Oletko saanut mieheltäsi jonkun lahjan sen vuoksi, että synnytit teille lapsen?

On nimittäin ollut varmaan henkisesti aika rankkaa miehellekin.

ne hoitotoimenpiteet. Minulle se oli sekä henkisesti että fyysisesti rankkaa.

14

Ikivanha tapahan tuo on, isoäitini sai kultaisen rannerenkaan vaariltani, tämä siis jo ennen sotia. Mä sain tuon rannerenkaan perinnönjaossa.

Puu kasvaa yhdessä lasten kanssa. Parempi vaan olla kyllä muuttamatta minnekään...



Minusta on kiva, kun saa lahjoja, oli syy mikä vaan.

ELi joka lapsesta yksi timantti. Me ratkaistiin asia niin, että valittiin yhdessä sormus, jossa oli useampi kivi. Sovittiin yhdessä, että muita lahjoja ei hankita, vaikka apsia tulisi useampi. Ja päätös on pitänyt. Kaikille kolmelle riittää kuitenkin sormuksessa timantti ja ylikin jäi ja ihanasti koru muistuttaa arvstaan! Ihana perinne.

En tosin edes odottanut, minäkään en oo tollasesta ikinä aikaisemmin kuullut.



Kiva perinne varmaan, mutta mulle outo, joten ihan mielelläni jätän ton perinteen väliin ja pitäydyn vanhoissa mulle tutuissa perinteissä, niissäkin jo ihan tarpeeksi :)

Rubiininpunaisen aalto-vaasin, josta olin jo kauan haaveillut..

Arvokkaan korun, toisella kertaa riipuksen ja toisella kertaa vihkisormukseeni yhteensopiviksi teetetyt timanttikorvakorut.



Kaunis perinne, samoin kuin huomenlahja ja merkkipäivien muistaminen.



Nimimerkillä aitoja koruja ei voi olla koskaan liikaa...

En edes muista että kukaan kaveri olisi maininnut mistään lahjasta jonka olisi synnytyksestä saanut.



Jotenkin ihan hassu ajatus.

Mutta olisin halunnut. Haaveena olisi saada kalevalan äiti-lapsi koru :) Ihana perinne minusta tuo lahjojen antaminen!

ekasta kalevalan lapsikorun ja ketjun, tokasta lapsikorun ja toivon että muistaa tästä kolmosesta kans tuoda! nämä korut ovat aina kaulassani!

mä en oo saanu kummastakaan mitään lahjaa...eikä lahjoja muutenkaan meillä näy..synttäreistä ja äitienäivistä pitää aina muistuttaa jos haluu jotain! ite kumminkin aina muistan kaikkien synttärit ja ostan lahjoja!!!

Meillä oli äijä niin tunnemyrskyssä, että vei älyttömän ison suklaarasian osaston kätilöiden kahvipöytäänkin... Itse olen saanut Kalevalan äitilapsikorun, johon sitten toisesta lapsesta toisen tynnyrin. Onhan se kiva saada sinne osastolle heti jotain, varsinkin jos on totutettu saamaan niitä ruusukimppuja ja koruja ;)).

Voisin hyvin ottaa sen jo raskausaikana tai sitten tuliaisena sairaalaan. Palasessa voisi olla esim. helmi tai pieni vaaleanpunainen kivi. Ristiäisiin haluasin sitten palasen, missä on lapsen etunimen ensimmäinen kirjain.

Olisin toivonut, että mies olisi muistanut. Kukat olisi ollut kiva saada sairaalassa ja koru kotona. Mutta ei.



Myöskään ensimmäistä (ja toistaiseksi ainoaa) äitienpäivää ei huomioinut mitenkään (isänpäivän olin huomioinut kunnolla).



Ja meillä myös oli sellainen tilanne, että jouduin miehestä johtuvasta lapsettomuudesta käymään hoidot läpi rankimman mukaan.



Ostinkin sitten itse itselleni muistoksi Kaleva korun Elämän alku-korusetin (riipus, ketju, korvikset ja rannekoru).

Ekasta sain kaukakorun ja tokasta samaan sarjaan kuuluvan rannekorun.

Mutta en osannut kaivatakaan, sillä mieheni ostaa minulle niin paljon lahjoja..ilman mitään erityistä syytä. Saan monta lahjaa joka kuukausi. Jotenkin sitten sitä ei varmaan ole edes huomannut kaivata tuossa tilanteessa.



Meillä saan aina mitä kummallisempia "tiistai lahjoja" tai "onnellisuuskohtaus-lahjoja" :)

nallen sairaalaan :D En kyllä kaivannutkaan mitään muuta :) Kysyi mitä haluan ja sanoin että tuo nallen vauvan kärryihin :)

Mutta sitäkin enemmän rakkautta, huolenpitoa ja käytännön asioiden (nenänniistäjien, vaippojen yms.) perässä juoksemista.





En muuta olisi kaivannut eikä olisi kyllä tullut mieleenkään...

Nimimerkillä kihla- ja vihkisormus pyörii jossain keittiön kaapissa...

Nimimerkillä aitoja koruja ei voi olla koskaan liikaa...

Pitää oikein korostaa "sitä yhteistä lahjaa", rakkautta, hoivaa, jne. Eivät lahjat kuulkaa sulje näitä asioita pois.



Kukkia ja suklaata sain sairaalaan, kotona oli siistiä ja ruokaa odottamassa, kun kotiuduttiin. Piti minusta parempaa huolta kuin synnytyssairaalassa pidettiin (vaikea synnytys, päätyi sektioon). Timanttikorvikset oli kiva yllätys, en todellakaan odottanut mitään lahjoja.



14