Tuntuuko sinustakin, että mitä vahemmaksi nainen tulee sitä äkäisemmäksi hän tulee?

äkäisiä ja ehdottomia. Sitten vastapainoksi on niitä, jotka vaan muuttuvat rennommiksi ja mukavammiksi... oma isoäitini ja edesmennyt ukkini kuuluivat onneksi näihin, ja nyt näyttää myös siltä, että äitini ja isäni (nyt noin 60-v.) muuttuvat koko ajan vain rennommiksi!



Korostaako vanheneminen persoonallisuudessa jo aiemmin olleita piirteitä vai mistähän on kysymys??



Mutta missään nimessä tämä "äkäistyminen" ei koska vain naisia (ehkä te vain joudutte helpommin naisten kanssa niihin tilanteisiin, jossa se tulee ilmi). Kyllähän myös sellainen vanheneva, jääräpäinen mies, joka ei kuuntele muita eikä missään nimessä anna kenenkään muun vaikuttaa tekemisiinsä kuuluu varmasti kaikkien tuttavapiiriin.

Itse olen vast 33 v, mutta jo nyt huomaan, että meininkini on muuttunut rennommaksi mitä enemmän ikää on kertynyt. En enää ole mielipiteissäni äkkiväärä ja siedän paremmin erilaisuutta ja ihmisten vajavaisuutta.

..oikeasti ole laittanut polvilleen.

Alle 40-vuotiaana en koskaan korottanut ääntäni, mutta nykyään, kun 50 lähestyy, v-käyrä kohoaa todella nopeasti ja on välillä vaikea olla huutamatta.



Nuorilla naisilla ei ole mitään, mitä heiltä haluan, joten kateudesta ei ole kyse. Enkä minä sitä paitsi heille tulistu, vaan perheelle ja joskus myös samanikäisille työkavereille. Nuorille selitän asiat kärsivällisesti, mutta samanikäisten kyllä mun mielestä pitäisi jo osata eikä käyttäytyä kuin idiootit.



En myöskään usko että kyse olisi siitä että uskaltaa paremmin sanoa ääneen, ainakaan työelämässä, koska tässä iässä juuri alkaa ikärasismi ja pelkään että saan potkut kiukkuisuuteni takia. Ei se mikään meriitti ole. Paljon paremmin työpaikoilla siedetän niitä nuoria, sieviä ja vähän osaamattomia.



Ei oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin hormonit. Ilmeisesti tilanne tasaantuu kun vaihdevuosien taite menee ohi ja hormonitasot lakkaavat heilahtelemasta.

mutta ainakaan omat vanhemmat sukulaisnaiseni eivät ole muuttuneet äkäisemmiksi iän myötä.



Joillekin kavereille on alkanut käydä niin että joskaan ne eivät ole oikeasti vihaisempia kuin ennen, kolmevitosesta eteenpäin naama on muuttunut äksymmän näköiseksi kun nenänpielestä on alkanut valua ne juonteet kohti suupieliä. Ilme on muuttunut vihaisemmaksi (siis silloin kun ei erityisesti hymyillä).

vituttaa vanheta, luultavasti olen superäkäinen viisikymppisenä. Nyt olen 27 eikä vielä tunnu liian vanhalta, mutta kohta alkaa kaikki paikat roikkua, työelämä ja miehet hylkiä, vanhemmat ja kaverit kuolla ympäriltä ja itsekin on lähempänä kuolemaa. Kumma jos tuo ei vituttaisi.

vanhainkoti vaiheessa ne on kiroilevia, nipisteleviä ja tosi pahoja suustaan. Raapivat ja pureevatkin.

Kun aivot ovat reikäiset kuin emmentaljuusto, persoonallisuus muuttuu. Alzheimerin tautiin kuuluu tyypillisesti estottomuus tunneilmaisuissa, vihaisuus ja äkäisyys. Tosi on että nämä sairaat kyllä sylkevät, purevat ja lyövät.



Sitten on vanhuusiän epäluuloisuusoireyhtymä, johon liittyy just tuo saituus ja epäluuloisuus ja se että pelkää kaikkien tekevän pahaa. Lopulta ihminen voi linnoittautua kotiin ja kuolla siellä nälkään, kun ei uskalla mennä ulos.



Mutta näitä ei vielä viisikymppisillä yleensä ole.

En ole kokenut, että miehet olisivat mitenkään alkaneet hylkiä viisikymppistä. Kyllä tämänikäisille on vielä ihan hyvin seuraa tarjolla. Ja sitten on niinkin, että seksin perässä juokseminen vähenee ikääntyessä sekä naisilla että monilla miehillä, joten se toisen sukupuolen huomio ei enää ole yhtä tärkeää kuin ennen. Senkään takia miehet eivät todellakaan ole ikääntyvien naisten pahin ongelma ja kiukun aihe.

kiukkuisiksi käppänöiksi vanhetessaan, mutta ehkä se tulee vähän myöhemmin