Äiti opettaa ekaluokkalaista Kuuraa kotona

mutta vanhemmilla tai muilla opettajina toimivilla pitäisi olla laajempi yleissivistys / peruskoulutus kuin Kuuran perheen tapauksessa.

...niin aika hintelältä vaikuttaa...

pelkkä peruskoulu antaa ihan tarpeeksi pohjaa kotiopetukseen. Toki laissa vaaditaan vain peruskoulu, mutta epäilen kyllä, että lapset saavat turhan yksipuolista ja subjektiivista opetusta.

Siinäpä äiti tekee kyllä todella ison karhunpalveluksen lapselleen. Koulu ei ole pelkästään lukemaan ja laskemaan oppimista varten, vaan siellä opitaan olemaan yhteiskunnan jäsenenä kaikkine velvollisuuksineen, vaikka ne joskus voivan lapsesta ja tämän ekoyhteisöäidistä tuntua ikäviltä. Siis hei ei kai kukaan mee töihin jos aurinko paistaa -mentaliteetilla ei tämä yhteiskunta pysy pystyssä. Toivon todella, ettei kotikoulutus lähde yleistymään!

ei välttämättä ole kykenevä opettamaan niitä. Suomessa on maailman paras luokanopettajakoulutus, jota on syytä kunnioittaa, vaikka peruskoulu lapsia tasapäistäisikin.

Äidin mielestä se riittää opettamaan lasta, esim. historiasta lapsi oppii "Olipa kerran elämä" -tv-sarjan kautta.



Olipa kerran elämä- sarja on oikein mukava lisä ja havainnollistaja pienten lasten opetuksessa, mutta opettajana toimivan täytyy huomata sen puutteetkin. Sarjassa on paljon hyvää, mutta monissa asioissa vedetään mutkat niin suoriksi, että lapselle jää virheellisisä käsityksiä.



Kotiopetuksesta sen verran, että toisille sopii, monille ei. Koulussa on kuitenkin pätevä, pitkän koulutuksen saanut opettaja. (Yleensä siis. Eikä sekään kuitenkaan aina takaa laadukasta opetusta jokaiselle lapselle). Kotona äiti saa olla aika valveutuntut, ettei opeta esim. omia arkikäsityksiään.



Kyllähän kotiopetuksessa olevia lapsia seurataan. He käyvät esim tenttimässä tietonsa koulussa, joten ei siinä ihan metsään voi pitkänaikaa mennä. parhaimmillaa ktotiopetus voi olla hyvinkin antoistaa ja avartavaa, mutta pahimmillaan lapsi saa aika suppean käsityksen opiskelusta ja oppi-aineista ja se haittaa sitten tuelvaisuuden jatko-opintoja.

Ihminen voi tietää historiasta vaikka kuinka paljon vaikka ei olisi kouluja käynytkään, samoin hän voi osata vieraita kieliä.

Aika paljon todennäköisempää on, että esim. akateeminen henkilö on sivistyneempi kuin peruskoulupohjalta ponnistava. Mitä sinä luulet, että me siellä yliopistossa tehdään? Juodaan viiniä? No sitäkin, mutta kyllä siinä kuule pakostikin karttuu sivistystä matkalla, vaikka kuinka vastaan panisi.

Miksi kouluja käydään, jos kerran sivistystä ne eivät takaa?

Ja siksi toiseksi, on vähän toista osata turistiranskaa kuin hallita oikeasti sen kielen kielioppi niin, että sitä voi opettaa. Ja vaikka minäkin puhun äidinkielenäni suomea, en olisi pätevä opettamaan muuta kuin puhekieltä lapselleni, koska kielioppijutut ovat painuneet aika taka-alalle. Ja teoriaa tarvitaan.

nimillä harkitsisin itsekin lasten opettamista kotona.

Ja mäkin kysyisin avaajan pointin perään. Meille tulee Hesari ja luin jutun sieltä, joten ...?

monessa luokassa opettaa lukiopohjainen kouluttamaton viransijainen jopa usean vuoden ajan. Se siitä opetuksen tasosta.

ei välttämättä ole kykenevä opettamaan niitä. Suomessa on maailman paras luokanopettajakoulutus, jota on syytä kunnioittaa, vaikka peruskoulu lapsia tasapäistäisikin.

t. luokanopettaja

Kyllähän kotiopetuksessa olevia lapsia seurataan. He käyvät esim tenttimässä tietonsa koulussa, joten ei siinä ihan metsään voi pitkänaikaa mennä.

Ehtii mennä aika pitkään metsään ennen kuin huomataan. :(

Siellä opiskellaan vain sitä omaa alaa, kysypä huvin vuoksi vaikkapa englannin kielen opiskelijalta mikä on Brunein pääkaupunki. Harva tietää vastausta vaikka kuinka olisi akateeminen. Sen sijaan kouluttamaton yleissivistynyt ihminen tietää vastauksen.

Monella akateemisella on hyvin suppea yleissivystys. Huomasin tämän jo kouluaikoina, tiedetään asiat mitkä on koulukirjoissa, kun ne luetaan sieltä, mutta muu tietomäärä on kapea-alainen. Eipä tiennyt kymppitytöt mikä on Ruotsin kuningasperheen sukunimi, eivät osanneet maita sijoittaa kartalle ilman karttakirjaa yms.

Ihminen voi tietää historiasta vaikka kuinka paljon vaikka ei olisi kouluja käynytkään, samoin hän voi osata vieraita kieliä.

Aika paljon todennäköisempää on, että esim. akateeminen henkilö on sivistyneempi kuin peruskoulupohjalta ponnistava. Mitä sinä luulet, että me siellä yliopistossa tehdään? Juodaan viiniä? No sitäkin, mutta kyllä siinä kuule pakostikin karttuu sivistystä matkalla, vaikka kuinka vastaan panisi.

Miksi kouluja käydään, jos kerran sivistystä ne eivät takaa?

Ja siksi toiseksi, on vähän toista osata turistiranskaa kuin hallita oikeasti sen kielen kielioppi niin, että sitä voi opettaa. Ja vaikka minäkin puhun äidinkielenäni suomea, en olisi pätevä opettamaan muuta kuin puhekieltä lapselleni, koska kielioppijutut ovat painuneet aika taka-alalle. Ja teoriaa tarvitaan.

sijainen palkataan alaluokille pidemmäksi aikaa. Usein kyseessä on kuitenkin alan opiskelija (siis lukion käynyt ja korkeakoulua käyvä, jonkinverran pedagogisia opintojakin jo suorittanut ihminen, jonka soveltuvuus alalle on jo pääsykokeissa arvioitu) tai sitten vähintään ylioppilaspohjainen peruskoulun opetuskokemusta omaava henkilö. Siis nämä ovat vähimmäisvaatimuksia, että yhtään pidempää sijaisuuspätkää saa. Ja silti mammat huutaa kuorossa, kuinka epäpätevä VOIKAAN opettaa heidän lapsiaan...



Ja sitten kuitenkin joku peruskoulupohjalta ponnistava kotiäiti, vailla edes lukion yleissivistävää oppimäärää saati sitten mitään pedagogisia tai didaktisia oppeja tai opetuskokemusta, onkin täysin kyvykäs opettamaan lapsiaan.



Minusta kotikoulun "opettajalla" täytyisi olla jonkinlaista koulutusta tai kokemusta opettamisesta. - Ei se, että osaa jotain asioita, kuten maantietoa tai käsitöitä, tarkoita sitä, että osaa välittää tiedon rakentavalla ja oppilaan omia kehityspyrkimyksiä tukevalla, myöhempää opiskeluakin ajatellen konstruktiivisella tavalla. Asian osaaminen on eri asia kuin sen opettamisen osaaminen.



Enkä tässä edes lähde tarkemmin erittelemään sitä, mitä kotikoulu mielestäni lapsen sosiaalisille taidoille tekee. Kyllä nuo kotikoulutetut lapset ovat aika eri asemassa sitten myöhemmin pyrkiessään integroitumaan yhteiskuntaan: ammattikouluihin, korkeakouluihin, ammatteihin, sosiaalisiin/tieteellisiin/poliittisiin/vapaa-ajan ryhmiin! - Mutta ehkä äidin toiveena ei olekaan, että lapset joskus vaivattomasti sulautuvat yhteiskuntaan ja löytävät maailmasta oman paikkansa, vaan jäävät äidin kannattamaan suljettuun utopiaan, pieneen intiaaniyhteisöön.

että ensimäinen testaus koulun suunnalta tulee vasta kuudennella luokalla! Aika hurjaa! Joissain kunnissa tentitään puolivuosittain, ja musta se on ok, koska siinä pysyy kärryillä siitä, onko lapsi "Mukana" opetuksessa vai ei. Jos jo ekaluokalta lähtee menemään pieleen, tai joku osa-alue on tosi puutteellinen niin aikamoinen työ lähteä korjaamaan kuuden vuoden laiminlyöntejä. Puolivuosittain on hiukan helpompi tehdä korjausliikkeitä.

ehkäpä he sosiaalistuvat automaattisesti. Oppivat toimimaan ryhmässä jne., eikä heidänt arvi sitä mennä opettelemaan kouluun.

Että kun kymppitytöt ei tienneet kuninkaallisten sukunimeä, akateeminen sivistys on täysin turhaa. Totta kai pitää osata ns. tärpit, kuten Brunein pääkaupunki. Kokonaisuuksien hallinta esim. siitä, miten koko naapurivaltion monarkia on syntynyt on täysin turhaa.

Akateeminen sivistys ja yleissivistys eivät muuten todellakaan sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ne tukevat toisiaan. Samoja lehtiä ne akateemisetkin lukee ja samoja ohjelmia.

Siellä opiskellaan vain sitä omaa alaa, kysypä huvin vuoksi vaikkapa englannin kielen opiskelijalta mikä on Brunein pääkaupunki. Harva tietää vastausta vaikka kuinka olisi akateeminen. Sen sijaan kouluttamaton yleissivistynyt ihminen tietää vastauksen.

Testataan vasta kuudennella luokalla?!? Miten se voi olla mahdollista. Siinähän on äidillä aika moinen haaste sitten edessään...



Luokanopettajatkin jo jakautuvat mielipiteineen siinä. että onko hyvä, että luokkaa opettaa sama opettaja ykkösestä kuudenteen. Kukaan ei voi olla kaikissa koulussa opetettavissa aineissa hyvä, joten oppilaiden kannalta on ihan hyväa että saavat useamman opettajan opetusta. Opettajan omat asenteet näkyvät myös väistämättä opetuksessa (suurin osa viestinnsät kuitenkin sanatonta), joten ihan hyvä, että oppilas saa vaikka seuraavana vuonna opettajan, joka rakastaa matematiikkaa tämän vuoden käsityöstä ja liikunnasta pitävän opettajan tilalle.

Peruskoulupohjalta opettava äiti häivää kyllä tässä(kin) suhteessa.

on todella huono yleissivistys! Ja missä olen sanonut että pääkaupunkien osaaminen sulkee pois kokonaisuuden hallinnan? Se vaan on usein niin että kun ei tiedetä edes pääkaupunkia niin ei tiedetä myöskään maan historiasta mitään.

Ja ei esimerkiksi Ruotsin historiaa voi osata, jos ei tiedä edes Bernadotteja, vai miten silloin tietää Ruotsin nykyisen monarkian synnyn? Jos ei ole edes kuullut Jean Babtiste Bernadottesta?

Että kun kymppitytöt ei tienneet kuninkaallisten sukunimeä, akateeminen sivistys on täysin turhaa. Totta kai pitää osata ns. tärpit, kuten Brunein pääkaupunki. Kokonaisuuksien hallinta esim. siitä, miten koko naapurivaltion monarkia on syntynyt on täysin turhaa.

Akateeminen sivistys ja yleissivistys eivät muuten todellakaan sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ne tukevat toisiaan. Samoja lehtiä ne akateemisetkin lukee ja samoja ohjelmia.

Siellä opiskellaan vain sitä omaa alaa, kysypä huvin vuoksi vaikkapa englannin kielen opiskelijalta mikä on Brunein pääkaupunki. Harva tietää vastausta vaikka kuinka olisi akateeminen. Sen sijaan kouluttamaton yleissivistynyt ihminen tietää vastauksen.

mahtaako olla enää ajantasaista tietoa kun on parikymmentä vuotta vanhaa, aika vinhaa tahtia mielestäni muuttuu käsitykset nykyään

että akateemisilla on keskimääräistä parempi yleissivistys. Tietenkään tutkinto ei kerro yleissivistyksestä, mutta itse tunnen monia niin akateemisia kuin alemman koulutuksen suorittaneita, jotka jaksavat seurata myös historiaa ja nyky-yhteiskunnan menoa. Tässä Kuuran perheen tapauksessa äiti vain taisi näyttää yleissivistyksen puutteensa, koska tosiaankin kertoi HS:n haastattelussa, että lapsi oppii historiaa tv-sarjasta.

niin kyllä siellä on melkoisen monta "seilaajaa" pätevienkin opettajien joukossa joiden ei siellä pitäisi olla.... niin kuin kaikkialla muuallakin, ihan samalla tavalla.



on hyvä lääkäreitä ja on hyviä autoasentajia... on sitten myös niitä toisenlaisia aivan samat koulut käyneet. Toisiin vaan tieto tarrautuu eri tavalla ja toiset osaavat vielä jopa soveltaa käytäntöön.