Muistutukseksi pari TÄRKEÄÄ asiaa kasteesta:
1. Älkää kastattako lapsianne tavan vuoksi, vaan ymmärtäkää mistä on kyse ja kastakaa heidät vain, jos haluatte sitoutua kirkon oppiin.
2. Kaste EI ole nimenantojuhla. On väärin sanoa, että lapsi saa kasteessa nimen. Nimi voidaan kyllä julkistaa kasteen yhteydessä, mutta nimeä ei saada kastehetkellä.
Kommentit (61)
1. Älkää kastattako lapsianne tavan vuoksi, vaan ymmärtäkää mistä on kyse ja kastakaa heidät vain, jos haluatte sitoutua kirkon oppiin.
Kasteen sakramentti ei ole riippuvainen vanhempien uskosta ja sen laadusta vaan kyse on lapsesta ja hänen pelastustarinastaan.
Maallisesti ottaen taas lapsen kastaminen voi olla sosiaalisesti järkevä teko, missä isovanhemmat tulevat ensikertaa kunniapaikalla lapsen elämään.
Kaste on kärsinyt inflaation tapakristillisyyden vuoksi. Toivottavasti se vielä palautetaan oikeaan arvoonsa.
Sitä voi ja saa käyttää ihan missä tilaisuudessa haluaa.
vaan aivan tavallisissa potkupuvuissa
Itse saa mennä aikanaan kasteelle jos haluaa.
Miksi vanhemmat päättävät kasteessa lastensa puolesta eikö lapsella ole aikanaan tahdonvapaus valita itse uskontonsa..?
ei tuota paremmin vois enää muotoilla
ja olen uskossa, ja tahdon, että lapset saa herran siunauksen. Mutta luterilaisen kirkon oppi niin no jos kirkko itse pitäis opistaan kiinni niin varmaan jäseniäkin olis enemmän.
Meinaan Luterilasiesta surakunnasta on tullut niin vapaamielinen, että ei siellä edes varmaan työntekijät enää tiedä mikä on kirkon oppi ja mikä on vaan kansalaisten kosiskelua...
Tai vaikka iloja, joihin käyttäisit tämän kaiken energian, jonka laitat tänne viikko toisensa perään samasta aiheesta.
1. Miksi? Kai lapsen saa kastaa kirkkoon, vaikka itse ei sinne kuulu tai kirkon oppeja noudata
2. Mielestäni lapsi saa kasteessa nimen, koska pappihan se hoitaa kaiken siihen kuuluvan paperityön.
Miksi vanhemmat päättävät kasteessa lastensa puolesta eikö lapsella ole aikanaan tahdonvapaus valita itse uskontonsa..?
Tää oli paras!
että kirkko olisi paljon uskottavampi jos siihen kuuluisi vaan ne, jotka todella elävät uskossa, ja sen oppien mukaan.
Mutta huh, kuka ei-kristitty haluaisi edes laittaa lapselleen nimiäisissä kastemekon? Itsellä ei käynyt edes mielessä. Johtunee osittain siitä, että meidän suvussa ei ole pahemmin lapsia kastettu.
Voiko kummi erota kummiudesta yks kaks?
t- Äiti
1. Miksi? Kai lapsen saa kastaa kirkkoon, vaikka itse ei sinne kuulu tai kirkon oppeja noudata
2. Mielestäni lapsi saa kasteessa nimen, koska pappihan se hoitaa kaiken siihen kuuluvan paperityön.
Lasta, jonka vanhempi/huoltaja ei kuulu kirkkoon, ei uskonnonvapauslain mukaan voi kastaa. Kaste merkitsee seurakunnan (eli siis kirkon) jäseneksi tulemista. Opillisesti kasteessa ei anneta nimeä, paperityöt nyt on vain näitä käytännön juttuja, koska samalla paperilla rekisteröidään sekä nimi että seurakunnan jäsenyys. Sen nimipaperin saa kyllä vanhemmat itsekin maistraattiin lähettää!
Luterilaisen kastekäsityksen mukaan kasteessa Jumala antaa lapselle uskon lahjan, siksi kasteen merkitys ei riipu sen paremmin lapsen, vanhempien, kummien kuin papinkaan uskosta!
T: yksi pappi
Lasta, jonka vanhempi/huoltaja ei kuulu kirkkoon, ei uskonnonvapauslain mukaan voi kastaa. Kaste merkitsee seurakunnan (eli siis kirkon) jäseneksi tulemista. Opillisesti kasteessa ei anneta nimeä, paperityöt nyt on vain näitä käytännön juttuja, koska samalla paperilla rekisteröidään sekä nimi että seurakunnan jäsenyys. Sen nimipaperin saa kyllä vanhemmat itsekin maistraattiin lähettää!Luterilaisen kastekäsityksen mukaan kasteessa Jumala antaa lapselle uskon lahjan, siksi kasteen merkitys ei riipu sen paremmin lapsen, vanhempien, kummien kuin papinkaan uskosta!
T: yksi pappi
Riittää kun toinen kuuluu kirkkoon ja sanoinkin että mielestäni lapsi saa kasteessa nimen....
Luterilaisen kastekäsityksen mukaan kasteessa Jumala antaa lapselle uskon lahjan, siksi kasteen merkitys ei riipu sen paremmin lapsen, vanhempien, kummien kuin papinkaan uskosta!T: yksi pappi
Olen aina ihmetellyt tätä luterilaista kastekäsitystä. Miten perustelette, että lapsi saa kasteessa uskon lahjan? Eikö saadun uskon pitäisi jotenkin näkyä käytännössä, kun lapsi kasvaa?
Käytännössähän kuitenkin usko näkyy lapsen elämässä vain, jos häntä kasvatetaan siihen. Kastettu ja kastamaton 10-vuotias eivät eroa uskovaisuutensa osalta toisistaan mitenkään, jos kummallekaan ei ole puhuttu uskonasioista kastetilaisuuden jälkeen eivätkä he ole prosessoineet sitä itsekään. Minusta he molemmat ovat ehdottomasti ei-uskovia siihen asti, kun kuulevat evankeliumin ja usko tulee heille eläväksi.
Toisaalta taas kastamaton lapsi joka kuulee uskosta, voi hyvinkin olla sydämessään uskovainen, vaikka häntä ei ole vielä kastettu.
Vai oletko sitä mieltä, että kastettu, uskosta kuulematon ja siihen välinpitämättömästi suhtautuva lapsi tai nuori on uskovaisempi kuin kastamaton, jolle uskonasiat ovat tuttuja ja tärkeitä?
Minua kiinnostaa, miksi juuri kaste on luterilaisuudessa se ratkaiseva tekijä uskossa. Mikä on ihmisen myöhemmän suhtautumisen merkitys? Pelastuvatko kaikki kastetut ja joutuvatko kaikki kastamattomat helvettiin? Mikä on uskon osuus pelastumisessa?
Itse vierastan ajatusta, jonka mukaan uskon saa juuri kasteessa. Minusta uskon saaminen perustuu Jeesuksen ristintyöhön, jonka pohjalta uskon lahja on tarjolla kaikille ihmisille, kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa, kun ihmisen sydän kääntyy Jumalan puoleen. Se taas miten sydän näin kääntyy, on sinänsä mysteeri. En usko ihmisen voivan itse tehdä sitä, vaan kyse on Jumalan työstä.
Eikö uskon saamisen rajoittaminen kastehetkeen laita kaikkivaltiaan Jumalan muottiin, jota suurempi hänen valtansa varmasti on?
ja maistraatin työntekijä kirjaa nimen väestörekisteriin.
on ottanut sen linjan, että kasteessa saadaan nimi. Se nimittäin lukee valmiissa ilmoituspohjissa, joita voi käyttää kasteilmoitusta tehdessä. äin siis valtakunnan päälehdessä. T. Eräs, jonka lapsi ei saanut kasteessa nimeä