######## HAAHUJEN ELOKUU #######

Ekana helene, Anni on tosi hyvä nimi. :) mun eka (muttei kutsumanimi) nimi, käytän itse ja suosittelen!?Sit omaa: kävelin pe n. 1km rauhassa ku ei tullu bussia. Seurauksena la supisti jatkuvasti, illalla kipeitä 3min välein. Kättärille siis lähettiin, ja kohdunsuu taas lyhentynyt ja määräyksenä keuhkokortisoni ja vuodelepo osastolla. Katotaan jos tänään passittavat jo kotiin, jos ei oo lyhentynyt enempää. Nyt meenkin aamiaiselle!?Virva, 32+6

Toivottavasti pääset kuitenkin pian kotiin lepäilemään :)



Jennuli. Taisit päästä tutustumaan ekaan harkkasuppariin :) Ne on just tuollaisia noilla viikoilla että masu menee ihan hassun muotoiseksi ja pinkeäksi. Sitten kun viikot etenee ne huomaa vain siitä että masu on pinkeä ja voi tuntua pientä painetta.

Mullakin on yleensä aina aamusin suppareita jostain syystä ja samaten illalla kun menee nukkumaan. Ja silloin kun on tullut touhuttua miehen kanssa niin sen jälkeen masu on aina aika pineä jonkin aikaa.



Helenellä on siellä nimi mietinnät meneilään. Anni on kyllä söpö nimi pienelle tytölle, eikä mielestäni liikaa samanlainen Onnin kanssa :) Meillä on onneksi nimet jo valmiina, viimeksi kun ei ollut lainkaan tytölle nimeä ja podin siitä pientä paniikkia. Onneksi esikko oli sitten poika :)



Omanapa. Kova polskutus siellä on aina meneillään ja aika moisia kuperkeikkoja B-J heittelee. Välillä jyskyttää rakkoa ja välillä yrittää tulla navasta läpi :) Nyt täytyisi varata lääkärille aika rv 25-26 kun mehän ei neuvolan lääkärille mennä edelleenkään..



Hermione ja Baby-J rv 20+4

Virvalle onnea ja jaksamista lepäilyyn =) Toivotaan ettei pikkunen synny liian aikaisin..



Hermione, kauhea tuo sinun kolarijuttu :O Onko jättänyt mitään traumoja?



Helene, Anni on ihan loistava nimi - suosittelen ;D



ON: Varovaisena vielä täällä o-puolella olen.. Viikon päästä menen yksityiselle ultraan niin tietää sitten jotain enempi, mutta jotenkin ei kauheen hyvät fiilikset tämänkään raskauden suhteen :/! Mitään tuhruja tai kipuja ei ole ja pahaa oloa on, mutta eihän se viimeksikään antanut mitään ennakkomerkkejä.. Ainoa ero mikä on kyllä edelliseen raskauteen niin ei ole sitä kauheaa pyörrytystä ja heikotusta koko ajan..



Ihanaa kun te kaikki ootte jo noin pitkällä, onnea tosi paljon :D



fantasy rv6+4

Missä on kisu? Ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan? Kaikki kunnossa?



Huh virva! Onko siinä sun pedissä lepositeet ja ;) Nyt vaan jalat ristissä loppuajaks, niin sulla on aika mahtavan reisilihakset laskettuna aikana...



Fantasylle mielenrauhaa, alku on haahuille aina hankalaa - eikä se siitä niin kauheasti helpota myöhemminkään. Kyllä sullakin rupee vielä viikot vilisemään niin, etten meinaa muistaa mikä on menossa ;) Koita nauttia "vaivattomuudesta", kaikella todennäköisyydellä niitä on kuitenkin kossain vaiheessa tulossa...



Hermy: Kääk! Ai harkkareita? Ei tullut pieneen mieleenkään, ajattelin vaan että on tosiaan tehnyt pesän vasemmalle... XD Mulla muisti pätkii, mikä se syy olikaan että sä et mee neuvolan lääkärille, jos saa udella?



On: eilen alkoi tolkuton alaselkäsärky, joka siirtyi sitten oikeaan pakaraan. En tiedä onko iskias-hermo pinteessä vai mitä, mut hyvä kun pääsee kävelee ja istuu :/ Onneks sain huomiselle hierojan, yritän tänään vielä pienelle kävelylenkille päästä. Tänään oli ihanaa kun työt alkoi ja kerroin kokouksessa perheenlisäyksestä, sain työkavereilta spontaanit aplodit ja kovasti onnitteluja. Pomokin otti vielä erikseen ja huolehti tästä influenssa-asiasta. Mulla on kyllä ihania työkavereita!



Iloinen mutta jäykkä Jennuli 17+3

Pitkästä aikaa tervehdys kaikille.



Nyt seuraa valitusta: Mä en jaksa liikkua! Ne pienetkin kävelyhipsuttelut tuntuu ottavan kunnon päälle. Hengästyttää todella helposti. Ja autaarmias jos kävelee ja yrittää samalla puhua jollekin... ei tule mitään! Tähän asti olen sen pienen pikkuruisen hiipimislenkin koiran kanssa saanut tehtyä kunnialla ettei selkä ole mennyt keksken matkan poikki, mut nyt näyttää siltä ettei uskalla kovinkaan kauas lähteä :(

Kävely pistää vähän jo supistelemaankin, ei kipeitä mutta ilkeän tuntuista. Oletan olevan suppareita kun maha menee kokonaan kovaksi ja tuntuu todella epämiellyttävältä. Vauhtia on hiljennettävä entuudestaan. Voitte kuvitella kun taaperran ison koiran kanssa etanavauhtia ja supistuksen tultua vielä siitäkin hiljempaa ;) Hyvää liikuntaa tuolle elukalle. KOiruus olikin ollut omatoiminen yks päivä: oli vastassa terassilla makaamassa kun tulin sisään pihahommista ;) Ilmeisesti oli käynyt metsässä hädän tullen...Aukoo itse ovet ja käy pisuilla, onneks ei karannut kauemmaks :D



Selkä on edelleen kipeä. Nyt se kipuilee lähinnä öisin. Heti jos on päivän aikana enemmälti istunut paikallaan, seissyt pitkään tai kävellyt pidemmän lenkin niin selkä on yön aikana pirun kipeä. Saan seiniä pitkin ottaa tukea yöllä KUN on pakko ite pissillä käydä. Mies vitsailikin yks ilta että elä nyt juokse kumminkaan... nojailin seiniin ja yritin päästä vessaan. Ihan pienelle hädälle ei viiti nousta. Aamulla selkä on normaalisti jo suht kivuton ja pystyn liikkumaan ihan normaalisti. Outoa kun se vaan kesken yön on niin pirun kipeä ettei anna liikkua :(



Mutta kaikesta narinasta huolimatta olen niin pirun onnellinen tästä pienestä napani alla kasvavasta ihmeestä ;D Potkuja satelee pitkin päivää ja toinen yrittää puskea kylkiluiden väliin ja keuhkopussiin välillä. Ikävän tuntuista mutta silti niin ihanaa...



Ai niin ja musta on tullu töissä asiakkaille se "natsiakka" joka vahtaa käsienpesut seläntakana ;) Näinä aikoina sitä huomaa ettei ihmisille ole opetettu käsihygieniaa juuri ollenkaan... vai eikö ne vaan välitä? Minä siis kyttään ja jäkätän heille asiasta vähän väliä.



Nautitaan näistä viimeisistä kesäisistä päivistä ja kasvetellaan masuja.



Irish rv25+5

Hermione, kiva kun on sulla niin vilkas tuo b-j, semmoista on ilo seurata kyllä. :)



Fantasy, nuo olot on niiiiiiiin tuttuja, mutta kun ei ole merkkejä huonosta niin koita sivuuttaa liiat pelot. Mutta täällä kaikki tietty ymmärtää miten paljon sitä pelkää. Että pura vaan rauhassa tänne sitten kaikki. Äkkiä ne viikot tuntuu kuluvan, ainakin muiden viikot. :D Että kohta me kaikki täällä ihmetellään, että joko fantasy synnyttää, vastahan se plussasi. ;)



Jennuli, ei siinä ihan leppareissa oltu, mutta lähes kyllä! Tullessa yövuoron kätilö piti vitsikästä saarnaa siitä, etten saa yhtään koskea mahaan nyt, ettei supistukset siitä ylly. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty, kun mahaa kiristi niin ikävästä, käsi nousi mahalle itestään. Siihen kätilö vaan että "minä haen kohta kärpäslätkän ja näppäilen sua sormille, tai sidon käet selän taa!" :D

Noi sun työkaverit kuulostaa kyllä ihanilta.. mutta selkäsärky ei. Oikeen aploodit! :)



Irish, toivottavasti sulla ei ylly noi supistukset! Koita ihmeessä ottaa rennosti sen lenkityksen kanssa. Jos teillä on lähellä jotain koirapuistoa tai muuta paikkaa missä pitää koira vapaana, niin mee sinne hitaasti ja heitä palloa tai jotain. Tai pistä mies aina asialle. Toi mun kättärikokemus oli sen verran vavahduttava, että otan kyllä tästedes supparit vakavana merkkinä levon tarpeesta.

Mulle tarjottiin alussa selän takia fysioterapiaa neuvolasta, saatko sä semmosta?



Sitten ittestäni vähäsen. Tulin eilen sitten kättäriltä kotiin. Lopulta tilanne ei koskaan olutkaan ihan niin kriittinen kuin eka luultiin. La illan päivystävä lääkäri oli nimittäin mitannut kohdunsuun vähän väärin, ja saanut tulokseksi 19mm. Se ei nyt sitten vissiin pidä ihan paikkaansa, eilen toinen lääkäri sai mittaa yli 3cm. Olin tuloksesta niin onnessani, että unohdin ihan kysyä kaikki ne kysymykset joita olin ajatellut kysyä kotiinlähdön koittaessa: Minkä verran saan kävellä, kuinka kauan pitää maata vai pitääkö, mistä merkeistä tuun takasin, saanko saunoa ja uida.. Lääkäri sanoi vain, että rauhassa pitää silti ottaa. Mies on komentanut vuodelepoon.. mutta kyllähän sitä mielellään edes vähän kävelisi jos saa.. eikä tuo 3cm olis mikään huono mitta näillä viikoilla. Lääkäri sanoi tosin, että hurjan pehmyt kohdun suu on, ja vauvan pää tosi alhaalla, että mene ja tiedä sitten.



Ajattelin tänään soittaa neuvolaan ja kysyä noita juttuja. En tiedä miten osaavat siellä vastata, mutta en viitti sinne päivystykseenkään soittaa kun ei oo mikään hätä. Mutta neljä viikkoa täysiaikaisuuteen, että kai tässä pitäisi sen aikaa lepäillä. Koulut saa nyt jäädä.



virva, 33+1

Siis liitoskivut!! Pr**le, kun sattuu!! Eilen illalla yltyivät oikein tosi kamaliksi ja nyt en saa edes jalkoja nostettua yhtään ylös, kävely on täyttä tuskaa.. Onhan ne vähän jomotellut jo pari viikkoa, mutta nyt kyllä tuli kaiken huippu.. Eilen olin iltapäivällä pojan kanssa ulkoilemassa ja kun olin tulossa takaisin niin en tahtonut päästä kävelemään ylämäkeä ylös, ja me asutaan sen mäen päällä. En kai voi sitten kun tuossa pihassa vain ulkoilla tästä lähtien :(

Esikoisen raskaudessa liitokset oli näin kipeet vasta paljon myöhemmin, että mitäköhän tästä vielä tulee..



Virva. Olipa huojentavaa kuulla että oli käynyt mittausvirhe ja pääsit sitten kotiin. Nyt sitten vaan hakemaan pino hyviä kirjoja kirjastosta ja hyviä leffoja ja lepäilet :) Vaikka kurjalta se varmaan tuntuu maata vain. Koskahan minä saisin lepäillä vähän :)



Irish. Tuo on kyllä kamala tunne kun ei jaksa enää :( Täällä alkaa olla vähän samoja tuntemuksia, mutta eipä auta kun on tuo yksi villiviikari hoidettavana. Mutta nuo liitoskivut on kyllä ihan järkyttäviä ja tekisi mieli vain maata sohvalla..

Nyt kanssa huolehdit siitä lepäilystä ja veden juomisesta, ne auttavat supistuksiin hyvin :)



Hermis ja Baby-J rv 20+6

Saahan ruikuttaa, saahan..

Nimittäin mun olo on ihan per..stä! Alavatsaa sattuu, kylkiä repii, lonkat särkee, oksetus palannut ja kaiken suurena summana KAIKKI jää kotona tekemättä:(:(

Yyh, tekisi mieli itkeä kun olo näin surkea, ja samalla soimaan itseäni että mitäs tässä ruikuttelemaan, kun hyvän asian puolesta tässä kärvistellään..

Ja hulluinta on, että oon ihan kadehtien miettinyt kuopuksen odotusaikaa, kun voin loistavasti (sekä henkisesti että fyysisesti), siis oikeesti, kadehdin täällä OMAA raskauttani!

Väsymys on tallella myös, nyt lienee enemmän univajesyistä kuin hormonivaikutuksista, sillä iltaisin kun kaatuu sänkyyn, alkaa tuskallinen närästys (ei auta Renniet ei mitkään..) ja jos se loittonee parissa tunnissa, alkaa älytön hikoilu. Sitten vaan torkkuu ja pyörii ja kattelee kelloa että ei hyvä ihme, kohta on noustava ylös. Joten aamusta asti on pöllynen olo. Päikkäreistä ei tule mitään, kun kuopus on kotona, ainut helpotus on puolen tunnin torkkuminen kun mies tulee töistä kotiin. ÄÄÄÄH, tulisipa paremmat ajat joskus, kun saisi tän väsymyksen karkotettua, niin jaksaisi paremmin nuo säryt ja kivut ja kaikki sata muuta kremppaa. Nyt masentaa tuo ilma ulkonakin, kyllähän auringosta on saanut koko kesän energiaa jaksaa päivät, mutta ahdistaa jo etukäteen millainen harmaa sadekausi sitä alkoi nyt..

Parempia fiiliksiä teille muille! Ja enköhän minäkin tästä taas tokene, nyt taas vaan valitutti, anteeksi kaikille!



*Helene 25+5*

Mulla auttoi tuohon järkyttävään närästykseen vain se että nostettiin sängynpäätyä ylemmäs. Mies laittoi tiiliskivet jalkojen alle sinne päätypäähän. Sitten helpotti, eikä ole tarvinnut ottaa edes Rennietä ennen nukkumaan menoa jollei ole syönyt jotain rasvaista :) Mulla ei kanssa auttanut Renniet eikä mitkään siihen närästykseen. Johtuen varmaan siitä että kärsin muutenkin refluksista.

Kokeile ihmeessä jos siitä olisi sullekin apua :)

Pitkästä aikaa!



Ohhoh kun on pahoinvoinnin ja keljujen vaivojen aalto pyyhkäissyt täällä ja pahasti.. Koettakaa kestää!!! Miulla ei ole vielä muita vaivoja ollut, kun alavatsan/nivusten/sen seudun viiltoja, kipuilua ja jomotusta ja nyt tällä viikolla taas lomaltapaluun jälkeen kummallista väsymystä (ihanaa kuitenkin jo ajatella että ehkäpä töissä ei tarvitsisikaan "kärsiä" kun reilu kolme kuukautta :D)



Olen viimeviikkoina löytänyt itsestäni uusia puolia; ensinnäkin minussa on aktivoitunut joku muumimamma-geeni! En ole varmaan 10-15 vuoteen astunut jalallanikaan mustikkametsään ja mitäs nyt tein lomalla muuta kun könysin mustikassa ja vattupuskissa! Ja kauhea hinku ois vielä saada herukoita että sais tehtyä mehua, mansikoita jos vielä saisi jostain niin tekisin hilloa ja vaikka mitä muuta...



No hormoonihirviö minussa ei myöskää osoita laantumisen merkkejä... Mies onneksi on ihana ja ymmärtäväinen ja jaksaa halia, suukottaa ja pitää hyvänä. Ja aika kivaa on kuulla että sitä on maailman ihanin ja suloisin, vaikkei sitä nyt ihan uskokaan :) Viimeisimpänä kommenttina on tullut "ihana maha"



Juu tosiaan noista vaivoista, tässä vaiheessa olen ihan että bring it on! Antaa tulla vaan kaikki, kyllä minä kestän. Niin paljon kun tätä vauvaa on toivottu niin kestän mukisematta kaiken mitä tulossa on, kunhan pienellä vaan on kaikki hyvin. No katotaan muutaman kuukauden päästä vieläkö on sama ääni kellossa :D



Potkuja on alkanut sadella ihan päivittäin ja voi jee että jaksan niistä iloita. IHANAA!!



Mutta palataanpas taas



T: Zeria rv 20+2

Kylläpäs on meillä tosiaan vaivoja täällä ;)



Närästykseen vinkki: Gaviscone (tai mikä se oli, jotain tuonne päin) nestemäinen lääke. Lääkäri suositteli sitä. Jättää semmosen kalvon ruokatorveen ja auttaa kuulemma siks paremmin. Ja tosiaan tuo sängynpäädyn nostaminen on hyvä keino.



Zeria on päässy kans jo puolenvälin yli. Niin se aika kuluu;)Ja muumimamma-geeni taitaa tulla samassa paketissa vauvan kanssa. Näin olen kuullut. Itsekin haluaisin leipoa ja laittaa hilloja yms.paljon enemmän ku ennen. Mehut olen jo muutaman vuoden ajan itse tehnyt omista marjoista, mutta nyt olis kytö saada omat mansikat pihaan ja kunnon kasvimaa... mies ei innostu asiasta. Ehkäpä joku päivä vielä, tilaa olis, mut jaksaako sitä oikeesti hoitaakin. Ja innolla odotan että millon noi omenapuut alkaa tuottamaan hedelmiä ;)



Nyt sit sieltä neuvolasta: kohdunkaulaa hyvin jäljellä 3-4cm ja kohdunsuu kiinni ja kiinteä. Supistelut ei siis ole tuhojaan tehneet. Lääkäri sanoikin että tässä vaiheessa kohtu kasvaa niin julmettua kyytiä että siksi supistelee paljon.

Kurkattiin ultralla ja vauva istui masussa. Heilui taas niin ettei meinattu saada napavirtausta mitattua ;) Virkeä kaveri taitaa olla tulossa. Kaikki oli masussa siis hyvin.

Oma paino noin kilon verran enemmän kun viimeks. Luulin että olis enemmän kun on tuo jäätelö ollut niin hyvää ;) Verenpaineet pysyttelee siellä omissa lukemissaan, ihan ok. Hemoglobiini laskenut 118 mutta ei kuulemma vaadi vielä rautaa. Muut tulokset saankin tänään kun jätin pissanäytteen labraan samalla kun istuin siellä sokerirasituksessa. Ei muuten ollu lähellekään niin kamala kokemus kun luulin ;)



Jotain piti vielä sanomani taas, mutta en muista..



Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa pari työpuhelua kun eilen mulla lorvipäivä enkä oikein töitä viitsinyt tehdä. Nyt sit "saan" kotoakäsin hoitaa töitäni... ja illaksi työpaikalle olis kerettävä;)



Iris kera vaihtuvan viikon rv26

Tuntuu välillä, että on itte ainut vammainen raskaanaolija. :D Eli vaikka toivon helpotusta muiden harmeihin ja vaivoihin, olen silti niistä samalla vähän tyytyväinen.



Nimittäin nyt on sitten ne sokerit taas koko aika koholla. Kun yhdestä vammasta pääsee, saa toisen kaupanpäälisiksi! :D Mun pitää nyt sitten mitata viikon ajan kaikki arvot taas, niin katotaan joudunko insuliinille. Voi pyllyjen kevät, en jaksa! :D Tähän päälle heitettäköön vielä vaikka jotkut kammottavat selkäsäryt, raskausmyrkytys, käynnistykseen menevä yliaikainen synnytys ja vaikka hätäsektio! Ei tunnu missään, antaa tulla vaan! :DD



Mutta joo, kuitenkin sain viiiiiiiimeinkin päätöksen sieltä kelalta, ja äitiyspakkaus tullee huomenna kun se on eilen postitettu. :) Jee. Tai viimeistään maanantaina se tulee sitten. Nyt pistän pitkäkseen, ja otan ihan rehelliset päiväunet, ja sen jälkeen pakkaillaan siskon kanssa veljen häälahjaa.



(pikainen ei-raskausvalitus vielä: meillä on oma eka hääpäivä sunnuntaina, ja veljen häät on nyt lauantaina, ja joudutaan ehkä majoittamaan häävieraita meille la-su yöksi. :/ tulee vähemmän romanttinen hääpäivä, mutta ei sille nyt mahda mitään.)



virva, 33+2

Virva, kiitos zempistä - tässä herkässä mielentilassa silmät ihan kostui ;) ja tosi kiva, että pääsit kotiin turvallisin mielin - nyt vaan lepoa!! Hemmottele itseäsi herkuilla =)



Muillekin toivotan miellyttävää loppuraskautta ja toivotaan, että olot helpottuu..



Itsekin muistan esikoisen kanssa, ei ollut sen kummempia "vaivoja".. Alussa oksensin 3 vkoa joka aamu kerran, mutta ei muuten ollut koko päivänä pahaa oloa.. Ja joskus rv20 viikon jälkeen alko pikkunen potkii häpyluuhun niin kovaa, että kiljasin aina.. Muuten ei mitään! Ensimmäisen supistuksen tunsin yhdeltä yöllä 5 pvää la jälkeen ja poika syntyi 20 vaille kuusi aamulla! Eli nopea synnytys, vaikka esikoinen! Saa nähdä tosiaan miten toisen kanssa käy, ainakin nyt jo pahoinvointi on ympäri vuorokautista ja 2+3 kertaa oksennan päivässä.. Sekä lähden heti ekasta supistuksesta sairaalaan.. Viimeksi ehdittiin olla sairaalassa 2h40min ja luomuna syntyi ;D



fantasy rv7 = JEEEE!!! En malta odottaa, että näkee onko siä mitää.....Tulis jo maanantai...

Tajusinpa juuri tänään miksi olo on näin raihnainen ja vaivainen, verrattuna edellisiin täysaikaisiin raskauksiin. Minähän oon ollut raskaana koko tämän vuoden, siinä lienee syy siihen että keho jo ottaa "raskaasti" tässä vaiheessa. Minähän olin raskaana helmikuun puoliväliin asti kun viimeisin km tuli (erittäin rajuna vuotona, hb laski 89 yhdessä yössä) ja sittenhän olin heti jo taas raskaana tämän kanssa, ilman minkäänlaista väliä ja kun tässäkin raskaudessa sitten vuoteli 8 viikkoa se keskenmennyt kaksonen, niin onkos ihme että ottaa jo voimille ihan fyysisestikin:/

Ainakin nyt uskon että tuosta tää olotila johtuu, kun sen nyt oivalsin.

Eipä mulla oikeen mitään muuta asiaa ollutkaan, pakko oli vaan tuo ahaa-elämys tulla kertomaan:)

Ai niin, uudelle viikkoluvulle taas hypättiin tänään, sen kunniaksi onkin pikkuinen pitänyt kunnon jumppaa masussa vähän väliä, ja potkut tuntui vihdoin ja viimein kylkiluiden alla, eli ainakin väliaikaisesti on nyt pää alaspäin:) Siellähän on kaikin muin päin oltukin, muttei pää alaspäin:)

Mutta mutta, mieliala hiukan parempi tänään, kun tajusin etten olekaan niin vanha ja kelvoton raskauteen enää vaan sain konkreettisen "syyn" tälle ololle, on se siitä sitten tai ei:)

Hauskaa alkavaa viikonloppua!



*Helene 26+0*

Samansuuntaisia mietteitä on ollut kuin Helenelläkin tästä raskaana olosta, kun mies jo huokaili, että eikö se vauva jo synny, kun tuntuu että mä oon ollut ikuisuuden raskaana. No onhan tässä tullut oltuakin 14kk enemmän ja vähemmän raskaana, kun on noita km:ja ollut välissä.



Esikoisen raskaus meni hyvin. Olin elämäni kunnossa. Vielä melkein rv42 kitkin porkkanoita reippaana. Nyt ei oo ihan niin reipas olo, vaikka monet vaivat on välillä helpottaneetkin. Nyt on ollut taas vähän virkeempi olo ja oon innostunut siivoamaankin :). Jotain kummallista tyydytystä sain hankaillessani jääkaapin ovea ym.

Sokerirasituksessa oli arvot ok. Ja hemppa oli 128, joten huono olo, päänsärky ja väsymys lienee johtuneet vaan matalasta verenpaineesta? Silloin kyllä särkee päätä, kun oon nukkunut huonosti, mitä tapahtuu nykyään aika usein. Yöllisen vessassakäynnin jälkeen ei meinaa uni millään enää tulla.



Tässä jännäillään ehittäiskö tässä kuussa vielä löytää uus kämppä, niin pääsis lokakuun alussa muuttaan. Vähän oon jo tavaroiden karsimista tehnyt, niin ei tuu kaikkea rojua kuskattua paikasta toiseen. Kantoapua musta ei siinä vaiheessa varmaan kauheesti oo, mut toivottavasti löytyy kavereita avuksi.



Hienoa virva että pääsit kotiin makoileen, mukavampaa varmasti. Ja pääset äitiyspakkaustakin availeen ja häitä juhlimaan. Toivottavasti ei siellä kovasti supistele. Tylsiä kyllä nuo sokerit, kun eivät ymmärrä pysyä kohdallaan.



nau rv24+1

Eka varsinainen työviikko takana, kyllä väsyy ihan eri tavalla kuin lomalla... Tulipahan sekin todistettua ;)



Helene: niinpä tietysti! Ei ihme jos on olo heikko ja puolikuntoinen, ihme olisi jos EI olisi... Sä oot siis ihan nuori, kovai kokenut vaan :)



Fantasylle tsemppiä pahoinvoinnin kanssa, tiedän tosiaan mitä se on. Voit lohduttautua sillä että jos se ei lopu kolmessa kuukaudessa niin siihan saa lääkkeet, jotka ainakin mulla toimii hyvin. Tosin tietty toivotaan ettet niin kauna kärsi, tuo odotus tuntuu pitkältä ajalta vaikka meneekin sitten yllättävän nopsaan. Tuu sit heti kertoo miten maanantaina meni!



Virva: Leppareissa ja kärpäslätkää, reps :D Joo et ole ainoa "vammainen", järkkyä vaan että sä oot jo noin pitkällä kun mä oon vasta puolessa välissä ja vähän vetelässä kunnossa. Mut ihan loistava asenne sulla ainakin on, täytyy ottaa mallia! :) Kurjaa et hääpäivä menee emännöidessä, varmaan olisitte muutakin keksineet... Soititko sä sinne neuvolaan kysymysten kanssa? Mitä ne sanoi?



Zeria: "Ihana maha" :D Meilläkin on mies aika kiltti ja ihana, ainakin silloin kun irrottautuu tietokoneestaan... Hauska suhtautumistapa sinullakin, mäkin olen yrittänyt ottaa tän pahoinvoinnin survivor-haasteena ja ehkä siks vetkutin lääkityksenkin hankkimista enkä mennyt tiputukseen vaik olis pitänyt. Näistä viisastuneena ja edelleen reilusti miinuksella olevan painon kanssa taistelleena sanoisin kuitenkin, että kannattaa miettiä missä kulkee "kohtuullisen kärsimisen" raja... Ja toivotaan tietysti ettet sitä joudu missään vaiheessa pohtimaankaan!



Helene: saitko vinkeistä mitään apua, onko sulla sängynpäädyt tiiliä täynnä? Ootko jo varannut ajan hierojalle omituisten niska- ja selkävaivojen vuoksi ;) Toivottavasti voit jo paremmin!



Hermy: Hui! Melkoista menoa sulla... Pyydä miestä rakentamaan joku hiihtohissi siihen mäkeen. Muuten susta tulee ihan vakkaristi kukkulan kuningatar! Vieläkö kauhea kipuilu jatkuu? Kai olet huilinut tarpeeksi?



( . ) Harjoitussupistuksia on tullut sen verran tiuhaan että soitin tänään neuvolaan ja kysyin onko ihan normaalia ja koska pitää huolestua. Kuulemma heti jos muuttuu kivuliaiksi pitää hiippaa lekuriin, toivotaan ettei niin kuitenkaan käy. Muutakin pulinaa ja mylläystä masussa tuntuu :) Hieronta ja kävely jelppas onneks aika nopsaan pakaraan ja selkään, eli olo on lähes oma vetreä itseni jälleen! ;) No joo... Mus isä oli bongannut työpaikkansa kautta myynnissä olevat Emmaljungan vaunut ja soitti kysyäkseen haluttaisko me ne. " Niissä voi istua ja maata" :D No, hiukan tarkempien tietojen ja kuvien jälkeen sanoin ottavani ne mielihyvin, kun hän vielä halusi ne meille ostaa. Koitan liittää kuvankin mukaan, katsotaan onnaako. Musta ovat kivat, käy tytölle tai pojalle ja koppa on pehmustettu, ettei tarvii niin kauheasti pakata vällyjä sinne. Huomenna mennään hakemaan, jee!



Jennuli 18+0

NAU, mekin kovasti etsitty 4h+k TAI edes isompaa kolmiota kuin nykyinen, tässä kun on huimat 74 neliötä. Mutta ajateltiin sekin niin, että kyllä tähänkin sopii vielä yksi tulokas, vaikka pidempäänkin asuttaisiin, kun siirretään tän tulokkaan vauva-ajaksi makkari tuonne kuopuksen huoneeseen ja kuopus menee väliaikaisesti isosiskojen huoneeseen. Pakko tuollainen ratkaisu tehdä, kun EI OLE lähellä palveluita tarjolla isoja asuntoja ja kauas ei ole asiaa muuttaa, kun emme (toistaiseksi) omista edes autoa, vaikkakin mies on nyt intoillut 7-hengen tilaihmeestä.. Mutta pieneenkin tilaan siis sopii, jos vaan nykyinen asunto miellyttää itseään:)

JENNULI, meidän sänky niin eriskummallinen, ettei sitä päätyä nosteta ihan noin vaan tiiliskivillä jalkojen alle:) Mutta oon kyllä pitänyt niin montaa tyynyä pääpuolessa, että oon liki puoli-istuvassa asennossa, auttaahan se niin pitkään kun selällään on, mutta kun aina nukun kyljelläni(ja yhä puolittain mahallanikin!) niin siitä se sitten alkaa:( Mies ehdotti että ruuvataan kattoon koukut ja niihin köydet ja minut siihen roikkumaan pystysuorassa yöunille..Jollakin ainakin huumori riittää:/

Mut nyt hyvää yötä kaikille!



ps. unohtui sanoa, että enhän minä ole kärsinyt selkäkivuista (SENTÄÄN jokin!) sitten toukokuun, joten Jennuli taitaa muistaa jonkun muun?

Toimivan oloiset rattaat Jennuli.



Helene, me asutaan kaksiossa ja etsitään kolmiota. Neliökin ois kiva (sais työhuoneen), mut siihen ei oo varaa, kun halutaan pysyä rivitalossa. Tilanpuute ei kuitenkaan oo suurin syy kämpän vaihtoon, vaan se että tää on tosi vanha ja huonossa kunnossa (kaupungin vuokraama). Naapurista löytyi hometta ja meilläkin ainakin kellarissa :(. Seutukaan ei miellytä ja on väärällä puolella kaupunkia miehen opiskelujen kannalta.



Kaivelin vanhasta viestistä esiin noita esittelyjä, kun uusiakin on pinoon tässä välissä tullut. Niin pysyy vähän perillä ketä täällä oikein on :).



Nimim: virvaliekki

Ikä: 26

Keskenmeno/t: 08/08

Lapsia ennestään: Eipä ole, eka tulossa.

Paikkakunta / Synnytyssairaala: Kätilöopiston sairaala, Helsinki

LA: 29.09.2009



Nimim: Helene4

Ikä: 31v

Keskenmeno/t: 11/07, 10/08, 2/09(tämä oli tuulimuna)

Lapsia ennestään: 3 tyttöstä

Paikkakunta / Synnytyssairaala: LUS

LA: 20.11



Nimim: Irish79

Ikä: 29(kohta 30)

Keskenmeno/t: 11/07 (spontaani rv 10-11, sikiö kuollut jo rv5-6), 07/08 (keskeytynyt rv10+ sikiö kuollut rv6+, lääkkeellinen tyhjennys)

Lapsia ennestään:-

Paikkakunta / Synnytyssairaala:

LA:19.11.09 ultran mukaan



Nimim: Hermione-79

Ikä: Pian 30v

Keskenmeno/t: 12/04, 01/08, 07/08(tm), 12/09(kaksoset)

Lapsia ennestään: Yksi poika :)

Paikkakunta / Synnytyssairaala: Akaa/Tays

LA: 23.12.09



Nimim: nau

Ikä: 30

Keskenmeno/t: 8/08 10/08 ja jotain kummaa hcg-hässäkkää

Lapsia ennestään: tyttö 9/06

Paikkakunta / Synnytyssairaala: Turku/tyks

LA: 9.12.2009



Nimim: minitassu

Ikä:32

Keskenmeno/t: 2/09

Lapsia ennestään: poika 04/08

Paikkakunta/ synnytyssairaala: Pohjois-Pohjanmaa/ OYS

La: joulukuun alkupuolella?



Nimim: Danja

Ikä: 28

Keskenmeno/t: 08/08 tm?

Lapsia ennestään: -

Paikkakunta / Synnytyssairaala: LKS

LA: 24.11



Nimim: HuldaTilda

Ikä: 29

Keskenmeno: 01/09

Lapsia ennestään: 2 (-01 ja -03)

Paikkakunta / Synnytyssairaala: PKS/ Kättäri

LA: 25.12



Nimim: jennuli-81

Ikä: 28

Keskenmeno/t: 10/08

Lapsia ennestään: ei

Paikkakunta / Synnytyssairaala: Hyvinkää (kai?)

LA: 11.1.2010

Kiva nau kun kaivelit vähän listaa esiin!



Helene: lähinnä meinasin että voi tulla noita vaivoja jos sänky täynnä tiiliä ;)



Tänään kyykin pari tuntia mustikkametsässä ja vielä illalla punaherukoita poimimaan, niin voi sitten huomenna keitellä mehua (ei siis mustikoista) kun on sadepäivää luvannut. Selkä kyllä huutaa hoosiannaa, mutta eiköhän se siitä saunalla ja levolla taas tokene... Vaunut käytiin hakemaas tänään ja oli kyllä kätevät, ou jee!

Ja että voinkin olla moisesta niiiiiin iloinen :) Vaikka silti vieläkin tuntuu, että hätäilinkö niiden kanssa, onko kaikki kuitenkaan kunnossa...



Neuvolassa käytiin torstaina. Paino nyt harmittaa aina ja vietetty loma näkyi puntarissa selvästi, mutta hemppa ja verenpaineet oli ihan kohdillaan. Sf-mitta oli 15,5 cm eli ihan kohdillansa (ihan hitusen keskikäyrän alapuolella mutta tosi lähellä siis). Sydänkaiku oli vahva eli kaikki pitäis olla kunnossa, mutta helkkari vaan kun silti jännittää. Pieni möyrii ja jumpsuttaa massussa, mutta ensikertalaisena pelkään sitäkin, että nää on vaan meikäläisen kuvittelua... En vaan halua enää pettyä, siksi kai sitä on niin varovainen vielä. Ensi torstaina on rakenneultra... Miten voikin pelottaa näin paljon?!?!



Meikäläisen esittelyt on näköjään pudonneet listalta pois

Nimim: Zeria

Ikä 31

Keskenmenot: 12/2006 (rv13), 05/2007 (rv13) ja 10/2007 (rv10)

Lapsia ennestään: ensimmäistä niin kovin jo odotetaan

Paikkakunta: Lappeenranta

LA 28.12.2009



Minne muuten ovat kadonneet Danja, Minitassu ja HuldaTilda?? Onkos heistä kuulunut pitkään aikaan?

Ja ensimmäistä lastaan odottavat huom. meillekin on perustettu oma pino jos kiinnostaa tulla vaihtamaan ajatuksia muiden ensikertalaisten kanssa :)



T: Zeria rv 20+5