisi osallistua sellaisen kustantamiseen, mikä ei just nyt ihan heti hyödytä MINUA itseäni? Minä itse olen mittari kaikkeen, ei kiinnosta muiden asiat ja hyvinvointi. Minä minä minä.

Minusta tämä on sama asia kuin valtion vero. Ei kukaan voi sitä jättää noin vain pois. Kirkolla on sellaisia tehtäviä jotka kuuluisivat valtiolle mutta valtiolla ei ole enää varaa ja mahdollisuuksia hoitaa. Tämän vuoksi kirkollisvero olisi syytä säilyttää kaikilla.

ei kirkolla ole mitään yleishyödyllisiä tehtäviä jotka hyödyttäisivät muita kuin kirkkoon kuuluvia paitsi diakoniapalvelut kuuluvat KAIKILLE uskontokuntaan katsomatta. Kirkolle maksetaan suuret summat yhteisöveroa joilla hautauspalvelut katetaan. Jos kunnat itse järjestäisivät hautauspalvelut, tulisi se paljon halvemmaksi veronmaksajille. eli mitä sellaisia tehtäviä mukamas on?

Vierailija
20/54 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten kestät asua Suomessa?

Entä jos Suomesta saadaan kitkettyä pois tämä kauhea uskonnollisuus, mihin päin maailmaan aiot suuntautua seuraavaksi? Työsarkaa riittää ja ehkä himpan verran toisen mittaluokan ongelmia kuin täällä kotomaassa.

"Evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemaa valtionkirkkona perustellaan usein sen suurella jäsenmäärällä, kuuluuhan siihen noin 80,7 % suomalaisista. Onko tämä eettisesti kestävä perustelu? Ei todellakaan - suuremman oikeutta ei voi pitää moraalisesti hyväksyttävänä perusteluna! Suomessa on vaItionkirkkojärjestelmä. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtio on antanut tiettyjä erityisoikeuksia kahdelle kristilliselle kirkolle. Varsinaisesti tämä koskee vain Suomen ev.lut. kirkkoa, koska toinen valtionkirkko (ortodoksikirkko) on enemmänkin kuriositeetti. Valtionkirkko on harhaanjohtava ilmaisu, paremminkin voisi sanoa, että kirkko on valtio valtiossa. Onhan kirkolla oma lainsäädäntönsä, johon valtio lainsäätäjänä ei voi puuttua ja se kerää veroja niin yksityisiltä kansalaisilta kuin yrityksiltä. Perustuslaki ja kirkkolaki Selvimmin kirkon eritysaseman huomaa perustuslaista ja kirkkolaista. Perustuslain 76 § säätää kirkkolaista seuraavasti: "Kirkkolaissa säädetään evankelisluterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään." Kirkkolaissa todetaan selvin sanoin, että valtionkirkko säätää itse omat lakinsa. Kirkkolain 2 luku 2 § "Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mitä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista tai kumoamista." Kirkkolaki on saanut jopa niin merkittävän statuksen, että se julkaistaan yhdessä muiden Suomen valtion lakien kanssa säädöskokoelmassa ja lakikirjassa. Kirkkolain tekee vieläkin poikkeuksellisemmaksi se, että eduskunta ei voi muuttaa tai poiketa kirkolliskokouksen esityksestä. Tämä kuvastaa hyvin kirkon asemaa valtiona valtiossa. Kirkon eritysasema lainsäätäjänä on lainvastainen, koska perustuslain 3 §:n mukaan "lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta" Kirkko kuitenkin päättää, mitä eduskunnan on päätettävä ja eduskunnan on toteltava kirkon sanaa viimeiseen pilkkuun saakka. Tällainen järjestely tekee eduskunnasta vähintäänkin naurettavan ja luulisi eduskunnan arvovallan kannalta olevan hyvä, että se saisi täyden lainsäädäntövallan, niin kuin perustuslaki edellyttää. Kirkon kannalta kirkkolain säätämisjärjestys on erittäin edullinen, koska valtionkirkkojärjestelmää ei voi purkaa ilman kirkon suostumusta. Tässä asiassa Suomen valtio on kirkon panttivanki. Pitää muistaa, että muut Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt joutuvat toimimaan uskonnonvapauslain määrittämissä puitteissa, eikä niillä ole oikeutta säätää omia kirkkolakejaan. Jotta Suomen valtio voisi vapautua valtionkirkkojärjestelmästä, olisi perustuslaista poistettava kohta, jossa mainitaan ev.lut. kirkko ja kirkkolaki olisi kumottava. Kirkon pitäisi toimia samojen sääntöjen mukaan kuin mikä tahansa muu yhdistys. Kirkollisvero ja valtion tuki Kirkko saa valtion taholta erityskohtelua myös jäsenmaksujensa eli kirkollisveron keräämisessä. Vaikka kirkon jäsenyys on vapaaehtoista, toisin kuin valtioon kuuluminen, on valtionkirkon jäsenmaksu vero sen täydessä merkityksessä, määräytyyhän se kuten kunnallisvero. Ehkä merkittävimmän tuen valtio antaa valtionkirkolle, kun se kerää tämän jäsenmaksut muun verotuksen kanssa samassa järjestelmässä. Valtionkirkko on varmasti tyytyväinen, kun se on voinut piilottaa oman maksunsa kunnallis- ja valtionverotuksen ennakkoperintään. Tästä menettelystä on valtionkirkolle valtavasti hyötyä, koska se on voinut luopua omasta perintäjärjestelmästä ja välttyä kerääjän kannalta ikävästä maksujen karhuamisesta ja pakkoperinnästä. On helppo kuvitella, että kirkollisveron perintä on tehostunut, kun valtio on ottanut sen kontolleen. Kirkollisveron kerääminen on selvä lahja valtiolta valtionkirkolle - lahja, joka olisi otettava pois valtionkirkolta mitä pikimmin. Valtio tukee taloudellisesti valtionkirkkoa myös suoraan. Vuonna 2009 valtionkirkon osuus yhteisöverosta piti olla 1,75 %, mutta Valtioneuvosto päätti 24.3.2009 nostaa valtionkirkkojen osuutta yhteisöverosta 0,8 %-yksikköä eli veroennusteen mukaan laskettuna noin 30 miljoonaa. euroa. Valtionkirkon tulee saamaan valtiolta suoraa tukea tänä vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Tämä on luonnollisesti pois mm. kunnilta, jotka hoitavat perusopetuksen ja terveydenhuollon. Myös kirkkoon kuulumaton tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan valtionkirkolle veroa. Kun osa yhteisöverosta ohjataan pois valtion budjetista, joudutaan puuttuvat verovarat korvaamaan korottamalla muita veroja. Yhteisöveron valtionkirkolle joutuvat maksamaan myös ne yrittäjät, jotka eivät ole kirkon jäseniä tai kuuluvat johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön. Varsin nolo tilanne muodostuu esimerkiksi silloin, kun muslimi omistaa yrityksen. Vaikka ko. yrityksen omistaja on kilpailevan uskontokunnan edustaja, joutuu hän tukemaan Suomen kristillistä valtionkirkkoa yrittämisellään. Uskonnonopetus ja pappien koulutus Valtio on suonut valtionkirkolle oivan mahdollisuuden levittää omaa propagandaansa aivan nuorimmista lapsista alkaen. Valtio rahoittaa kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävän uskonnonopetuksen. Uusi uskonnonvapauslaki velvoittaa kaikkia kirkkoon kuuluvia osallistumaan tähän "opetukseen". On epäilyttävää, miten oppilaiden uskonnonvapaus toteutuu nykyjärjestelmässä. Oppilas ei ole itse valinnut kuulumistaan valtionkirkkoon, vaan hänet on pakkoliitetty lapsena kirkkoon. Oppilas ei voi erota valtionkirkosta ilman vanhempiensa lupaa, vaan hänen on kiltisti kuunneltava mitä sanotaan, oli vakaumus mikä tahansa. Onneksi valtionkirkkoon kuulumattomat voivat välttää tämän "opetuksen". Olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki uskonnollinen opetus lakkautetaan veronmaksajien kustantamissa kouluissa ja päiväkodeissa. Pakollisesta uskonnonopetuksesta luovutaan ja opetus jätetään kodin, uskonnollisten yhteisöjen ym. tehtäväksi. Ruotsissa pappien koulutus lopetettiin yliopistoissa jo vuonna 1981, mutta Suomessa valtion rahoittamat yliopistot toimivat edelleen pappien pappisseminaarina. Pappien koulutus on uskonnollisten yhteisöjen tehtävä lähes kaikkialle muualla maailmassa. Pappien koulutus ei sovi nykyisenlaiseen yliopistoon ja se olisi siirrettävä kirkon omiin oppilaitoksiin. Kirkko tunkeutuu kaikkialle Valtionkirkko on tunkeutunut niin syvälle suomalaiseen kulttuuriin ja lainsäädäntöön, että sitä on joskus vaikea huomata. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 2000 säädetty liikeaikalaki. Liikeaikalaki 2 §: "Ammattimaista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitien-päivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä eikä kello 18:n jälkeen uudenvuodenaattona ja vapun aattona eikä kello 13:n jälkeen jouluaattona ja juhannusaattona." Viittaukset kirkollisiin juhlapyhiin ja jouluaattoon kertovat karulla tavalla, miten Suomen valtio on suuntautunut. Jos lainsäätäjä olisi halunnut korostaa todellista uskonnonvapautta, olisi lain teksti valittu katsomusneutraalisti. Liikeaikalaki on hyvä esimerkki siitä, miten syvälle valtionkirkkojärjestelmä on suomalaiseen lainsäädäntöön upotettu. Käsitteet, kuten kirkolliset juhlapyhät, eivät kuulu sellaisen maan lakitekstiin, jossa arvostetaan kansalaisten katsomusvapautta. Vastaavanlaisia asioita löytyy lukematon määrä. Valtio kustantaa sotilaspapit ja vankilapapit, Yleisradion yksi tehtävä on "hartausohjelmien tarjonta", valtiopäivät avataan juhla-jumalanpalveluksella, Tasavallan presidentti antaa rukouspäiväjulistuksen, yliopistojen tohtoripromootiot sisältävät jumalanpalveluksen, valtionkirkolla on lähes täydellinen monopoli hautaustoimeen, jumalanpilkkalaki on edellen voimassa jne. Valtionkirkkojärjestelmää yritetään perustella historiallisilla syillä, koska Suomessa satutaan kannattamaan tiettyä uskontoa. On hyvä muistaa, että suomalaiset on pakkokäännytetty kristinuskoon. Lainsäätäjien mielestä kirkolla tulee olla sen etuoikeudet, vaikka maailma ympärillä muuttuisi kuinka paljon tahansa. Nykyinen järjestelmä ei mitenkään takaa edes uskonnonvapauden minimiä. Valtionkirkkokaan ei tietenkään halua luopua saavutetusta eduista ja tekee kaikkensa estääkseen uskonnonvapauden toteutumisen. Ehkä tulevaisuudessa on toisin Suomalaisten maallistuminen jatkuu vauhdilla kirkon erityiskohtelusta huolimatta. Kirkon jäsenmäärä laskee vuosi vuoden jälkeen. Jossain vaiheessa päättäjien on ymmärrettävä, että kirkon erityisasema on pahassa ristiriidassa todellisen katsomustilanteen kanssa. Vapaa-ajattelijoiden tärkeä tehtävä on pitää kirkon ja valtion erottaminen koko ajan ajankohtaisena ja lainsäätäjien mielessä. Pitää toivoa, että tulevaisuuden lainsäätäjät haluavat aidosti kunnioittaa suomalaisten katsomusvapautta ja rakentaa Suomeen aidon vakaumusten tasa-arvon." <a href="http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle" alt="http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle">http://uskomaton.fi/main/tietoa/115-ei-valtionkirkolle</a&gt;

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kahdeksan