Jännä juttu sijaisvanhemmuudesta.
On harvinaista, että korkeasti koulutetut ihmiset alkaisivat perhehoitajiksi. Siis juuri he, joilla olisi parhaat resurssit. Mistähän se johtuu?
Kommentit (40)
Pitää olla vuosia kotona ilman vanhempainvapaita, moni irtisanoutuu töistä tämän takia. Korvaukset eivät mitenkään kompensoi menetettyä palkkaa.
Sijaislapsi tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen eikä häntä voi lykätä heti päiväkotiin 10 tunniksi päivässä. Sama juttu adoptiolasten kanssa.
Silloin ei tosiaan anneta siitä paljostakaan. Tavalliset tallaajat sensijaan kituuttelevat ja antavat siitä vähästäkin muille.
ei vie työuraa eikä aiheuta taloudellisesti merkittäviä tappioita, etenkin jos toimii jo valmiiksi esim. perhepäivähoitajana tms. matalapalkkaisella alalla.
Mutta kuka opintolainaa maksava voi irtisanoutua työstään ja ottaa merkittäviä riskejä uudelleen työllistymisen suhteen?
voin sanoa, että normityöpäivää tekevä lähihoitaja tai kaupankassa, jolla on paljon kokemusta lapsista, olisi mielestäni parempi sattumankaupalla valitun lapsen hoitaja kuin minä.
Olkoon hän sitten se "hyvä" ja minä "paha" :)
työnantajalta lyhyellä varotusajalla, harva työnantaja suostuu siihen. Jos on jossain epämielyttävässä ja huonosti palkatussa työssä, voi kai irtisanoutuakin. Aika rajulta irtiotolta se tuntuu, jos on saanut työn johon on kouluttautunut 10 vuotta.
Tietääkö kukaan teistä oikeasti mitään sijaisvanhemmuudesta? Kellään omakohtaisia kokemuksia? Ei tosiaankaan ole mikään ehdoton vaatimus sijaisvanhemmuuteen kotona olo. Ja lapsen normaaliin elämään kuuluu myös päivähoito eli mahdollisimman normaalia perhe-elämää siinä haetaan. Toki vauvan kanssa voi olla eri juttu niin kuin normaalistikin jäädään oman lapsen kanssa. Yhtään perhettä en vielä tiedä jossa olisi vanhemmat/toinen vanhempi jäänyt pois töistä sijaislapsen takia.
Tarkoitushan on, että lapsen arki jatkuisi mahdollisimman tavallisena. Jos lapsi on jo ollut päiväkodissa, on yleensä paikallaan että hän jatkaa samassa paikassa. Tietenkin, jos lapsi on pieni vauva tai on jotain erityistä, voi joutua vähäksi aikaa jäämään kotiin. Itse olin vuoden kotona, kun sijoitettu lapsi oli vauva. Taloudellisessa mielessä tilanne saattaa siis ainakin joksikin aikaa heikentyä. Mutta jos siihen on mahdollisuus pienituloisella niin eiköhän myös suurituloisella. Tärkeintä on aito kiinnostus asiaan.
Korkeasti koulutettu = paha ihminen
Ilman koulutusta/matala koulutustaso = hyvä ihminen
Nyt jos vielä nrot 7 ja 9 ystävällisesti määrittelisivät missä menee korkeasti koulutetun ja matalasti koulutetun raja, niin tietäisin minäkin olenko hyvä vai paha.
ryhdytään myös siksi, ettei ole työpaikkaa tai ei haluta mennä töihin vaan luoda oma työ sinne kodin sisälle omien lasten kasvettua. Näin olen huomannut useimmissa tapauksissa. Ei siinä mitään pahaa ole ja sijaisvanhemmuus on erittäin tärkeää ja arvostettavaa. Turha sitä on silti kieltää, että taustalla on ihan itsekkäitäkin motiiveja.
Tarkoitushan on, että lapsen arki jatkuisi mahdollisimman tavallisena. Jos lapsi on jo ollut päiväkodissa, on yleensä paikallaan että hän jatkaa samassa paikassa. Tietenkin, jos lapsi on pieni vauva tai on jotain erityistä, voi joutua vähäksi aikaa jäämään kotiin. Itse olin vuoden kotona, kun sijoitettu lapsi oli vauva. Taloudellisessa mielessä tilanne saattaa siis ainakin joksikin aikaa heikentyä. Mutta jos siihen on mahdollisuus pienituloisella niin eiköhän myös suurituloisella. Tärkeintä on aito kiinnostus asiaan.
vanhemmat asuisivat samalla paikkakunnalla. En ole korkeasti koulutettu, enkä vielä sijaisvanhempikaan. esikoislapsi on nyt 17 v, joten vanhemmuudesta kuvittelen vähän tietäväni.
Minusta sinun ajatukssi ovat hassuja. Jos lapsi sijoitetaan uuteen perheeseen, hänen pitää saada rauhaisaa aikaa totuttautua perheeseen. Jos lapsi "jatkaa" päiväkodissa vanhempien työpäivän ajan joka päivä, ei aikaa jää kuin muutama tunti päivässä oppia vanhempiin, kotiin ja muihin perheenjäseniin - miten rikkinäinen lapsi voi juurtua?
Köyhä on hyvä ja kaunis, rikas paha ja ruma.
En olisi antanut lasta kenellekkään muulle enkä olisi kestänyt sellaista ajatusta. Työn ja toimeentulon takia ei kukaan yhtä lasta ota kokoaikaisesti hoitaakseen. Korvaus siitä on niin pieni, ettei kukaan sellaisella eläisi. Useimmilla on kyllä motiivina ihan vaan saada lapsi perheeseen ja/tai tehdä jotain toisten auttamiseksi.
On niillä myös omia, omat lapsetkin oli kouluikäisiä silloin. Mies on väitellyt tohtori ( lääketieteen) ja nainen maisteri.
Aina kuitenkin katsotaan tilanne yksilöllisesti.
Aina kuitenkin katsotaan tilanne yksilöllisesti.
niin, ettei hänen päiväkotinsa ole vaihtunut? Ja että se on ollut peruste?
Kyllä minä sen ymmärrän että arki jatkuisi mahdollisimman samankaltaisena ja että jos lapsi on jo ollut päiväkodissa, niin sijaisperheestäkin kävisi päiväkodissa, mutta vain muutamana päivänä viikossa eikä koko päivää kerrallaan - vaan ihan virikemielessä. Tarkoitushan on kuitenkin juurtua perheeseen, koska joka ikisen lapsen OIKEUS on kuulua perheeseen.
Virikehoito ei kuitenkaan mahdollista molempien sijaisvanhempien kokopäivätyötä.
Tohtoriksi väitellyt filosofi ei välttämättä ole paras lasten kasvattaja, tai se matemaatikko tai...
vai meinaatko niitä, joilla on rahaa - ja siis tekevät 10-12 h työpäiviä? Heilläkö olisi riittävästi aikaa erityistä tukea tarvitseville lapsille?
Siis mitä meinaat?