Lapsen isän uusi nainen kutsuu itseään äidiksi!

enkä siitä pitäisi. En myöskään toisin päin, kyllä lapsillani on vain yksi isi ja minun mieheni olkoon heille Juha. Minun mielestäni on tökeröä kutsua itseään lapsen äidiksi, kun lapsella kerran äiti on.

että lapsiraukat näissä uusperhekiemuroissa. Menevät itsekkin ihan sekaisin että kuka on kuka, ja miksi näin on.



Älkää ihmetelkö lasten ja nuorten pahoinvointia yhteiskunnassamme!!!

minä sanoisi itseäni miehen lapsen äidiksi.. Mutta on niitä vahinkoja sattunut kun omiakin lapsia on että olen sitten tääle "maijalle" myöskin sanonut että äiti laittaa tai että äiti käy kaupassa tai jotain vastaavaa.

että kutsuu naispuolisia hoitajiaan äidiksi ja miespuoliksi isiksi. Mutta suomessa ei ole tapana, että iskän tyttöystavää opetettaisiin kutsumaan äidiksi.

mutta en oo mikään 2 kk:n tyttis vaan olemme olleet yhdessä 8 v ja meillä on 2 yhteistä lasta (6 v poika ja 4 v tyttö) ja miehellä 10 v tyttö, yhteishuoltajuus, asutaan noin 1 km päässä toisistamme.

Kun meidän vanhin lapsi rupesi kutsumaan mua äidiksi, niin tämäkin rupesi kutsumaan... Sanoin kyllä että etunnimeni riittää. Mutta halusi itse.

Kutsuu kyllä äitiäänkin äidiksi. Ja yhdessä välissä meidän lapset prostestoi siitä tyyliin "se ei oo sun äiti" sille lapsipuolelle, mutta nyt ovat jo sovussa sen kanssa.

Tulemme hyvin toimeen, mutta luulen että kohta ollaan kummatkin naiset ja isäkin pannassa, kun murrosikä selvästi nostaa jo päätään...

Mä varmaan flippaisin aika paljon. Ok, ehkä ymmärtäisin jos tämä tosiaankin olisi äitipuoli ja he olisivat jo pitkään olleet yhdessä ja 'äitipuoli' olisi ollut lapsen elämässä pitkään. Ja nuo hoitoasiathan kuuluu juuri sopia isän kanssa, varsinkin jos tuo suhde nyt on noin tuore. On se tietty hienoa että hän haluaa rakentaa suhdetta poikaasi mutta jokin raja kuuluu olla.



Itse olen eroperheestä ja meillä on aina ollut niin että ollaan isäpuolta kutsuttu lempinimellä. Saatan puhua joskus 'vanhemmat tulevat käymään' koska harva tajuaa että puhun isäpuolestani lempinimellä. Samoin isäpuoleni pieni poika aikoinaan (olisiko ollut just ja just 5v) on aina kutsunut äitiäni lempinimellä.

Näitä ns. äitipuoliehdokkaita onkin sitten ollut sellaisiakin tapauksia että yksi vaati että kutsun häntä äidikseni siellä ollessani, olin kuitenkin jo 13-vuotias.



Mitä muuten exäsi naisystävä sanoi kun kielsit äiti-sanan käytön? Kannattaa muuten selitttää miksi et halua että poikasi kutsuu häntä äidiksi.

entisestä avioliitosta (lapset asuvat meillä) kutsuvat kaikki minua emoksi. Miehen lapset kutsuvat omaa äitiään äidiksi.



Kukaan ei ole tietääkseni vetäissyt hernettä nenään asiasta, minä olen meidän pesueen emo.



Käytämme uusperheestämme nimitystä pesue ja koska mieheni kutsuu minua emoksi, tapa on tarttunut lapsiinkin :-)

jot toivoo. Tuskin se tietää, että miehellä on ollut tapana vaihdella naisia, ja toimii siis hyvässä uskossa.



Sen sijaan, että alat haastamaan riitaa tuon tyttöystävän kanssa, niin puhupa miehellesi mikä on lapselle turvallista perhe-elämää ja mikä ei.



Vähän nyt käyt syyttömän naisen kimppuun, vaikka tuo nyt ei ihan maailman älykkäimmältäkään vaikuta. Mutta ei tyhmyys ole syy suuttua ja riidellä.

Todennäköisesti on kiusallista ja hämmentävää pojallesikin, erityisesti sitten, jos isille ja "äidille" tulee jossain vaiheessa ero!



Olen itse eroperheen lapsi ja isäpuoleni on mulle läheisempi kuin oma isäni. Lapseni sanovat isäpuolta papaksi ihan mun suostumuksellani. Mutta silti kutsun häntä nimellä! Mulla on kuitenkin vain yksi isä.

kohtelee lastasi hyvin.

Vai olisiko parempi, että isän uusi puoliso ei pitäisi lapsesta ja kohtelisi lasta epäreilusti ja ilkeästi? Äidiksi kutsuminen on aika pieni paha sen rinnalla, että lapsella olisi huono olla isän uuden kumppanin takia.

Miksi olet noin epävarma, ei se sinun äitiyttäsi vähennä.



t. yh-äiti

Meillä miehen tytär alkoi sanoa minulle aika pian tutustuttuamme "sä oot mun äiti". Tätä tapahtui usein. Puutuin tähän joka kerran ja sanoin, että "äiti on kotona ja vain X on sun äiti, minä voin olla vaikka sun Tiina".



Tytär oppi tämän aika pian, hänellä ei vain ollut minulle muuta nimitystä, kun oli ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa jommalla kummalla vanhemmalla oli vakituinen seurustelukumppani. Minusta olisi ollut todella kieroutunutta kutsua itseäni lapsen äidiksi. Vain jos lapsen äiti olisi kokonaan poissa kuvioista (kuollut tai ei enää ollenkaan tapaisi), tämä olisi voinut tulla meillä kysymykseen.

muuten kyllä kuulostaa, että olet mustasukkainen ja katkera. "Leikkiä kotia" ja "uusi nainen". Oletko sinä sitten ex-miehesi "vanha nainen"?



Lisäksi jos käytännössä isän luona tämä naisystävä lasta hoitaa ja kasvattaa (ja isälle se ilmeisesti sopii), niin eikö ole järkevämpää sopia asioista hänen kanssaan?

Jatkuvasti saa kuulla äideistä, jotka kutsuvat uutta miestään lastensa isäksi, ja aikuisista lapsista, jotka puhuvat isäpuolestaan isänä. Mutta Äiti on Pyhä sana, jota älköön turhaan lausuttako? Äiti on rooli perheessä. Jos tuo tyttöystävä mieltää olevansa perheenäiti, se hänelle suotakoon. En usko, että lapsi siitä rikki menee. Synnyttäminen on vain yksi äitiyden puoli. Äitiyden roolikartassa on sijaa monenlaiselle äidilliselle toiminnalle.

täyttä totta.

oikeesti olisi lapsen kannalta parempi, jos miehen entinen ja nykyinen pystyisivät keskustelemaan. Monesti ne riidat ovat puolisoiden välillä ja nämä 2 henkilöä joilla ei ole riitaa keskenääm pystyvät sopimaan lapsen asioista paremmin.



Ainut syy loukkaantua on se jos sinua kutsutaan etunimellä eikä äitinä.

Ainut syy loukkaantua on se jos sinua kutsutaan etunimellä eikä äitinä.

Sanoin hänelle, että minä sovin hoitoasiat yhdessä ex-mieheni kanssa

on aika huvittava tilanne tämän suhteen... minä olen tuo kirottu äitipuoli ja lapsilta löytyy minun, äidin ja isän lisäksi myös isäpuoli. Lapsen (kaksi alle kouluikäistä) asuvat viikko-viikko meidän sekä äidin&isäpuolensa kanssa.

Lasten äiti ei kuitenkaan suostu olemaan missään tekemisissä lasten isän kanssa. Myöskään hän ei voi sopia asioista minun kanssa, vaan minä ja isäpuoli sovitaan lasten asioista. Kuulostaako fiksulta?? No ei se sitä olekaan...

mutta voin sanoa että minä en ainakaan sopisi mitää lapsen asioita naisen kanssa joka on ollut lapsen isän elämässä vasta 2kk, mielestäni lapsen ei olisi pitänyt vielä edes nähdä tätä naista.



Ja lisäksi todella törkeää kutsua itseään äidiksi ja samalla nimittää oikeaa äitiä etunimeltä.



Itse olisin aivan raivoissani jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen. Ihmettelen näitä vastausksia joissa todetaan että asia on ihan ok että lapsen elämää sekoitetaan lisää tekemällä oudoista naisista lisä-äitejä.



Minä en tuollaista sietäisi.

Itse olen sanonut, että olen lapsipuoleni aivan erityinen ystävä. Äidiksi en ole itseäni sanonut eikä lapsipuoli ole sitä edes ajatellut tekevänsä.



Joskus, kun puhuttelen kaikkia lapsia yhtäaikaa saatan sanoa, että äidillä on asiaa ja kaikki kuuntelevat.



Jos isän uusi tyttöystävä on kovin tuore tapaus, niin tätä on hiukan vaikea sulattaa. Kertoo enemmän mielenterveyden epätasapainosta kuin äidillisistä tunteista... Jos ovat seurustelleet pidempään ja lapsi on viettänyt paljon aikaa uuden perheenjäsenen kanssa, niin sitten ymmärrän.



Meillä oli lähipiirissä tapaus, joka suurin piirtein toisella tapaamisella lapsen kanssa alkoi käyttää itsestään nimitystä "varaäiti". Olikin aikamoinen pakkaus tämä nainen. Onneksi katosi lapsen elämästä aika pian.



Jos lapsi itse haluaa kutsua uutta kumppania äidiksi tai isäksi, niin se on mielestäni ok. Lasta ei saa siihen pakottaa eikä sitä saa häneltä vaatia. Lapsella on kuitenkin turvallinen olo, kun voi käyttää tuttuja nimityksiä. Elämä jatkuu samanlaisena edes vanhempien kutsumisen suhteen, vaikka kaikki muu olisikin muuttunut.

Toivottavasti teidän exienne nyxät alkavat kutsua itseään lapsienne äideiksi kun se kerran on niin kovin normaalia ja siitä loukkaantunut oikea äiti on ihan hysteerikko.



Se, että tullaan toimeen ja voidaan keskustella, ja että on hyvä kun nyxä pitää lapsesta, ei vaadi sitä, että pitäisi hyväksyä nyxän erittäin kummallinen halu kutsua itseään lapsen äidiksi. Meillä voidaan keskustella niin exän kuin exän nyxän kanssa kumminkin päin, mutta kenenkään meistä ei tarvitse silti kutsua itseään lapsien äidiksi/isäksi, kun kerran emme sitä ole. Mun korviin toi kuulostaa jopa hiukan sairaalta.

Ainut syy loukkaantua on se jos sinua kutsutaan etunimellä eikä äitinä.

niin taustalta kuului: "Ville (poikani nimi), anna puhelin äidille, minulla on asiaa Kirsille (minun nimeni)".

Niin eikös tässä nyt exän uusi naisystävä sanonut että äiti on Kirsi ja uusi nainen äiti?

Mutta eikös se nyt ole lapsenkin kannalta hämmentävää juuri tämä että anna äidille puhelin, äiti puhuu Kirsin kanssa. Eikös se Kirsi juuri ole äiti? Tuntuu että tämä menee nyt monilta ohi ja tuo ainakin itseäni tässä tekstissä pisti silmään heti.

lapsen oikea vanhempi on kuollut tai lopettanut yhteydenpidon voi isä/äitipuolta kutsua isäksi tai äidiksi, muuten etunimeltä. jos lapsi ITSE haluaa kutsua uusia kumppaneita isäksi/äidiksi niin asia on eri. uuden kumppanin täytyy ymmärtää, että itse tällaista oikeutta ei oteta, vaan sovitaan lapsen kanssa joka hyvä nimitys on se sitten etunimi tai lempinimi tms siinä yhteydessä kun toivottavasti lapsen kanssa muutenkin näistä uusperhekuvioista puhutaan..