äidit tekevät lapsista liian nopeasti isoja

"isona olo" on yksi leikki?

Leikitään isoa ja katsellaan nenänvartta pitkin, naureskellaan/haukutaan niitä ikätovereita, jotka leikkivät, kuten sen ikäisen kuuluu leikkiä?

Kannattaa muistaa, että kiusaaminen on eri asia kuin se, millaisia asioita lapset leikkivät missäkin iässä. Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Mutta pidän yhtä snobistisena ap:n asennetta, jonka mukaan on olemassa vain yksi tapa olla hyväksyttävä lapsi (hänen perheensä tapa, tietenkin). Ja herranen aika, jos jossain perheessä koululainen käyttää mustaa ja tykkää mieluummin pelata Simsiä kuin leikkiä Bratzeillä... Tuo ap:n asenne hukkaa sen, että se teinien matkiminen vaikkapa nyt asuvalinnoissa on aivan yhtä lailla leikki ja rooli kuin se, että tykkää käyttää Disney-hahmoja vaatteissaan.

ei oo +5 pelejä

olen todella tarkka pelien ikärajojen suhteen. Mutta jopa minä annan lapseni (9 v.) pelata Sims Lemmikkielämää, siinä ei oikeasti ole mitään pelottavaa tai jännittävää.

Sitä paitsi, minähän puhuin kouluikäisistä, en viisivuotiaista.

1-2 vuotiaalle tuttipullo ja tutti ovat tietynlaisia turvan tuojia.. Aika pieni paha mielestäni.

"isona olo" on yksi leikki?

Leikitään isoa ja katsellaan nenänvartta pitkin, naureskellaan/haukutaan niitä ikätovereita, jotka leikkivät, kuten sen ikäisen kuuluu leikkiä?

Kannattaa muistaa, että kiusaaminen on eri asia kuin se, millaisia asioita lapset leikkivät missäkin iässä. Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Mutta pidän yhtä snobistisena ap:n asennetta, jonka mukaan on olemassa vain yksi tapa olla hyväksyttävä lapsi (hänen perheensä tapa, tietenkin). Ja herranen aika, jos jossain perheessä koululainen käyttää mustaa ja tykkää mieluummin pelata Simsiä kuin leikkiä Bratzeillä... Tuo ap:n asenne hukkaa sen, että se teinien matkiminen vaikkapa nyt asuvalinnoissa on aivan yhtä lailla leikki ja rooli kuin se, että tykkää käyttää Disney-hahmoja vaatteissaan.

ja ap edustaa aivan tasan tarkkaan samaa ahdasmielistä kiusaamis-asennetta kuin ne, joita hän moittii.

Herranen aika sentään, miettikää nyt vähän! "ONNEKSI meillä täällä Espoossa 9- ja 11-vuotiaat tytöt vielä täysillä leikkivät barbeilla ja pukeutuvat KUTEN KUULUU, eli lapsenomaisesti."

Meillä on 4 lasta saanut tuntea turvaa ihan muuta kautta kuin tuputetaan jotain pulloa! :D

Mutta mitäs tosta, jos se tuo turvaa lapsellesi niin antaa palaa!

Mutta ei sitä tartte mussuttaa jos joku ihmettelee miten 1- vuotias ravaa pitkin kämppää tutti suussa ja toiset sitä IHMETTELEE. Koska laiskuuttakin toi tavallaan on..



21

Eli että lapset saavat olla lapsia, mistään _ainoasta oikeasta tyylistä_ ei tosiaan ollut puhetta (tai todellakaan ollut tarkoitus puhua). Näitä av:n tekstejä vaan on niin vaikea muokata niin täydellisen täsmällisiksi kaikki poikkeukset ja tyylisuunnat huomioiden, että joku viisastelija ei niitä toisiksi vääntäisi.



Kyse oli siis: LAPSEN OIKEUDESTA OLLA LAPSI - tyylillä millä hyvänsä. Ja siitä, että nimenomaan vanhemmat tuntuvat usein olevan se, joka heitä yrittää saada kasvamaan ikävuottaan nopeammin. Jos lapsi jotain haluaa, niin nimenomaan vanhemaat sanovat, että tuo on liian lapsellinen.



Ja ei, tässä ei ole kyse yleistyksestä, vaan huomio, että näinkin usein tapahtuu - ei siis AINA.

Mistä tällainen pälkähti päähäsi? Kyllä sen erottaa onko kyseessä leikki vai sielun tila. Jos ekatokaluokkalainen notkuu kauppakeskuksissa limupullo kädessä tiukat trikoovermeet päällään, ei tuo kouluun lelupäivänä mitään lelua koska ne on niin lapsellisia, ei osaa leikkiä mitään, mutta tietää iltakymmeneltä tulevat tv sarjat ja on yksin kotona iltakaudet ei kyseessä ole mikään leikki. Leikki elää ja on epäjohdonmukanen, muuntuva ja välillä kokonaan loppuva olotila.

Eli että lapset saavat olla lapsia, mistään _ainoasta oikeasta tyylistä_ ei tosiaan ollut puhetta (tai todellakaan ollut tarkoitus puhua). Näitä av:n tekstejä vaan on niin vaikea muokata niin täydellisen täsmällisiksi kaikki poikkeukset ja tyylisuunnat huomioiden, että joku viisastelija ei niitä toisiksi vääntäisi. Kyse oli siis: LAPSEN OIKEUDESTA OLLA LAPSI - tyylillä millä hyvänsä. Ja siitä, että nimenomaan vanhemmat tuntuvat usein olevan se, joka heitä yrittää saada kasvamaan ikävuottaan nopeammin. Jos lapsi jotain haluaa, niin nimenomaan vanhemaat sanovat, että tuo on liian lapsellinen. Ja ei, tässä ei ole kyse yleistyksestä, vaan huomio, että näinkin usein tapahtuu - ei siis AINA.

Viittaat keskusteluihin, joissa joku KYSYY mielipidettä vaikkapa nyt synttärikutsuista tai vaatteista.

Jos niihin sanoo, että lapseni kaveripiirissä sellainen on out, koska lapset jo pitävät sitä vähän lapsellisena, joku säännönmukaisesti loukkaantuu, koska ITSE tulkitsee sen itseään ja lastaan koskevaksi kritiikiksi. Miksi ihmeessä???

Vaikka välttämättä siinä ei ole haukuttu ketään eikä sanottaisi halaistua ikävää sanaa sille lapselle, joka sellaisia vaatteita pitää tms.

Ei se ole vähättelyä tai haukkumista, jos KYSYTTÄESSÄ, AIKUISTEN kesken sanoo, mikä missäkin lapsiporukassa tuntuu tällä hetkellä olevan suosittua. Ne suositut jutut kun vaihtelevat jatkuvasti...

Kääntäen: jos jonkun lapsen vaatteita haukuttaisiin synkiksi tai omituisiksi, koska ne ovat mustia tai vaikkapa pääkallokuvioisia, pitäisitkö sinä sitä ahdasmielisenä ja paasaisit, että lapsella on oikeus olla lapsi ja valita itse - vai yhtyisitkö motkottamaan, että lasta yritetään saada kasvamaan ikävuottaan nopeammin. Jotenkin veikkaan, että olisit tuota jälkimmäistä mieltä...

Vaikka ainakin meillä lapset saavat itse melko vapaasti valita, minkä kuosiset vaatteet ostetaan ja puetaan päälle (äiti vahtii, että vaatteita on riittävästi ja ne ovat puhtaita ja silitettyjä...).

Mistä tällainen pälkähti päähäsi? Kyllä sen erottaa onko kyseessä leikki vai sielun tila. Jos ekatokaluokkalainen notkuu kauppakeskuksissa limupullo kädessä tiukat trikoovermeet päällään, ei tuo kouluun lelupäivänä mitään lelua koska ne on niin lapsellisia, ei osaa leikkiä mitään, mutta tietää iltakymmeneltä tulevat tv sarjat ja on yksin kotona iltakaudet ei kyseessä ole mikään leikki. Leikki elää ja on epäjohdonmukanen, muuntuva ja välillä kokonaan loppuva olotila.

olevat ja pehmoista tykkäämättömät ovat toki sitten heitteillä olevia...

Hei c'moon, älä viitsi olla typerä.

Lapsi leikkii isoa siinä mielessä, että hän matkii isompien lasten vaatetusta ja elkeitä. Sama lapsi on sitten toisessa tilanteessa äidin pikku kainaloinen, joka kotona voi intoutua leikkimään kauppaa pikkuveikan kanssa ja ostaa viikkorahoillaan jo 9. Bratz Kidsin... vaikka tosiaan tykkää tummista vaatteista, inhoaa vaaleanpunaista ("kun se on lasten väri") ja tykkää laulaa Singstarista Pikkuveli tai Rusketusraidat...

Ei kyse ole yksistä mustista trikoista, vaikka lapsien kanssa vuosikaudet työtä tehneenä huomaan että vaatteet on mun aatteet kertoo kyllä aika paljon. Ketään ei tietysti kannata tutustumatta leimata, mutta enpä tätä enempää jatka kun huomaan viestistäsi ettet oikein ymmärrä.

Sen ymmärrän jos lapsen pitää saada olla lapsi ja leikkiä. Se on sitten sivuseikka jos jokin pukeutuminen ei jotain innosta tai tietyt leikit. Otit irrallisia esimerkkejä ja lauseita joidenkin viesteistä ilman että pointti oli ihan selvä.



Itseäni hieman häiritsi kesälomalla kaverini sanoma pojastani, totesi 9v touhuiluja rannalla katsellessa että "on ikäistään lapsellisempi". Hänellä itsellään on samanikäinen poika joka muistuttaa enemmän "pikkuprofessoria". En lähtenyt kysymään mitä tarkoitti sillä, sillä en halunnut asiaa kaivella enempää. Hitusen jo närkästytti tuo hänen kommenttinsa.

Musta ap:lla oli hyvä pointti.



Mulla on ihan pieni vauva, puolivuotias, ja tuon vanhempien halun edistää huomaa jo nyt. Äkkiä pitää lopettaa imetys, äkkiä aloittaa kiinteä ruoka, äkkiä laittaa vauva nukkumaan omaan huoneeseen, ja aina liioitellaan vauvan kehitystä - näin siis kovin monilla. Mulle mm. vihjaistiin, että puolivuotias pitäisi vierottaa tutista! Miksi, kun se sitä kaipaa nukahtaessaan?



Eikö voisi nauttia siitä, millainen vauva oikeasti on?



Tosi surullista! Ja muuttuu varmasti surullisemmaksi, kun lapsi kasvaa, niin kuin ap:kin sanoi.